Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Edelleen jätetään taimikot huonoon jamaan jos jonkinlaisilla verukkeilla. Laatupuun kasvattaminen on näistä irvokkain. Taimikkoon jätetään kaiken maailman ryönää ,josta kehittyy vain päästölähteitä eikä kasvatettavaksi tarkoitettu puusto hyödy pätkääkään. Ennen hakkuuta on vain paljon rankempi ennakkoraivausurakka edessä. Kaikki raivattu tavara puolestaan päästölähde ykkösluokassa.
Nykytilanteessa päähuomio on kiinnitettävä puuston säilymiseen elinvoimaisena ja hyvään kasvuun. Latvuksia ei saa päästää missään vaiheessa supistumaan liiaksi. Tämän laiminlyöntiä ei voi millään opilla kääntää ison korjuukaluston ”ansioksi”. Ei ole liian isoja koneita ,vaan puut ovat jääneet liian pieniksi.
Siirtoistutuksia eivät välttämättä ole tehneet ammattilaiset. Vastikään langetettiin tuomio naiselle ,joka todistetusti oli tuonut Venäjältä kaksi suden pentua elätikseen . Sekundasusia löytyi hänen tiluksiltaan jo enemmän. Kuinka laajaa tämä toiminta oikeasti onkaan susiensuojelijoiden piirissä? Onko oikeuteen päätynyt tapaus vain jäävuoren huippu? Kuinka moni taajamissa jolkotteleva susi tai sekuli on peräisin näiden ” luontoihmisten” projekteista. Voi olla ,että lemmikiksi aiottu peto on ”pitovaikeuksien” seurauksena sujuvasti laskettu luontoon. Pahin skenaario tietysti on ,että pedot on tarkoituksella hankittu myöhemmin vapautettaviksi Suomen maaperälle.
Janne S on pahasti hakoteillä ,jos väittää Seppäsen videolla käsittelemää metsää hyväksi. Takkiin tulee miltei joka rungolla. Havainnollinen esimerkki kuitenkin olosuhteista ,johon joudutaan työllisyyden nimissä silloin ,kun markkina vetää huonosti. Konkurssikohde , jos noita joutuu tekemään useita vuoden mittaan.
Esimerkki on hyvä siinäkin suhteessa ,että näkyy ihan käytännössä,kuinka tarkastuksessa luokalle jääneet kohteet syntyvät ja mikä on lähtötilanne. Hakkuun jälkeen palstalle jää liian vähän puita , mutta poistetuistakaan ei olisi ollut ainesta tukkipuiksi.
Ainoa ,mitä vielä ”puuttui” olivat leveämmät kantavuutta parantamaan tarkoitetut telat koneen alla. Kokonaisleveyttä olisi ollut 30 cm enemmän ja ura tehty sen mukaan. Jos maaperä olisi vähänkin pehmeämpi, kantavat telat olisivat tarpeen . Palstan riukupuista kertyvillä vähäisillä hakkuutähteillä ei ole merkitystä kantavuuden parantajana. Enemmän hyötyä tasaisesti palstalle jätettynä tuottamassa ravinteita jäävälle puustolle.
Konekantaan sen verran ,että pienet koneet eivät tule enää koskaan yleistymään. Moni niitä valmistanut on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin . Myös lähes jokainen pienen koneen omistanut on hankkinut seuraavaksi selvästi isomman uuden tai käytetyn ,mikäli ei ole joutunut suoritustilaan jo sitä ennen.
Edellisen sivun kommenttiini täydennyksenä ,että tuore suden naamakuva UC:ssa oli lähellä sitä paikkaa ,jossa susi kävi verottamassa pihapiirin lampolan lammaskatrasta pari kuukautta sitten.
On toistumassa sama kaava ,kun edellisen lähitienoolla vaikuttaneen susilauman kohdalla. Ensin ilmestyi kyläkuvaan isokokoinen harmaa ”rakki”, joka kulki siellä ,kuin kotonaan. Pari vuotta myöhemmin alkoi sitten ”raadollisempi” elämä. Lampaita , siipikarjaa ja koiria lojui raatona pitkin pitäjiä. Kolmesti yrittivät saada laillista pyyntilupaa häirikkösusille huonolla menestyksellä. Sitten sudet kuitenkin yllättäen hävisivät yli vuosikymmenen ajaksi eikä niitä isommin kaipailtu.
Röörille totean ,jos minua tarkoitat, että kaikki susitapaukset ovat viranomaisten tarkistamia ja se livevideo pihasuden seikkailusta oli otettu autosta ,jossa minäkin olen istunut. UltraComin kartalta voi itse kukin tarkistaa viieisen kolmen vuorokauden aikana ilmoitetut susihavainnot. Jos ko ohjelmaan yrittää syöttää väärää tietoa ,tulee lähtö ko järjestelmän piiristä.
En pitäisi itseäni millään muotoa hirvieläinten suojelijana. Keskimäärin yksi kaato on takana vuotta kohti jokaista ikävuotta kohti. Kaatoja alkoi kertyä vasta yli kaksivitosena.
Mitä lentolaskentojen tuottamiin hirvihavaintoihin tulee , olen osallistunut hakkuuhommiin 30 vuoden ajan paikkakunnilla , joiden yhteiseltä talvehtimisalueelta laskettiin lentolaskennassa pitkästi yli 200 hirveä ja kaadettiin paikoin vuosien ajan 4-6 hirveä tuhannelta. Nyt yksikin vastaavalta alalta alkaa olla liikaa. Vahinkoilmoitukset ovat olleet jo vuosia välillä 0-1/ vuosi koko paikkakunnalla. Maksimikannan aikaankin saatiin taimikot kasvamaan kohtuullisesti. Enemmän vahinkoa aiheutti etukasvuinen lehtipuuvesakko. Tämä riesa ei tunnu häviävän vieläkään, mikäli tilastoihin on uskomista.
Valmetin vastaavastakin tuli nopeasti romurautaa. Oli firmassa ,johon päädyin töihin eläköitymiseen saakka parikymmentä vuotta sitten. Kuului sarjaan ” ei hyvä missään” ja maan vetovoimakin veteli sitä herkemmin puoleensa….ainakin raiteista päätellen.
PS. Sampon elinkaari myöhemmin päättyi parin kuukauden kokeilun jälkeen. Kyseessä ajokone , jonka ominaisuudet loppuivat kesken ammattikäytössä.
