Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kun tarpeeksi monta ensiharvennusta on takana ,tietää ,mikä on tilanne. Riukuuntumisongelma ja taimikoiden tila selviää valtakunnallisista tilastoistakin. Sekin on todistettu ,että monen metsänomistajan toimenpiteet ovat liian varovaisia ja monesti tehty aivan liian myöhään. Varhaisperkaus oli pitkään tuntematon käsite useimmille. Muutama harva ammattimaisesti toimiva mo ei riitä pelastamaan kokonaisuutta. Onneksi muutama osaaja sentään löytyy.
Liika tiheys on varsin yleinen vaiva nuorissa metsissä. Koivulle ilmiö on erityisen haitallinen. Ei ihme ,että kannattavasti korjattavissa olevaa järeää koivikkoa on niukasti tarjolla. Koivurisukkoa siitäkin edestä.
Kannattaa aloittaa selvittelyt ”tyvestä puuhun” menettelyllä eikä tavoitella suoraan latvaa. Paikallisia kattavasti haastattelemalla todellinen tilanne selviää parhaiten. Siellä on paras tuntemus alueen tahtotilasta ja kyvyistä tai kyvyttömyydestä.
Veikkaan ,että puuttuminen vain pahentaa tilannetta. Ei ole halua tai kykyä vähentää hirvieläimiä. Molemmat tapaukset vaativat eri lääkkeet eikä kumpaankaan ole keksitty vielä toimivaa rohtoa. Bensaa toki voi liekkeihin heitellä. Sitähän tässä on ilmeisesti tehty.
…mutta vain V-S kakkosella ja vain sen tähden ,että vuosi vuodelta enemmän hirviä jää syystä tai toisesta kaatamatta. Asia on täysin paikallisten metsästäjien käsissä. Turha syyttää muita . Kannattaa tutustua vertailun vuoksi kaikkien hirvitalousalueiden tilanteeseen. V-S kakkosia sopii oman hirvitalousalueeni (K-S 2)sisällekin viisi kappaletta ja täällä ollaan hyvin asetetuissa tavoitteissa. Samassa tilanteessa tai ainakin lähellä sitä ollaan suurimmassa osassa maata. Jahtiaikaakin on vielä puolitoista kuukautta jäljellä. Reaaliaikainen verotusennuste kuuden vuoden ajalta kertoo hyvin kehityksen suunnan .
PS. On ollut jo kauan tunne ,että Planter nykii vääriä naruja ,kun omalla tontilla tilanne elää ihan omaa elämäänsä.
Joka paikkaan noita takkuturkkeja kuitenkin pitäisi em tahojen mukaan saada. Kanta räjähtää käsiin ,kun hirvieläimiä ei uskalleta enää pyytää koirien avulla. Kukaan ei kasvata koiraa suden ateriaksi.
PS. Tuore tapaus eiliseltä.
Rouva oli suivaantunut kylällä irrallaan kulkevasta ja seuraan pyrkivästä takkuisesta saksanpaimenkoirasta ja vaati facessa omistajalta toimenpiteitä ,että uskaltaa laskea lapsia(paljon) ulos . Tuttavani ajoi illalla kotiin samalle kylälle ja nappasi videon vastaan tulleesta ”koirasta” . Kyseessä oli ilmiselvä susi. Havaintoja kertyi päivän mittaan monia. Voi olla ,että lapset pysyvät sisäruokinnassa pitkään .
PS. Tarkennus edelliseen.
Tuttavani havaitsi ensin liikettä koiratarhan vieressä. Avattuaan ulko-oven hän huomasi suden tuijottamassa silmiin 10 metrin päässä. Sen jälkeen seurasi häätö ja kevyen liikenteen väylää poistuvan suden kuvausoperaatio. Kevyen liikenteen väylältä peto siirtyi rautatielle ja pinkaisi sitä pitkin muutaman kilometrin . Elukasta tehtiin uusi havainto sen siirtyessä käyttämään taas tietä. Tällä hetkellä hukka on jo kaukana.
Kyseinen elukka päätyi susien ”naamakirjaan” UC-ohjelman karttasivulle virallisesti petoyhdyshenkilön vahvistamana havaintona.
No käyppä vilkaisemassa hirvitalousaluekohtaiset verotusennusteet. Tavo ja tot näkyvät kuudelta vuodelta tähän päivään päivitettynä.
Päätösvaltaa on pyritty siirtämään paikallisille ,joten todennäköisesti on. ARN:n asettama tavoite on jäänyt vuodesta toiseen saavuttamatta ,joten paikallinen tahtotila näyttää suosivan hirvieläinkannan kasvattamista .
Tuskin on kiinni ARN:n tekemisistä, kun senkään asettamiin tavoitteisiin ei ole päästy. Vilkaise reaaliaikaista verotusennustetta viimeisen 6 vuoden ajalta. Asetettu tavoite jää vuosi vuodelta kauemmas. Paikalliset tietävät paremmin miksi.
Nimimerkki ”Planter” voisi lukea koko tarinan eikä pelkkää otsikkoa. Sama koskee kommenttiani. Tämän päivän hirvitiheyksiin ja siihen ,miten tavoitteisiin metsästyksen osalta on eri puolella maatamme kuluneen kuuden vuoden aikana päästy, voi tutustua Luken ”luonnonvarat” sivustoilla. Muutos on tänä aikana ollut merkittävä muualla paitsi V-S kahdella ,jossa hirvieläinkannat ovat tanakassa kasvussa. Planter ei ilmeisesti ole profeetta omalla maallaan.
Korjataan sen verran ,että ei puhuta enää ”monin paikoin” vaan ,että missä on todellista tarvetta. Ongelmat keskittyvät nykyisin varsin pienelle alueelle eivätkä varsinaiseen metsäiseen Suomeen juuri lainkaan. Korostan vielä ,että kysymys on tästä päivästä ,ei tilanteesta 5 tai 20 vuotta sitten.