Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Yksi ongelma lienee ,että pikkulohkoja ei kannata käydä erikseen katsomassa. Vilkaisu mts-suunnitelmaan ja lämpökarttaan tietokoneelta riittää. Se ensimmäinen kaksijalkainen palstan reunassa on 50 kilomerin päästä paikalle ohjeistettu motokuski. On käytännössä ,kun nalli kalliolla ,kun lavettikin on jo kiiruhtanut siirtämään seuraavaa konetta. Ainoa toivo on ,että ”peremmällä olisi parempaa”. Kuten tilastot näyttävät , ei ole ollut .
……
Tutkimuksissa ei käy ilmi , onko eroa osa-aikaisten ja päätoimisten konemiesten hakkuujäljessä. Tahtoo olla niin ,että kovan kysynnän aikaan töihin haalitaan kaikki voimavarat. Osaaminen ei tällöin ole välttämättä ihan optimaalinen.
Kenen vika ,jos leimikkotiedoissa on puutteita? Kun eletään leimikoiden suhteen monesti kädestä suuhun , konemies jotuu tekemään valinnan kehnon palstan reunassa kekeekö ,vai ottaako palkatonta rokulia. Yleensä raha ratkaisee . Sanovat myös laiskaksi ,jos luikki työmaalta kotiin kesken päivän . Voi tulla useampikin rokulipäivä ,jos on iso leimikko ja seuraava on tarjolla vasta pohjatietojen perusteella tehdyn ajanmenekkilaskelman mukaisesti. Ainakin on aloitettava ,jotta palkka juoksee ja toivottava ,että uutta särvintä löytyy nopeasti.
…vaikeaa niitä runkotolppia on laittaa ,jos niitä ei ole toimitettu. Onko jotenkin vaikea ymmärtää ,että jos palstalla ei ole edes hakkuun alkaessa hoitamattomuuden seurauksena riittävästi kasvatuskelpoisia puita, on tekijän niitä mahdotonta paikalle taikoa? Kauppasopimuksessa on kuitenkin tietty määrä kuutioita ,joista kauppa on tehty. Heti alkaa poru ,että moto mittaa väärin ,jos kauppasumma jää vajaaksi. Sitten koukataan vaikka lakirajalle ,että kauppa saadaan täyteen. Omistaja voi varautua vain yhteen harvennukseen ,jos laiminlyö metsänsä varhaishoidon. Koneen koolla ei ole tässä kohtaa mitään merkitystä. Puut ovat vain liian pieniä ja niitä on liian vähän.
On vielä yksi näkökulma. Vihreät tekevät ne törpöt esitykset ja päätökset ja jättävät niiden toteuttamisen seuraavalle hallitukselle. Sitten pestään kädet ja syytetään virheistä senhetkistä hallitusta.
Nyt nuo vähänkin epävarmat asiat kannattaa jättää pöydälle ja palata niihin vasta vaalien jälkeen , kun pöly on laskeutunut ja asioihin perehdytty perusteellisemmin. Turha kiire pois ilmastoasioissa!
Puukille totean ,että olen itse aloittanut metsätyöt moottorisahahommilla ja kokeillut kaikki hakkuukonetyypit edellä mainitsemastasi kombi-yhdistelmästä alkaen. En ole lainkaan vakuuttunut sen menetelmän toimivuudesta. Kuluu liikaa aikaa toisarvoisiin asioihin . Tosin voihan niillä varakas suurtilallinen leikkiä, mutta tuotosta on turha haaveilla.
PS. Melkein varmana tietona voin kertoa ,että ostotoimihenkilöt ainakin yhteen aikaan kannustivat kookkaan metsätilan omistajia hankkimaan pieniä metsäkoneita luvaten ,että töitä riittää. Monesti kävi kuitenkin toisin. Töitä oli vain omissa metsissä ja risukoissa ja kone kuoletettiin myymällä kaikki irti saatava puu vinkin antaneen toimihenkilön edustamalle yhtiölle. Kone toimi siis sitouttamaan asiakas ja takaamaan tilan puuvirta tietylle toimijalle. Paremman korjuujäljen kanssa hankinnalla ei ollut mitään tekemistä.
Mehtäukon kertoman lisäksi voi vielä erikseen painottaa jälkeen kerran näkyvyyden merkitystä. Ne kivet ,kuopat ja yllätyävät kaltevuudet on varsin helppo väistää ,kun näkyvyyttä on tarpeeksi ja alusmetsän aiheuttamia katvealueita mahdollisimman vähän . Urat leviävät väkisinkin väistettäessä viimetipsssa näkyviin ilmestynyttä estettä , kiveä tai suoputamaa.
Näkyvyyden parantaminen on ajankohtaista jo ennen puukaupoille ryhtymistä ,jotta varmasti tietää , onko jo sopiva hetki hakkuulle. Liian usein tuli vastaan kepikko ,jossa moto oli ajankohdan puolesta korvaamassa raivaussahaa . Nyt se on todettu jo viranomaistenkin toimesta ja puhutaan lisäksi liian isosta kalustosta. Kyllä! Oikeassa ollaan ! Raivaussaha olisi oikea väline monille kohteille moton sijaan . Ajouraongelmistakaan ei tarvitsisi keskustella. Sen jälkeen on vain maltettava odottaa muutama vuosi puuston järeytymistä konekorjuukelpoiseksi.
Teollisuuden suhtautuminen voi olla nihkeää konekannan pienentämiseen. Sopimusruljanssia ei haluta laajentaa ja puuta pitää saada liikkeelle ripeämpä tahtia , kun penemmällä kalustolla on mahdollista. Pieni kone on painajainen entisen korjuuesimieheni puheiden perusteella. Tavara liikkuu liian hitaasti.
Oma kokemukseni perusteella en kannustaisi ketään huonosti tuottaviin hankintoihin tänä päivänä . Harva kevyen kaluston hankkinut on menestynyt yritysmaailmassa ellei ole saanut hankittua ajoissa kookkaampaa ja tuottavampaa kalustoa alle. Viimeisin työnantajani luopui kasikympeistä jo 15 vuotta sitten . Sampo kävi näytillä muutaman kuukauden eikä kauppoja syntynyt . Mototkin ovat painineet yli 20 tonnin luokassa jo viimeiset kymmenen vuotta. Menneeseen ei ole paluuta.
