Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Nolla pois niin on lähempänä totuutta.
Alkaa olla yks hailee, miten pinta-alat lasketaan. Sen verran tanakkaan vastatuuleen on metsästys joutunut. Miespeliin siirtyminen vie metsästyksen takaisin kivikauteen . Tavoitteisiin tuskin päästään.
Parannusta ei ole luvassa ,vaikka lupamäärä kasvaisivat ,kun entisiäkään kiintiöitä ei saada täyteen. Jatkossa joudutaan metsästämään ilman toimivinta työkalua , ellei petoja saada vähennettyä. Pallo on hallituksella.
Ei ole sanottua ,vaikka susi olisi osasyyllinen Uudenmaan vaatimattomiin kaatotilastoihin. Monikaan ei uskalla käyttää koiraa susireviireillä. Metsästyksen teho laskee väkisinkin noissa olosuhteissa
Jälleen näkyi lehdessä kuva eks hirvikoiran jäännöksistä. Susien tekosia. Jäänteet parhaassa iässä olleesta valiohaukkujasta löytyivät vasta viikon etsiskelyjen jälkeen. Varmasti loppuu haukkutreenit ja osalla metsästyskin , kun ongelmia alkaa olla joka puolella. Kyseisen koiravainaan omistajakin miettii kovasti, kannattaako enää koiraa hankkia. Hirvijahtikin on jäämässä tauolle.
Saalisvarmuus on valitettavasti se tekijä ,joka saa harrastuksen pysymään kiinnostavana. Muistuu mieleen entisen metsästäjän sanat reilu kymmenen vuotta sitten vallinneessa tilanteessa. ”Lopetan , kun ei näytä enää olevan hirviäkään.” Minä lopetin ,kun en nää nykykehitystä mielekkäänä.
Ja mikä onkaan suurpetojen vaikutus työllistävässä mielessä ja kustannuksia lisäävänä tekijänä karjankasvattajille? Lampurin lista oli pitkä. Tarvittiin sähköaita ympäri laidunkauden kestävien huoltoineen , alpakoita, laumanvartijakoiria ( jokaisesta ei valitettavasti kehity tarkoitukseen sopivaa), erilaisia karkottimia, eläinten siirtoa yöksi sisälle eivätkä nämäkään takaa täyttä varmuutta välttää petovahinkoja. Lisäksi tehokkainta keinoa eli petojen vähentämistä ei voi käyttää. Sama tilanne on monessa paikassa edessä hirvenkin kohdalla , kun tehokkain apu on häkissä tai tuvassa. Ei petojen armoilla metsässä.
Sitä Gla voi jäädä miettimään ,kun meillä on tulevaisuudessa sekä petoja että hirviä reippaasti enemmän. Kolmeen vuoteen petoja ei voi metsästää ja samaan aikaan hirvien kohdistuva metsästys vähenee kovaa vauhtia.
Hirvikanta puolitettiin koirien avulla. Jatkossa se mahdollisuus on poissa laskuista. Metsästäjien intokin lopahtaa , kun tuloksekasta jahtia ei voida toteuttaa. Hirviä on oltava paljon enemmän , mikäli aiotaan turvata sama saalisvarmuus verrattuna koirien avulla saavutettuun.
Eipä uutisissa mainittu suurpetoja , mutta paikalliset metsästäjät tiesivät , että Uusimaa kakkosella asustelee kaksi susilaumaa ja mitoittavat toimintansa sitä silmällä pitäen. Pikkuisen on jätettävä syömävaraa. Toisaalta pedot aiheuttavat hirvien kerääntymisen isommiksi laumoiksi ja huomattavia vaihteluja paikallisesti hirvien esiintymiseen , mistä lentolaskennassa saatu metsästäjien arviosta poikkeava tuloskin saattoi johtua.
Jaan nostokoukun edellisen kommentin näkemyksen ja kokemukset 100%:sti. Tilanne voi toki muuttua ,kun pyrkivät jättämään turhan paljon lehtipuuta taimikoihin hirviä houkuttelemaan ja mäntyjä varjostamaan monimuotoisuuden nimissä. Jälkimmäinen tuli mieleen puolukoita kerätessäni männyntaimikossa, jossa rengistä (koivu) oli kasvamassa hyvää vauhtia isäntä. ( vinkki Finsilvan taimikkovastaavalle). Samaisen metsäautotien varressa oli toki taimikoita, jossa lehtipuuta ei näkynyt juuri lainkaan ja taimikon kehitysmahdollisuudet vaikuttivat hyvältä. Hirville ei ollut suojaa eikä ylenmäärin syötävää. Tämä on se keino ,jolla hirvivahingot pysyvät kohtuullisina hirvikannan kasvaessa nykyisestään. On toiminut tähänkin asti jopa puolta suuremman hirvikannan aikaan.
