Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Maahankaadon kustannus on pienin ,kun se tehdään taimikonhoitovaiheessa. Ylimääräistä ryönää on turha roikottaa palstalla viemässä ravinteita pääpuulajilta. Lisäksi työkustannus kasvaa toimenpiteen viivästyessä keskim. 10% vuodessa. Eli ylimääräinen risukko tylysti nurin ennen ,kun ehtii kasvaa isoksi.
Järeämpää lehtipuuta olisi ,jos tohdittaisiin raivata ajoissa liiat pois. Ylitiheydessä lahoavaan riukuun ei tintti mahdu pesimään.
Koivua on joskus runsaasti ylispuuna ensiharvennukseksi merkityillä kuusikkokuvioilla. Niistä saa mukavasti pesäaihioita tiaisille ,kun nappaa rungon viidestä metristä poikki ja tiputtaa latvan sellaiseen paikkaan ,jossa se ei tuhoa ympäröiviä nuoria kuusia. Luonnollisesti latvakin jätetään karsimatta. Nohevimmat voivat käydä akkuporan kanssa porailemassa tekopökkelöön muutaman tuumaisen reiän. Tinttien tulevaisuus on turvattu pitkäksi aikaa, kun näitä värkkäilee puolikin tusinaa hehtaarille .
Kyllä Jesse tietää! Unohtui vain mainita se hänenkin kohdalleen osunut metsäkeskuksen tarkasteluun joutunut e-puukohde , jonka puston tiheys hakkuun jälkeen riitti nipin napin päätehakkuutiheyteen. Onnellisena totesi ,että päätehakkuu onkin seuraava vaihe sillä kuviolla.
Sekin on unohtunut , kun korjuuporukka keräsi kamppeensa ja lähti kesken ”erinomaisen” onkivapaviidakon hakkuuta. Toisessa yhteydessä Jees joutui savotoimaan usean hehtaarin viidakon omin käsin ja odottelemaan muutaman vuoden ,että sai palstan kelpaamaan hakkuuseen. Lieneekö kaikkea hakattu vieläkään .
Aika kultaa muistot Jessenkin kohdalla . Paras tuotto metsien kasvussa on kuitenkin menetetty.
Nimimerkki ”Aarno” saattaa olla oikeilla jäljillä enskojen suhteen. Ainakin MHY:n korjuupalveluiden erikoisalaa ovat juuri energiapuukohteet. Pieni runkojen koko juoruaa myös siitä.
Minä aktivoiduin aikoinaan tälle palstalle ,juuri siksi ,että totesin korjattavien energiapuukohteiden olevan hyvin huonossa hapessa ja sisältävän kasvatuskelpoisia puita huomattavan vähän. Taimikonhoidon korvaajaksi aikanaan vahvasti markkinoitu energiapuuvaihtoehto on huonoin mahdollinen. Hoitamattomana pilalle menneestä taimikosta ei kunnollista saa enää millään keinolla. Nyt niitetään sen aatteen satoa.
Ja ne ajourat!Niitäkin arvostelin kokemusteni perusteella. Kokopuukorjuussa uran piti olla todella reilu ,että oksaiset kuormahässäkät saatiin ajettua mahdollisimman vähillä vaurioilla varastolle. Urapainumiakin syntyi , kun kaikki risu laitettiin energiapuukasaan eikä raiteisiin jäänyt mitään.
Hakkuussa käytettävä joukkokäsittely ei myöskään ole ongelmatonta. Montakohan vaurioitunutta runkoa on jouduttu poistamaan , kun valmistettu puunippu hajoaa syötön loppuvaiheessa ja vaurioittaa levitessään viereisiä puita. Terän poikki viiltämä riukukin tekee pahaa jälkeä , kun se lentää syöttövaiheessa kasan ohi sen takana olevan puun kupeeseen. Lehtipuita käsiteltäessä nämä ongelmat kärjistyvät. Yksin puin ja riittävän kokoisten runkojen käsittely onnistuu huomattavasti paremmin.
Ei muuten selvinnyt sekään ,oliko kohteet raivattu oikein. Moni e-puufirmahan markkinoi palvelujaan jopa niin ,että raivaus ei olisi tarpeen. Jos kohteet ovat olleet tuota tasoa , ei korjuujälkituloksissa ole mitään yllättävää.
