Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Reaaliaikaisen verotusennusteen perusteella hirvitalousalue K-S2:lla ollaan 0,1 yksikön päässä arn:n asettaman tavoitehaarukan ylärajasta. Paikkakunnan luvista on käytetty vasta 26,5/80. Aika näyttää keskeytetäänkö jahti ja joudutaanko toteamaan historiallisen alhainen lupien käyttöaste. Tuskin ainakaan löytyy keneltäkään kanttia väittää ,että lupia ei saa tarpeeksi. Meilläkin vielä kaksi kolmannesta käyttämättä.
Kaikki alle kuusikymppiset metsät eivät suinkaan ole olleet parhaassa kasvukunnossa. Ainakin Keski-Suomessa on kaadettuu laajoja aukkoja alle viisikymppisien kontortapalstojen uudistamiseksi puiden lahotessa pystyyn. Laaja kasvatuskokeilu on tullut tiensä päähän.
Kerran tienvarsileimikkoa kaataesssni ohikulkija ihmetteli ,että taas yhtiö kaataa nuorta metsää. Mieli muuttui , kun käytiin vartavasten katsomassa lähempää sitä ,missä kunnossa puusto oli.
Ikää puilla oli reilusti alle 50 vuotta. Tukkiainesta ei ollut lainkaan ja luonnonpoistuma oli kovassa vauhdissa. Sillä kertaa syntyi 15 hehtaarin aukko ja niitä aukkoja on omalla paikkakunnallanikin useita. Sen verran ,että on aihetta legendaan yhtiön syylistymisestä ennenaikaisiin ja laajoihin avohakkuisiin.
Tricon käyttäminen ei välttämättä johda vahinkoihin muualla. Jos hirvi siirtyy aterioimaan kuusentaimikkoon tunkevaa vesakkoa , on kyseessä myönteinen asia. Männiköistä kertyvien hakkuutähteiden mutustelukaan ei maata kaada.
Tärkeintä on saada taimikot kehittymään nopeasti . Montaa vuotta ei Tricoakaan tarvita ,kun latvakasvus on hirven ulottumattomissa. Alimmmat sivuoksat joutavat syötäviksi siinä vaiheessa ja taimikon vesasyntyiset lehtipuunalut kelpaavat höysteeksi.
Pahin hirvituhoriski kohdistuu hoitamattomiin taimikoihin ,joiden männyntaimet kituvat ja mehevöityvät riukuuntuvan lehtipuuvesakon varjossa. Syötävää on vain männyntaimissa . Lehtipuun latvus on monesti tuossa vaiheessa jo liian korkealla hirven ulottumattomissa. Lisäksi riskialtis taimivaihe kestää puolta kauemmin verrattuna hoidettuun taimikkoon.
Kaikille aukoille jää kannot . Niiden ja hakkuutähteiden osuus on runsas 25% kokonaispuumassasta. Visalla vähintään 125 mottia hehtaarille+ ne säästöpuut. Mitä enemmän metsä kasvaa ,sitä enemmän lahoavaa puuainesta kertyy.
Korjuun aiheuttama hiilijalanjälkikin on avolla merkittävästi pienempi verrattuna jatkuvanharvennuksen hakkuisiin. Risuparta on melkoisen heikoilla jäillä puolustaessaan omaa toimintaansa monimuotoisuuden edistäjänä ja luontokadon torjujana. ….mutta onhan näitä ,jotka eivät ole oikein hyviä millään alalla.
Niitä rästejä on purettu ,mitä toimistohommien aikakaudella on kertynyt. Mainitsit ,että hirviä pyörii jatkuvasti jaloissa kotinurkissa. Oletan , että suurin osa raivatuista kohteista löytyy kuitenkin alle sadan kilometrin etäisyydeltä. Rästikohteita metsistä varmasti löytyy ,jos giljotiinia tarvitaan. Sitä ei tarvita avauksessa esiintyvän Jalkasen palstoilla hänen menetelmillään.
Keskustelun avaajan ohjeilla ei tarvitse raivata yli 50 ha/ vuosi. Energiapuukaan ei tule tuotevalikoimaan. En lainkaan ihmettele ,että nelijalkaisia vieraita riittää ,kun on runsaasti tuoreita versoja tarjolla. 150 ha:n raivauskannoista kasvanut vesakko on vastustamaton kokonaisuus .Voi olla ,että hirvet ovat vaeltaneet Visan töitä ihmettelemään laajemmaltakin alueelta. Mutta parempi kuitenkin raivata myöhään kun ei ollenkaan. Helpommalla kuitenkin pääsee ,kun toimii ajoissa.
Jos välttämättä halutaan huono korjuujälki ,ei tarvitse raivata. Samalla heikennetään korjuuyrittäjän mahdollisuuksia kannattavaan toimintaan.
Korjuukulut ovat nykyään sitä luokkaa ,että risukoissa rymyäminen johtaa nopeasti konkurssiin. Vielä nopeammin , kun esimerkiksi 10 vuotta sitten. Vähäistä kalustoa ei kannata viedä kuluttamaan aikaa risukoihin ,kun puuta tarvitaan oikeasti paljon ja nopeaa tahtia. Jos tulee kylmä talvi , haketetaan jopa tukkipuita.
Jos on raivaustarvetta ,homma hoituu raivaussahalla, ei motolla.
Planter voisi ystävällisesti linkittää kartan ,jossa ilmenee tilanne metsästyspäivää kohti. Se kartta kertoo vähän paremmin tilanteesta. Vertailun vuoksi voit laittaa kartat metsästyspäivää kohti tehdyistä havainnoista kolmelta edelliseltä vuodelta. Ja kuten edellisessä kommentissa kävi ajantasaisesta kaatotilastosta ilmi , että yksi tai korkeintaan kaksi elukkaa on kunkin seuran saaliiksi päätynyt 50 metsästyspäivän tuloksena . Pyyntilupia 80 ,joista pankissa 26. Käytetty 15,5. Havaintoja 2,1/ metsästyspäivä. Koko rhy:n alueella on käytetty 17/87 lupaa . Edellisen metsästyskauden lupien käyttöaste 70%. Ko luku voi jäädä tänä syksynä haaveeksi.
