Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Sikari on saanut palvelua asevelihintaan. Koneyrittäjien laskelma perustui puolestaan heidän jäsentensä keskimääräisiin siirtohintoihin leimikkoa kohti ja koski kahta eri konetta. Sikari vertaa yhtä kuljetusta.
Joskus siirtoja tehdään toimialueen reunalta toiselle ja heti perään ajellaan 100 km tekemään siirto toisaalle. Jos siirtojen ketjutukseen tulee häiriöitä ,voi yhdelle siirtolle kertyä paljonkin hintaa. Hintaa nostaa vielä sekin ,että mahdollisen siirtoruuhkan aikaan koneita seisoo toimettomana. Sikarikin pureskelee kynsiään ,jos sesonkiaikaan joutuu odottelemaan kyytiä puolikin päivää .
Eikös nuo tulokset harvennuskäljistä kerro ,että valinnanvaraa on vähän ,kun kaikki kohteet on arvioijan papereissa määritelty kelvottomiksi. En ottaisi riskiä kasvattaa puustoa liian taajassa vaikka kemera ja energiapuu kuinka houkuttelisi. Nyt on toteutunut se ,josta olen jo yli 10 vuotta varoitellut.
Pienillä koneilla ei tilannetta paranneta. En myöskään haluaisi ihmisten tekevän tuottamattomia investointeja tänä päivänä. Pienkoneet ovat varmasti sitä. Töitä tosin riittää risukoissa ,mutta se tärkein ,eli raha ,jää tulematta kattamaan investointia.
Oltiin Valmetin Combin kanssa monesti samalla työmaalla. Joutui välillä lähtemään kesken pois ,kun ei pysynyt pinnalla. Minulla työ jatkui . Käyttäjäkokemuksia kombista sain usean vuoden ajan kahdesta suusta. Vähän oli sisältöä ,jos kirosanoja ei lasketa.
Kuormain ei sovellu kombeissa hakkuuhommiin alkuunkaan. Haluaisin nähdä sen vehkeen ,jolla pystyy tekemään puita urien keskivaiheilla kuormaimen(/Ponsse) korkealla sijaitsevan painopisteen vuoksi. Kärryssäkin oltava kuorma päällä ettei mene kärry nurin ,kun vähänkin kurkottaa.
Motot motoina ja ajokoneet erikseen.
Kombikone ei valitettavasti ole hyvä oikein missään ja siksi se ei ole yleistynyt eikä tule yleistymään. Muistoksi Valmetin kombista jäi yrittäjälle pitkä miinus tulopuoleen ja isäntien metsiin syvät raiteet. ….ja miksikö joku niillä jossakin yrittää? Eivät pääse kunnialla eroon ja ajavat vehkeet loppuun ,jos rahat riittää.
Liki kymmenen vuotta sitten Koneyrittäjien julkaisussa oli keskimääräiseksi siirtokustannukseksi koneketjua (2 konetta)kohti laskettu 400 €. Tämän päivän hinnoilla ollaan isommissa lukemissa.
PS . Käyttimme parin naapurin kanssa kaivuria ruoppaamassa rantaa. Siirto maksoi tonnin ,vaikka lavetti ei ollut läheskään samaa kokoluokkaa ,mitä metsäkoneiden kuljetuksiin käytetään. Akseleita kolme . Matka alle 50 km.
Eihän isaskarin metsässä hakkaamaton alue sattunut olemaan jo valmiiksi vajaapuustoinen. Näitä on tullut monta kertaa vastaan ja asia on käynyt ilmi ,kun alue on raivattu . Ei siis hakata ,ettei mene harvaksi. Joskus toki hakkuu keskeytetään raivaamattomuuden tai maaston liian pehmeyden vuoksi. Pientä plänttiä ei kannata esikseen käydä parsimassa ,joten sen hakkuu on järkevintä siirtää myöhemmille vuosille jonkun toisen hakkuun yhteyteen. Koneketjun siirtely leimikolle maksaa nykyhinnoilla jo 500 ekua ,joten muutaman kalikan vuoksi ei vehkeitä siirrellä. Enskaakin pitää olla jo useita hehtaareita .