Korkealta koneen kopista näkee pidemmälle ,kun jalkamies konsanaan ,jos raivaus on tehty kunnolla. Kävelystä ei ole juurikaan apua paitsi jyrkänteillä ja kivikoissa joskus. Pimeällä ja paksussa hangessa on ihan turha lähteä maastoon aikaa viettämään. Hyvä raivaus helpottaa koneesta käsin tehtävää suunnittelua huomattavasti. Valotkin auttavat pimeässä vasta silloin ,kun valokeilassa on mahdollisimman vähän katvetta aiheuttavaa tavaraa . Työskentely pimeässä on talvisin välttämätön paha ,kun kahdessa vuorossa toimitaan.
Jos palsta hyvin raivattu ja tasainen maasto , on kyseessä osaamattomuus. Hakkuukonepuolella sukupolvenvaihdos käynnissä. Oppiminen kestää valitettavasti vuosia. Kokemattomalta risteykset saattavat alunperin jäädä liiasta yrittämisestä( jos se ajokone tuosta kuitenkin mahtuis?) johtuen ahtaaksi. Kun ajokone tuo kolhitun rungon laaniin ,onkin ko risteys jo laaja. Kahdeksanpyöräinen telavehje vaatii kääntyäkseen reilusti tilaa. Jos sitä ei ole ,sitä syntyy ,kun täydellä kuormalla pökkää puuhun.
Urien etäisyys toisistaan on helppo pitää tasaisena ,jos ennakkoraivaus on muutakin ,kun näkemäraivausta. Pimeään aikaan kahdessa vuorossa toimittaessa hyvä näkyvyys on äärimmäisen tärkeä asia urien sijoittelua ja uravälejä ajatellen. Edellisen uran varteen puidut puukasat ovat hyvä apu etäisyyttä arvioitaessa. Jos alue on peitteinen , tuota työkalua ei voi kunnolla käyttää ja lopputulos on sen mukainen. Vaihteleva maasto tuo lisää haasteita urien sijoitteluun.
Laitoin jo runsas kymmenen vuotta sitten ihan havainnekuivaa siitä ,mitä tapahtuu ,kun uraa joudutaan levittämään. Silloin jouduin melkein tuoreeltaan korjaamaan ensiharvennetusta metsästä lumen katkomia puita. Puut oli tehty Profilla ja ajettu ”kasikympillä” .
Vaikka tein tuhotyömaan pienehköllä telavarusteisella 1070:llä , oli ura sillekin toivottoman ahdas. Olisi tarvittu reilu 30 senttiä leveämpi ura pelästään siihen ,että hakkuukone mahtui puiden väliin .Raaka peli ja rivi pois, että pystyin seikkailemaan tuhopuuryhmien seassa entistä uraverkostoa hyödyntäen. Näkymä oli aika villi. Uraleveys keskimäärin kuusi metriä ja levennys oli tehtävä jo pari vuotta enskan jälkeen. Puusto livahti lakirajalle tuhopuidenkorjuun seurauksena.
Tuolloin kävi kristallinkirkkaasti selväksi ,että ajourat on tehtävä alusta-alkaen riittävän leveiksi koko korjuukiertoa ajatellen . On myös huomioitava , että puusto kasvaa reilusti paksuutta enskan jälkeen ja puille on jätettävä myös riittävä kasvuvara. Juurenniskat ovat vaarassa jo seuraavalla kierroksella ,jos kasvuvara puuttuu.
Kuvat ovat tallessa vuodesta 2012 alkaen ,mutta henkilökohtainen galleria ei toimi. Olisi mukava ,jos pääsisi suoraan omaan kuva-aineistoon ,ettei tarvitsisi selata kaikkien yhteisiä kuvasivuja. Tässä yhteydessä ”viikon suosituimpien kuvien” pöllähtäminen ruutuun on huono juttu ja hidastaa vain selaamista.
PS. Kuvat ovat kopioitavissa sieltä suoraan liitteeksi keskusteluihin. Nyt varsin hankalaa ,kun joutuu selaamaan lähes 500 sivua .
