Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tyhjästä on paha nyhjästä , vaikka hinta olisi mikä. Hyvät koivutukkiaihiot ovat aikanaan tuhoutuneet taimikoiden hoitamattomuuden seurauksena. Potentiaalia olisi ollut , mutta tavara on riukuuntunut pilalle ja päätynyt kuiduksi tai lahoamaan maahan luonnontuhon seurauksena.
Hirvien hupeneminen varmasti nostaa joidenkin mieliin ajatuksia korvaavasta riistalajista. Paremman puutteessa valkohäntäkin kelpaa. Harmi vain ,että ko riistalaji esiintyy ensimmäisenä autojen konepellillä ennen, kun siitä on pienintäkään haittaa metsille tai viljelyksille.
Hiirvikannan hoitosuunnitelma on tehnyt tehtävänsä (pl V-S2, jossa hirvieläinkannat jatkavat vakaata kasvuaan). Valkohäntäpeuroihin kohdistuva hoitosuunnitelmakin alkaa pikkuhiljaa tuottaa tulosta ,vaikka vapaaehtoisuuteen perustuva kannan arviointi on vasta kokeiluasteella. Ilman toimivaa kannanarviointia ei ole mahdollista asettaa tavoitteitakaan. Kymmenen vuoden kuluessa sekin asia korjautuu ellei uusia haasteita ilmesty maisemaan.
Jovainin luvut lienevät peräisin metsätaloussuunnitelmasta ,jonka ehdotetut hoitotoimenpiteet ovat jääneet toteuttamatta. 20% on ihan normaali heitto alaspäin näissä tapauksissa. Siinäkin on kyse arviosta ,johon motomittaa on turha sotkea. Moto mittaa , mutta jovainilla on päässään vain illuusio.
MT:ssa on hyvä artikkeli siitä ,miltä ennallistettu metsä näyttää reilun 30 vuoden kuluttua. Esimerkki on metsähallituksen ennallistamiskokeilusta . Ojitetulla hyväkasvuisella suolla ojat tukittiin ja läheiset vanhat kuusikot jätettiin oman onnensa nojaan. Näky on kuin hautausmaalla. Tätäkö ennallistajat oikeasti haluavat? Väittävät vielä ennallistetun alueen tuotoiksi 2000€/hehtaari. Eurot eivät valitettavasti näy millään muotoa sen kunnan tuloina , jonka alueella ennallistamista on jo tehty. Tuskin näkyy tulevaisuudessakaan. Ei näytä sumutuksella olevan mitään rajoja.
Ennallistetun suon historiakin on mielenkiintoinen. Alue on kasvanut vuosituhansia sitten metsää. Se on tuhoutunut metsäpalossa ja soistunut ajan myötä ,kun ei ole ollut riittävästi puita haihduttamassa maaperään kertyvää vettä. Sitten tuli ihminen ,joka ”ennallisti” alueen metsämaaksi kaivamalla käsipelillä ojat kuivattamaan suota ja maaperää. Homma onnistui hienosi ja hyvä metsä saatiin alulle. Nyt nämä ponnistelut halutaan hetken huumassa sananmukaisesti vesittää .
Kannattaa tutustua ennallistamiskokeilujen kohteena olleisiin alueisiin. Niiden vierestä löytyy yleensä verrokkikohde ,jota ei ole ennallistettu. Uskon vahvasi ,että monen ennallistajan mieli muuttuu ,kun pääsee näkemään , mikä on ennallistamisen tulos.
Asialla on myös taloudellinen puoli. Ennallistaminen maksaa pelkästään työkuluina miljardin suorien tulojen pudotessa vähintään saman mokoman. Heijastusvaikutukset eivät ole edes mukana näissä laskelmissa. Niistä kertyvä tappio voi on mittasuhteiltaan vielä suurempi.
Kuka kannattaa ennallistamista ,nostakoon kätensä ylös. Käden nostaminen merkitsee myös sitä ,että ottaa täyden taloudellisen vastuun toteutuksesta ja seurauksista. Minä en halua kuulua siihen joukkoon.
Näyttää meitä halkoholisteja riittävän. Itse käytin keväällä reilut kaksi viikkoa ”halkoiluun” Lukijoiden kuvissa vähän materiaaliakin aiheesta prosessin aikana. Kävin sahailemassa pari traktorikuormaa ylispuukoivuja kuusentaimikosta . Kuljetuksen hoiteli mo. Sahalla 33 sentin pätkiksi ja Fiskarssilla halki. Lopputuloksena lähes 20 pinomottia sekä saunaan ,että leivinuuniin sopivia puita siistissä pinossa. Reilun vuoden kuivat puut olivat varastossa jo ennestään. Nyt onkin jo aika etsiskellä seuraavaa koivusavottaa, jottaa on poltettavaksi ylivuoteisia halkoja jatkossakin. Uuni lämpenee päivittäin ja pihasauna useamman kerran viikossa.
Taitaa tuo Pääkkönenkin harrastaa enemmän pyydä ja päästä menetelmää eli jonnijoutavaa kalojen rääkkäämistä. Kalastusmatkailulla/ urheilukalastuksella on tämän takia huono kaiku minun korvissani. Sillä ei pitäisi luonnon monimuotoisuusasioissa ratsastaa. Matkustelu ja kalliit välineet ( ml moottoriveet) kasvattavat ihmisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä melkoisesti , vaikka tavoite on juuri päinvastainen. Syötävän kalan saa pyydettyä luontoystävällisemmilläkin keinoilla.
Se automiesten ”musta lista” oli käytössä ennen ,kun ohje pitkien mittojen maksimoinnista motokuskeille annettiin. Sen jälkeen ei listalle ole ollut tarvetta.
Ohje pitkien (5-5,5m) mittojen painotetusta käytöstä annettiin siinä yhteydessä ,kun kuormapainoja nostettiin. Lyhyitä kapuloita ei mahtunut riittävästi kuormaan. Pankot kävivät lyhyiksi. Vitosen rangoilla tai määrämittakolmosilla/2 nippua saatiin kuormatila täyteen ja maksimikilot kuormaan.
….että turha syytellä moto- tai autokuskeja. Päätökset kuormien painon kasvattamisesta tehtiin muualla . Tämä homma taputeltiin käytännöksi jo lähes 10 vuotta sitten. Työohjelman apt-tiedostot laadittiin konttorilla sellaisiksi ,että tavoite toteutui.
Eipä ole kyse tolskaamisesta. On tehty vain annettujen ohjeiden mukaan. Tavara mahdollisimman pitkänä varastolle ,että saadaan auton kuormatila tehokkaasti käyttöön. Terveisten kuljettamisesta ei makseta.
Hoidetun metsän hakkuissa hävikkiä ei synny. Oikeaan aikaan tehdyssä enskassa kuituosuus on 10-11 metriä/ runko. Hävikki käytännössä 0. Riukumetsät ovat erikseen. Niissä hävikkiä saattaa syntyä , mutta suurin hävikki syntyy riukukoivikoissa ,joiden hakkuussa kolmonen on päämitta. Kuituläpimittaa jää pahimmillaan yli 2,5 metriä maastoon lahoamaan ja useita metrejä latvaruotoa sen päälle. Tämä ei kuitenkaan ole millään muotoa motokuskin päänsärky.
