Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Puukille on todetteva ,että keskikokoisten hakkuukoneiden painot alkavat 18 tonnin tietämiltä ylöspäin. (Ergo, Cobra) , D 1270. jne) ,Sitä pienemmät ovat pieniä.( Beaver ,Fox ,D 1070 jne )
Puukille tiedoksi ,että käytössäni oli loppuvuodet tuoteperheen pienemmästä päästä oleva laite, Fox. Senkin paino oli teloilla pitkälti yli 20 tonnia ja leveys lähes 3,5 metriä. Ajokoneet olivat samaa kaliiberia. Varsinaiset keskiraskaat ovat pykälää isompia.
Keskikokoiset eivät siis ole mihinkään karsiutuneet , kun pienellä Fox:lla tehdään pääosa harvennuksista ellei käytetä Skorpparia tai 6-pyöräistä Beaveriä(pienin). Leveys kaikilla samaa luokkaa , jos kantavat telat käytössä.
Kasvata vain leppiä varjostamassa kuusentaimia vähänkin boorin puutteesta kärsivällä maalla. Laatu ja määrä eivät välttämättä täytä odotuksiasi kuusen kohdalla myöhemmin. Jokainen tietää ,että boorin puutteesta kärsivistä puista ei kasva tukin laadun täyttävää tavaraa ja että lehtipuu pahentaa puutoksen vaikutuksia.
Kannattaa käydä vilkaisemassa maastullista Koneyrittäjien mielipide avauksen aiheesta. En ole ollut mielipiteineni yksin. Kaikki työmaat (/80) eivät voi mitenkään olla ala-arvoisia toteutukseltaan. Joukkoon pitäisi mahtua useampi ”seppä” ,ellei tarkoitushakuisesti ole seurattu jonkun sopivan tekijän edesottamuksia ja vedetty sen perusteella ”ristille” koko porukka. Tutkimus on kuitenkin vain yhden henkilön käsialaa yhden maakunnan alueelta.
Kartat näytöllä ja niihin piirtyvät ajourat ovat tuttuja jo 20 vuoden ajalta. Siihen ,että ura piirtyy juuri oikeaan kohtaan kartalla ei aina voi luottaa eikä uravälien mittauksessa kannata käyttää koneen piirtämää uraa määriteltäessä , onko toimittu oikein. Jos esim. ajelee avattua uraa takaisiin , on koneen piirtämä reitti harvoin identtinen. Pahimmillaan ero on kymmeniä metrejä. Tiedä sitten paljonko veli venäläisen gps-häirinmällä on vaikutusta asiaan. Urien etäisyys toisistaan voidaan määrittää luotettavasti vain mittaamalla.
Lukaisin vielä kertaalleen kirjoituksen huonosta harvennusten laadusta. Epäilin tarkastusta suorittaneita ammattitaidosta. Itse asiassa alueen tarkastuksen oli tehnyt vain yksi henkilö. Aika vahva asema tuntuu olevan yhdellä henkilöllä ,jonka saamien tulosten perusteella väitetään yli puolta Keski-Suomessa tehdyistä hakkuista lainvastaisiksi.
Tulevaisuutta ajatellen pitäisi kiireesti tarkistaa kohteet aina ennen hakkuuta. Nämä ikävät tulokset eivät lopu ,jos nuoren metsän ensimmäinen hoitotoimi on ennakkoraivaus. Ammattilainen osaa hahmottaa ,onko heti sen jälkeen vielä järkevää harventaa. Omalle kohdalle tuli yksityisellä puolella liian monta kertaa vastaan tilanne ,jossa hakkuusta olisi ollut viisasta pidättäytyä. Muutaman kerran näin teikin ja laitoin työnjohdon ohella myös tänne viestiä kokemastani. Vastaus kirjoituksiin oli kuitenkin ,että motokuski tekee eikä valita. Ei ,vaikka kyseessä olisi alle 50 litran keppimetsä ,joka on paljastunut kohteeksi raivauksen jälkeen.
Nyt niitetään sitä satoa ,josta olen toistuvasti varoittanut reilun kymmenen vuoden ajan. Valitettavasti monille on ollut tärkeämpää kasvattaa energiapuuta ja kuitua tukkipuiden sijaan.
Kun tähän saumaan on tullut vielä pienten koneiden katoaminen markkinoilta ja konekannan ulkomittojen huomattava kasvu kantavuuden parantamiseksi ja ajokertojen vähentämiseksi , ei ole ihme ,että odotukset korjuun onnistumisesta eivät kohtaa.
Arviointikriteerit ajourien suhteen ovat edelleenkin lähempänä hevoskautta ,kun nykyisen kaluston vaatimuksia. Olen kuunnellut yli 30 vuotta virttä ,jossa valitetaan koneiden olevan liian isoja ja ajourien liian leveitä. Metri on tuona aikana tullut koneisiin leveyttä lisää ja kuormiin mahtuu useita tonneja enemmän tavaraa. Pieni kalusto on karsiutunut armotta leikistä pois talouden reaaliteettien pakottamana.
Yleisesti teloilla varustetut koneet vaativat reilusti tilaa käännöksissä. Se on vain hyväksyttävä , kun maksumiehiä muille ratkaisuille ei löydy.
Taimikonhoito ajallaan ja enskan siirtäminen muutama vuosi eteenpäin on vaihtoehdoista realistisin nykyisen tilanteen korjaamiseksi. Puusto on saatava järeytymään riittävästi. Joissakin tapauksissa jopa yksi harvennuskerta riittää.
Ihmettelen sitäkin ,miksi puuston tuotoksen aleneminen alkaa kiinnostaa vasta harvennuksen jälkeen. Pahimmillaan tuotos on tippunut jopa puoleen jo ennen harvennusta taimikonhoidon laiminlyöntien ja puuston riukuuntumisen seurauksena. Hakkuu on ainoastaan paljastanut metsän todellisen tilan. Keisarin ilman vaatteita. Hoitorästit erääntyvät jossakin vaiheessa nyt todetuin tuloksin.
Olisi ehkä viisasta auditoida isommalla asiantuntijaporukalla ainakin osa näistä huomautukseen päätyneistä kohteista ja selvittää myös palstojen historia. Näin siksi ,että osataan korjata oikeat asiat. Kone ja sen kuljettaja ovat yksinään valitettavan helppo maali. Juurisyyt vahinkoihin voivat olla vaikeampi rasti ja niiden selvittely vaatiii laajempaa asiantuntemusta ja pohdintaa.
Tuskin nielevät koneenkuljettajatkaan. Onko tullut mieleen esim. joku systemaattinen virhe arviointiperusteissa tai osaamattomuus myös niiden kohdalla , jotka tekevät arviointeja. Kuinka yleistä lienee opiskelijoiden ja kesätyöntekijöiden käyttäminen arvioijina? Ei olisi pahitteeksi ,että arviointeja olisi tekemässä henkilöitä ,joilla on käytännön kokemusta koneista ja niiden vaatimista olosuhteista.
Tilastojen perusteella Jesse kirjoittaa vailla parempaa tietoa. Jokainen voi käydä tarkistamassa luken sivuilta Satakunnan tilanteen. Se ei ole mikään yllätys ,että hirvet siitä huolimatta viihtyvät Jessen tanhuvilla. Haapavesakko pittä huolen siitä ,että niillä nurkilla hirviä piisaa. Onneksi muualla on huomattavasti rauhallisempaa. Pitkästä aikaa meilläkin ollaan jäämässä lupien käyttöasteessa alle 70%:n. Siitä huolimatta ,että lupia oli 20% edelliskautta vähemmän.
