Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Niinhän se kokemattoman silmään näyttää. Onneksi tänä päivänä kuvataan kohteet ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen.
Ainakin oma etiikkani piti jäävän puuston laadun etusijalla. Riukuja en kuitenkaan jättänyt edes tilkkeeksi ,kun ne kokemusteni mukaan olisivat olleet pötköllään luonnonvoimien avustamana muutaman vuoden sisällä. Nyrkkisääntönä oli :”Jos ei kunnon latvusta , ei ole kunnon juuriakaan pitämään puuta pystyssä harvennuksen jälkeen.” Asia tuli myös varmistettua nyppimällä huonolatvaisia riukuja juurineen maasta. Juuria löytyi yleensä parin kämmenen leveydeltä ja pääjuurta ei lainkaan. Päätelmäni perustuu usean tuhannen rikupuun otantaan.
Sitten on se toinen puoli. Susipuut. Mitäs niille sitten pitäisi tehdä? Poistettaessa jää jäljelle luonnollisesti iso kanto ,mutta se ei osaa kertoa mitä se on päällään kantanut. Hoitamaton metsä on puustoltaan epätasainen. Jossakin on reilusti liikaa puita pienellä alalla ja aukkoisia paikkoja koristavat susipuut. Niitäkin joutuu selittelemään ,kun isäntä väittää , että yhtiö vie parhaat päältä ,vaikka niitä hyviä ei ole alunperin ollut lainkaan.
Minulle on opetettu , että relaskooppi ei aina anna oikeaa tulosta ensiharvennuskohteilla. Jos puska on pahasti riukuuntunut , tarvitaan mittanauha tai keppi runkoluvun mittaustyökaluksi. Keppi toimii taimikoissa ja Moton puomi toimittaa kepin virkaa enskassa. Koealakin on kerralla isompi.
Jos tarkastuskohteena on energiapuulirveikkö, saattaa relaskooppitulokset mennä aivan metsään . Tästä seuraa jopa systemaattinen virhe , joka saa tulokset näyttämään huonommilta ,mitä todellisuudessa ovat. Onneksi oli maininta, että kohteita on harvennettu liian aikaisin. Tästä voi helposti päätellä ,että puut ovat liian laihoja relaskooppimenetelmällä mitattaviksi.
Annelilta hyvä kommentti siitä ,miten hoidettu ja hoitamaton metsä eroavat toisistaan. Jo 20 vuodessa ero tuotossa on puolet ja vain kasvaa jatkossa. Lekun linkittämän artikkelin kuvasssa on selkeä jo alunperin huonolle hoidolle jäänyt kohde. Koivuraippaa siellä ja täällä ja huonolastuisia mäntyjä seassa. Ei ole ollut yksinkertaisesti tarpeita ,mistä harventaa.
Näkymä on kirotun tuttu , mutta kukaan ei tunnusta omakseen. Tämä kävi ilmi , kun ”pilatun” kohteen omistajat eivät suostuneet kommentoimaan huonoa hakkuujälkeä. Kysymys leimkon tilasta ennen hakkuuta olisi ollut hankala rasti.
Kovasti kiinnostaisi saada mittaustuloksia myös asianmukaisesti kasvatetuista kohteista. Jos sieltä löytyy sanomista korjuun jälkeen, on syytä huoleen.
Metsälehti voisi olla aloitteellinen ja kerätä asiantuntevan porukan teollisuuden , yrittäjien ja metsänomistajien joukosta ,joka tekisi auditoinnin kaikkiin ”luokalle jääneisiin” kohteisiin. Kohteen kasvatushistoria tulisi selvittää ja laatia yhteinen raportti auditoinnin tuloksista. Sen tuloksena voidaan miettiä , mitä parannettavaa itse kullakin taholla on , jotta tilanne korjautuu.
On aivan kaksi eri asiaa ,että joillakin on tiettyjä koneita ja ,että toiminta olisi kannattavaa . Virheinvestoinnista on erittäin hankala päästä eroon , kun toteaa ,että työt eivät edistykään siihen tahtiin ,kun mainosesitteet väittävät. Kauppaa on hankala perua ja myyjäkin kertoo ,että on miehestä kiinni ,jos meidän koneilla ei pärjää.
Näitä tapauksia en toivo yhtään lisää.
Minullekin väitettiin Jämsänkosken suunnalla. 20 vuotta sitten ,että Combi( taisi olla Nisulan projekti) on tulevaisuutta. Se tulevaisuus onneksi oli ja meni. Ehkäpä jätkäkin asian vielä joskus huomaa.
Talouden reaaliteetit iskivät rajusti silmille joten oli kehitettävä toimivampia ratkaisuja. Päädyttiin yleiskoneisiin , joilla voidaan tarvittaessa täyttää kaikki tilan hakkuutarpeet samalla käynnillä . Erikoiskoneet ovat liian kalliita leluja. Ei tarvita eri konetta ,enskaan ,toiseen harvennukseen ja pieniin päätehakkuisiin ,kun yhdelläkin tullaan toimeen. Ammattitaitoiset kuljettajatkin pysyvät alalla ,kun alla on yleiskone ja töitä on koko vuodeksi. Pelkät aukkokoneet ja ensiharvennusvehkeet seisovat puomi suorana monta kuukautta.
Combin tilantarve on vähintäänkin samaa luokkaa ,kun tavallisen hakkuukoneen tai ajokoneen. Niihin tarvitaan myös saman kaliiberin telat kantavuutta parantamaan. On todennäköistä ,että uralta joudutaan myös välillä poikkeamaan ,jotta koko urien väli saadaan harvennettua. Pystypuut ovat vaarassa , kun kurkotellaan.
Se Valmetin Combi oli herkkä uppoamaan kapeiden pyörien vuoksi. Herääkin kysymys ,paljonko leveys ja paino lisääntyy ,kun alle laitetaan kantavat telat. Ja toinen kysymys on , että paljonko telejä on vahvistettava ,että ne kestävät telojen aiheuttaman rasituksen. Nämä haasteet nykyisissä hakkuu -ja ajokoneissa on ratkaistu. Se tosin näkyy painossa ja koneiden leveydessä. Pientä pintapainetta tavoiteltaessa on jouduttu lisäämään vehkeisiin rutkasti rautaa . Rautaa tarvitaan ,että ratkaisut saadaan myös kestämään.
Tuo ei sitten ollut käytäväharvennusta. Tavallisella motolla ei tuhlata aikaa kiskomalla runkoja uran yli. Selvitään pienemmillä liikkeillä ja puustovaurioilla ,kun rungot puidaan puomin alle ja tarvittaessa nostetaan lopuksi havukasa uralle .
Hyvin homma kuitenkin kävi ,kun maasto oli kantavaa ja näkyvyys ohjaamosta erinomainen.
On lähtenyt hoidetuilta palstoilta yli satakin mottia/ha/ enska ja puuston tiheys jäänyt vielä harvennusmallin ylärajoille. Toisaalta niitäkin kohteita löytyy ,joihin on painokkaasti käsketty jättää puita 1200 runkoa hehtaarille. Kun aloin laskea runkolukua korkkaamattomalta kuviolta , pääsin hädintuskin tuhanteen. Täätä luokkaa ne hoitamattomat pöpeliköt tänä päivänä tuppaavat olemaan….ja vielä pitäisi harventaa. En tiedä ketä ko tapauksessa olisi kuskattava saunan taakse .
