Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Hoidettujakin taimikoita syödään…juu , mutta siinä on ero ,missä vaiheessa ja paljonko. Voidaan väittää todellakin ,että hoidetuissa taimikoissa esiintyy tuhoja. Sitä ei monestikaan kerrota ,että tuhot ovat ilmestyneet taimikkoon jo ennen hoitotoimenpiteitä ,mutta niitä esitellään auliisti vasta raivausten jälkeen, kun taimikko on käsitelty. Jos hoitotoimenpiteet olisi tehty ajoissa ja riittävän voimakkaina ei olisi paljoa esiteltävää.
Hirvivahinkojen välttämiseksi raivaustyöt on tehtävä intensiivisesti ja vähän etunojassa, jotta taimikon kehitys on nopeaa ja hirville mieluisa ravintoresurssi taimikossa on mahdollisimman vähäinen. Syöntipainetta on ohjattava varttuneemmille kohteille , joissa hirvi saa ravintoa kasvavan taimikon sivuoksista ja alle kasvavasta lehtipuualuskasvoksesta. Ravintoa on näin muodoin tarjolla paljon runsaammin verrattuna pienemmän taimikon pelkkiin latvakasvaimiin.
Harvennuskohteet ovat myös kelvollista ravintopotentiaalin osalta. Tarjolla on enemmän ravintoa latvusmassan muodossa pienemmältä alalta verrattuna nuoren taimikkon hentoihin latvuksiin. Lisäksi hirvi ruokailee mieluummin suojassa peittävämmän kasvuston keskellä,kun avoimessa matalassa taimikossa.
Edellä olevat vinkit ovat hyvin ajankohtaisia niille ,joiden alueilla hirvijahti on vaikeutunut tai estynyt koiriin kohdistuvan petouhan vuoksi. Muuallakin kannatta varautua kyseiseen kehitykseen. Hirvivahinkojen torjunta on jäämässä entistä enemmän metsänomistajien harteille. Ei kuitenkaan kannata jäädä tuleen makaamaan. Jotain voi tehdä itsekin.
Valeuutisten tuottaminen on hyvä bisnes. Suomen kannattaisi ottaa tästä mallia Venäjältä ja Jenkkilästä. Trumpkin rahoitti vallankumousyrityksensä aiheuttamat oikeuskulut tuottamalla valeuutisia. Rahaa tuli ovista ja ikkunoista ja ukko pääsi pinteestä. Pääsi samoja kikkoja käyttämällä vielä presidentiksikin.
Parhaat valeuutisten tuottajat , yksityishenkilöt, ansaitsevat jopa kymmeniä tuhansia kuussa keksimällä someen mitä villeimpiä satuja.
Venäjän puolella kehitellään narratiiveja ja aletaan elää niiden tarinoiden ehdoilla. Narratiivien tuottajia nimitetään trolleiksi.
Jenkkilässä valeuutisten levittämistä ei pystytä rajoittamaan edes lain voimalla. Hyvää bisnestä ei jenkeissä kahlita . Some-alustoilla ei ole mitään valvontaa eikä faktoja tarkasteta. Meillä olisi edessä jonkin verran lainsäädäntötyötä vapauksien lisäämiseksi , jotta saadaan valeuutisbisnes toimimaan sujuvammin. Sitten vain kehittelemään herkullisia aiheita(valheita) , herätetään kiinnostusta,kerätään paljon klikkauksia,saadaan mainostuloja ja rahaa virtaa solkenaan…Joillekin voi tulla paha mieli ,mutta pääasia ,että rahaa virtaa. Uhkailemalla ja kiristämällä tulos vain paranee.
Olen nähnyt ihan livenä ,kun emä ja vasa rynnistävät surutta kahden keltaisen muovinauhan ympäröimään taimikkoon ,johon on jätetty”syömävaraa” ja ylimääräistä risukkoa ”parantamaan” tulevien puiden laatua. Viikon kuluttua alue olikin ,kun taistelutanner. Nauhat pätkinä ja katkottua vesakkoa ja taimia läpi koko palstan.
Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin harvahkon palstan puulajisuhteet näyttävät olevan koivu 90% ja mänty10%. Viereisellä samaan aikaan uudistetulla kuviolla puulajisuhteet ovat 90/10 männyn eduksi. Näin on käynyt ,kun alueella ei ollut hirville juurikaan syötävää taimikon ollessa kriittisessä iässä vahinkojen suhteen.
Ongelma oli selätetty raivaamalla taimikko asianmukaisesti. Taimien latvat olivat hyvän kasvun seurauksena nopeasti hirvien ulottumattomissa. Naapuripalstalla puolestaan hitaasti kasvava mänty kelpasi vielä siinäkin vaiheessa ,kun hirvi ei ylettynyt enää riipimään lehtipuuvesojen latvusta. Nyt on paikalla jätemetsä vielä osin maastoutumsttoman muovinauhasilpun ympäröimänä. Trico ei kyseisen taimikon kohdalla kuulunut keinovalikoimaan hirvituhojen torjunnassa.
