Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
30- litraiset keppikoivikot eivät luonnollisesti kiinnosta. Niitä on paljon. Mistään salaliitoista ei ole kyse. Liian kallista raivaamista. Hoidettun koivikon puiden suhteen ei ole markkinointiongelmia.
Tulikiviuuni ja vieressä puuhella keskellä taloa torjuvat ainakin kylmyyttä. Kuivaa puuta kadeksi vuodeksi ja kolmannen vuoden rangat odottavat kotiin kuljetusta palstalla.
Öisin tuskin esiintyy paljon sähkökatkoja. Tuolloin lämpiävät lattiat.
Ei siis suurta pelkoa sähkökatkoista , kunhan puutelineet tulisijojen vierellä ovat täynnä ja täytetään sitä mukaa ,kun puuta palaa.
Vettä saa hätätilassa järvestä ja pesulla voi käydä pihasaunassa.
Naapuri oli taloa rakentaessani sitä mieltä 25 vuotta sitten ,että uuni ja hella jäävät turhakkeeksi. Ahkerassa käytössä ovat olleet jo tähänkin asti ja nyt käyttöä tehostetaan tarvittaessa. 6+2,5kW tulisijat pitävät kyllä pakkasen loitolla ja ruuan tekeminen onnistuu samoilla lämpöisillä.
Kummasti tuo veneen keikuttaminen on nostettu pääasiaksi ,vaikka kepu tarttui viime hetkellä ruoriin ja osoitti halunsa puolustaa yksityisomistusta epämääräistä mielivaltaa vastaan. Tällä kertaa niskalenkki vihreistä piti. Muuten siimaa on annettu aivan liikaa vihreiden suuntaan.
Pikkuisen hävettää , kun porukka alkaa kääntää selkäänsä pienten vastoinkäymisten ja gallup- lukujen vuoksi. Nyt jos koskaa tarvitaan kaikki voimat kannatuksen palauttamiseksi.
Kantoja nostettiin yhteen aikaan innokkaasti, mutta haitat realisoituvat vasta nyt kasvun alenemisena. Sama tilanne aikoinaan taimikonhoidon korvaajaksi markkinoidun energiapuukorjun kohdalla. Jälkimmäisessä alkuperäinen tarkoitus oli hyvä eli tukea rästikohteiden kunnostusta. Valitettavasti siitä syntyi kuitenkin monen kohdalla hyväksytty käytäntö. Nyt sitten ihmetellään kasvun hiipumista.
Kupsan kuuma ketju metsän uudistamisessa on ainoa järkevä vaihtoehto. Jos se on osoittautunut toimivaksi isompien toimijoiden kohdalla , ei se toimi yhtään huonommin pienemmilläkin pinta-aloilla. Kilpailevalle kasvustolle ei ole syytä antaa etumatkaa.
Mikä mahtaa olla taimikoiden ja nuorten metsien tilanne siellä ,missä on nosteltu yleisesti kantoja päätehakkuun jälkeen? Virta on loppunut monelta metsänomistajalta alueelle kehittynyttä tiheää lehtipuuvesakkoa nitistäessään.
Havupuunaluille on käynyt noissa olosuhteissa huonosti jo pelkästään hirvistä riippumatta. Hirven vaikutus on voinut olla jopa positiivinen. Ainakin niille on riittänyt evästä siihen saakka ,kun lehtipuuvesakko on kasvanut latvukseltaan hirviltä karkuun . Sitten on ollut tyytyminen nuutuneisiin havupuun taimiin. Samaan aikaan lehtipuu liian tiheässä kasvaessaan on menettänyt merkittävän osan elävää latvustaan . Kasvu on tämän seurauksena taantunut runsaasta runkoluvusta huolimatta.
Tämä ilmiö on ollut yleinen myös energiapuukohteilla ,joilla th on jätetty tarkoituksella tekemättä energiapuuhakkuuta tavoiteltaessa. Riukuuntuneen metsän ensimmäisessä käsittelyssä on ”päästy” helposti päätehakkuutiheyteen , kun elinkelpoista puuainesta ei löydy tarpeeksi. Ei ihme ,että kasvuluvut sakkaavat. Paikoin riukumetsän tuhoksi on koitunut lumi , joka korkeimmilla alueilla on tuhonnut keppimetsät jopa alle lakirajan päätyviin tiheyksiin.
Usein unohtuu ,että tiheyssuositukset toimivat vain hoidetuissa metsissä. Ei kannata syyttää liian voimakkaista harvennuksista ,jos taimikot ovat jääneet hoitamatta ja kasvatyskelpoista riittävän latvuksen omaavaa puustoa ei ole tarpeeksi. Innolla viedään motoa palstalle , vaikka raivaussaha olisi riittänyt. Tästä kymmenen vuotta ja sitten vasta moto.