.. …
Itse harrastin eräänlaista kevyttä käytäväharvennusta . Jäävän puustun laatu oli kuitenkin ykkösasia. Työpisteeltä käsin kaadoin rungot usin sanaan reikään koneesta poispäin ja kasa syntyi koneen sivulle puomin alle. Runkoja karsittiin täten pääsääntöisesti puominsuuntaisesti. Näin menetellen puuston runkovauriot jäivät olemattomiksi ja työ oli tehokasta.
Isaskarilta kysyisin ,oliko palstallasi lyhyellä puomilla ( ulottuma alle 10 metriä) varustettu kone ja oliko maasto kivistä tai pintamuodoiltaan kovasti vaihtelevaa?
Peitteisyys varsinkin pimeään aikaan tehdyissä harvennuksissa voi tuoda yllätyksiä mukanaan. Ainoa apuväline uravälien pitämiseksi kurissa on esteetön näkyvyys edellisen uran valmistettuihin puihin. GPS näyttää tilanteen viiveellä eikä juurikaan auta silloin ,kun peitteisyyden takia riittävällä etäisyydellä olevia kiintopisteitä ei ole käytettävissä.
Jätkä on tippunut totaalisesti kärryiltä. Nykyään palstalle painellaan monesti parin viikon sisällä kaupantekohetkestä. Paanoja pakkaillaan erikseen vain poikkeustapauksissa. Pakkaaminen tahdään työskentelyn edetessä niillä metrisillä pillarinteloilla ,jotka motossa on alla.
Minkä takia motokuskin pitäisi rämpiä jopa pimeässä pitkin palstaa lippuja kiinnittelemässä ,kun pomotkaan ei sitä halunneet tehdä edes päivänvalossa? Niiden lippujen virittelykin loppui siinä vaiheessa ,kun joutuivat tilille väärään kohtaan merkityistä ajourista. Tuolloin yhtiö joutui vastuuseen epäonnistumisista , mikä tarkoitti maksuvelvoitetta kustannuksista ,joita mahdollisesti aiheutui koneen uppoamisesta merkitylle uralle. Muutaman vetohomman ,peräremontin ja moottorivaurion maksoivat , mutta sitten ulkoistivat riskin kyselemättä yrittäjille. Tästäkin jo 30 vuotta aikaa.
Niitä liputuksia ei tarvita ,jos palsta on asianmukaisesti raivattu ja näkyvyys työmaalla riittävä.
Puomi on myöskin ihan laillinen apuväline tiheysmittauksissa. Ollut jo 30 vuotta. Sen avulla saadaan riittävä tarkkuus mittauksiin . Eri asia on , jos työpisteeltä ei löydy ennen hakkuutakaan riittävästi kasvatuskelpoisia puita mitattavaksi. Samasta syystä ne uratkin levenevät ,kun kolmen metrin reiästä ei mahdu ja seuraava runko on kolmen metrin päässä poistettavasta puusta , uraleveydeksi muodostuu 6 metriä.
On myös yleisesti tapana laiminlyödä taimikoiden hoitaminen. Hoidetuissa kohteissa tuskin mennään lähellekään lakirajaa eivätkä uratkaan ole ongelma. Ennen aikojaan harvennus tai riukuuntuneen ja latvuksensa menettäneen metsän harvennus sen sijaan voi tuoda näkyville ongelman ,jonka hoitamattomuus alunperin on aiheuttanut .
Olen verrannut yksityisten ja yhtiöiden välistä eroa hoitotoimien aktiivisuudessa. Yhtiön mailta ei ole tullut palautetta alitiheyksistä eikä ajourista yksinkertaisesti siitä syystä ,että puusto kohteella on enimmäkseen täystiheää ja harvennettavaa riittää valittavaksi asti. Tähän päästään , kun noudatetaan kasvatusohjeita. Suositustiheydet pätevät vain hoidettuihin metsiin. Ei rääseiköihin.