Tänä päivänä hirviä on alle puolet siitä ,mitä silloin ,kun edellä kerrottu vahinko sattui. Se kuitenkin tuli todistettua ,että ravinnon määrä vaikuttaa siihen viihtyykö hirvi taimikossa pidempään, vai jatkaako suoraan matkaa paremmille apajille.
Osui käsiin kirja nimeltä ”Myrskyn edellä. Hyökkäys Capitoliin ei ollut jonkun loppu ,vaan alku” (Steffen Kretz).
Teos on hyvin ajankohtainen . Julkaistu 2023.Siinä Capitolin hyökkäyksen kärki Guy Reffit vangitaan ja tuomitaan. (Nyt Tump armahtaa samaisen henkilön ensitöikseen astuttuaan virkaansa. ) Kirjassa kerrotaan miten tilanteeseen on ajauduttu ja paljastetaan ,kuinka mätää politiikka on jenkeissä tällä hetkellä.
Myrskyn merkit olivat ilmassa jo Trumpin hävittyä edelliset presidentinvaalit suostumatta tunnustamaan tappiota. Nyt aletaan edetä kohti myrskynsilmää. Samalla pyyhitään ahteria ilmastosopimuksilla . Trump kumoaa tehdyt sopimukset .Putin ei ole edes sitoutunut aiemminkaan niihin.
Metsäpolitiikkaa joudutaan varmasti korjailemaan muuallakin , kun vihreiden leirissä ,jotka ovat toimineet vain tiettyjen tahojen hyödyllisinä idiootteina pyrkiessään rajoittamaan metsien käyttöä ilmastollisin perustein. Vihreät on höynäytetty ainoastaan tekemään mahdollisimman huonoja ratkaisuja valtakunnan talouden kannalta ja haaskaamaan talouden resursseja tuottamattomiin ratkaisuihin. Köyhtynyt valtio onkin sitten helppoa riistaa ahneille ulkopuolisille. Tulivatpa ne idästä tai lännestä.
Tein männikön raivaukset mieluummin kesänkorvalla ,kun metsässä oli hyvä liikkua ja viileät kelit.
Ravinto ja ravinnon tuoksu ne hirvet jonnekin houkuttelevat. Metsästyksen saalisvarmuus parani kummasti ,kun raivasin loppusyksystä kuusentaimikoiden haapoja ja pihlajaia metsästyskauden kynnyksellä. Hyvin ”pyytävä” syötti oli valmis. Tarvitsi vain laskea koira raivatun reunalta irti. Arvioin tältä käytännön kokemuksen pohjalta , että syys- ja talviraivaus on mäntyjen kohdalla selkeä hirvivahinkoriskiä kasvattava tekijä.
Visalle totean , että esitin männyntaimikoiden raivauksia kesäaikaan nimenomaan niihin kokemuksiin perustuen , joita minulle kerty aikanaan raivauksista omalla tilalla.
Kylvömännikkö on myös oma lukunsa, varsinkin , jos sen raivaaminen tehdään myöhään ja jopa talvella.
Ylitiheän taimikon puusto ei ole kauttaaltaan elinvoimainen. Taimien haitta-ainetuotanto toimii vajaalla teholla kasvukilpailussa hopealle jäävien taimien osalta. Varjostuksen kohteeksi joutunut osa taimista on hirville erityisen kiinnostuksen kohde ja suoranainen kutsu syömään tapahtuu , kun raivaus toteutetaan talvella. Kokonaiset hirvilaumat hakeutuvat kohteelle pelkästään raivauksen aiheuttaman tuoksun perusteella. Kesällä laumoja ei ole ja luonnosta löytyy parempaakin syötävää.
Raivausajankohtaa on siirrettävä riittävän aikaiseksi (vuosissa), jolloin kannon leikkauspinta ei kasva liian suureksi . Työkin on huomattavasti helpompaa. Hirvi hakeutuu sinne ,missä muodostuu ruuan tuoksua. Kesä kuolettaa vahvimmat tuoksut tuoreista kannoista. Lipaisepa poikki haavanräippiä talvipakkasella mistä tahansa. Äkkiä on karvaiset nelijalkaiset kesteissä ja voivat kerääntyä paikalle hyvinkin isolta alalta. En raivaisi männyntaimikoita talvella.
Ihmeen vähän tuntuu vaivaavan puolestaan se seikka, että pakolliset ennakkoraivaukset jäävät monesti viimetippaan . Lisäksi raivattava materiaali on lähes kuitupuun mitoissa. Metsuriparka rientää hiki hatussa sahan kanssa moton edellä kesähelteellä siistimässä palstaa. Silloin ei maannousemat pelota . Kepit nurin vaan ja ilman kantokäsittelyä.
Sääliksi käy yrittäjiä ,kun rangat odottavat tien varrressa haketusta eikä tilistä ole tietoa. Uusia kohteitakaan ei voi ostaa ,kun entisetkin ovat hyödyntämättä. Henkitoreissaan on energiapuuhomma jälleen kerran. Sen varaan ei yritystoiminnassa voi enää paljoa laskea. Vain ainespuulla pärjää ..jos pärjää.
