Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Täällä 5/14 seuraa ei ole saanut saaliksi vielä tähän mennessä yhtään aikuista hirveä ja sama suhde on vasojen kohdalla.
Hirviasioita on vatuloitu kauan suuntaan jos toiseen. Nyt näyttää olevan tulossa uusi aika. Metsästyskautta on tähän asti jatkettu ja pyyntilupia kehotettu käyttämään maksimaalinen määrä. Kun katselee metsästystilanteen ja hirvihavaintojen kehitystä maakuntatasolla luken lämpökartoilta , näyttävät värit haalenneen viime vuosien kuluessa jo niin paljon ,että jahtikautta jouduttanee lyhemtämään joissakin pitäjissä Keski-Suomen alueella. Haaleita sävyjä löytyy tuoreelta kartalta muualtakin Suomesta. Tummemmat alueetkin ovat pienentymässä marginaalisen pieniksi.
Vaikka pitäjämme ei kuulu lämpökartan vaaleimpaan alueeseen , ollaan hirvihavaintojen suhteen jo viime vuoden tasoa alempana.(2,4 havaintoa / metsästyspäivä -> 2,1 havaintoa/ päivä) Tämä tarkoittaa ,että ollaan hirvitiheystavoitteen sisällä ,vaikka pyyntilupia on käytetty vasta vajaa neljännes .Metsällä on käyty kuitenkin jo kolme viikonloppua ja seurueeseen ”tyhjänpyytäjät” tulee koko ajan lisää uusia jäseniä. Sieltäkin ,missä jahdit ovat tähän asti sujuneet suunnitelmien mukaan.
….ja ennen ,kun kommentoitte ,tutustukaa luken tuottamiin tämän kauden lämpökarttoihin havaintojen osalta. Varoitukset ennen jahtia tyhjien alueiden muodostumisesta eivät olleet tuulesta tempaistuja Keski-Suomen osalta eikä viime syksyn malttiin kehottaminenkaan ollut aiheetonta. Tuottoa syötiin siitä huolimatta . Heikko vasatuotto johtuikin mahdollisesti tuottavan kannan yliarvioinnista.
Planterin pitäisi vaivautua lukemaan koko kommenttini. Lukemat olivat suoraan omariistan ajantasaisesta tilastosta ja tunnelmat kentältä riistapäälliköltä ja rhy:n toiminnanjohtajalta. Odotan konkreettisia lukuja Visaltakin. Pelkkää mutua omasta metsästä tullut tähän asti. Paikkakuntatason lukemat hirvihavaintojen ja lupien käyttöasteiden tämänhetkisestä tilasta puuttuvat. Samoin luvut alueen korvauskelpoisten tuhojen määristä. Omalla paikkakunnallani ei tehty viime vuonna yhtään korvaushakemusta.
Ruotsin tilanteen toin esille siksi ,että asetettuihin tavoitteisiin hirvivahinkojen kohdalla ei ole päästy alkuunkaan samassa mitassa ,kun Suomessa. Tästä voi päätellä ,että homma ei onnistu ihan konttorihommina ja viranomaispäätöksillä. Meillä ollaan monta askelta edellä ,mutta mikään ei tunnu riittävän. Johtuisiko parempi onnistumisemme siitä , että hirvikannan hoitosuunnitelma toimii ja että kaupallinen metsästystoiminta rajoittuu vain eteläisimpiin kinkeripiireihin. Kun maasta aletaan periä isompia vuokria(Ruotsi ,Lounais-Suomi), on riistakannat pidettävä vahvoina, jotta bisnes toimii.
PS. Arvosana ruotsin yo-kirjoituksissa oli M.
Visan metsä ei ole koko paikkakunta eikä maakunta. Itse katselen asioita hiukan laajemmassa mittakaavassa. Paikkakunnan tilastot ja hirvikannan kehitys on nähtävilläni vuosikymmenien ajalta.
Kuulemani tuoreet mielipiteet ja tilastot osoittavat hirvikannan olevan laajalla alalla ennätyksellisen alhainen. Riistakeskuskin on asian todennut. Valkohäntiä on kaadettu pitäjässä viiden pyyntiluvan edestä ,joten se laji ei ole mikään ongelma. Hirviluvista käytetty viidesosa. Havaintoja 2,4/ seuruepäivä. Tämä on vähemmän , viime kauden lopussa.
Minä aloitin hirvestyksen 50 vuotta sitten . Vain muutama vuosi aiemmin hirvi oli rauhoitettu. Kanta on kasvanut ja vähentynyt kymmenen vuoden sykleissä ollen suurimmillaan vuosituhannen vaihteessa. Kun aloitin ,jahdattiin yhtä hirveä joulukuun puolelle. 2000-luvun alkuun sattui päivä ,jolloin saatiin pienellä porukalla 7 otusta eräksi ja kaikkiaan 27 koko syksynä. Varmasti Visankin kohdalle osui tuhoja tuohon aikaan. Nyt paikkakunnan seurat ovat onnistuneet kahden viikonlopun aikana käyttämään YHDEN pyyntiluvan / seura ja riistakeskuksessakin ollaan varpaillaan hirvitilanteen suhteen. Veikkaan ,että Visankaan vahingot eivät ole enää kovin merkittäviä.
Korjataan kommenttiani sen verran ,että Ruotsin hirvieläinmäärä on edelleen kaksinkertainen pinta-alaan suhteutettuna Suomeen verrattuna. Ruotsissa pyritään lisäämään männynviljelyalaa vahinkojen vähentämiseksi . Supistunut viljely on keskittänyt vahingot pienemmälle pinta-alalle ja tuhot ovat muodostuneet tästä johtuen kuviokohtaisesti isommiksi. Tätähän on valitettu näissäkin keskusteluissa. Kukaan ei kuitenkaan ole esittänyt meillä ponnekkaammin männynviljelyalojen kasvattamista , vaikka edellytykset ovat naapurimaatamme paremmat. Hirvien hävittäminen koetaan ainoaksi mahdollisuudeksi hillitä vahinkoja.
Ruotsissa on yritetty jo vuodesta 2012 eri keinoin vähentää hirvien määrää . Kanta voi edelleen paksusti ja pienet sorkkaeläimet lisääntyvät vähintään samaa tahtia ,kun Suomessa. Ylhäältä asetetut kantatavoitteet ovat edelleen kaukana. Tavoitetasoon on yltänyt vain kourallinen 150:stä hirvitalousalueesta. Suomessa vastaavasti vain kourallinen hirvitalousalueista ei ole päässyt tavoitteeseen. Kun vertataan Suomen ja Ruotsin tilannetta toisiinsa, olemme onnistuneet lähes ylivertaisen hyvin hirvikannan hallinnassa. ….toistaiseksi.
Toki niitä tricopönttöjä voi varata sinne ,missä esiintyy paikallisia tihentymiä. Kohta alkaa olla kuitenkin enemmän alueita ,joilla hirvitiheys alittaa arn:n asettamat tavoitteet. Niillä tuhot voidaan välttää tekemällä metsänhoitotyöt oikein ja ajallaan.
Hirvien määrä pinta-alayksikköä kohti on Ruotsissa tuplat Suomen lukuihin verrattuna. Varmasti on tehty montakin päätöstä pinentää hirvikantaa , mutta tulokset ovat laihoja. Suuret metsänomistajat haluavat hyötyä hirvistä taloudellisesti . Se on kuitenkin mahdollista vain pitämällä hirvikanta korkealla.
Vahingot ovat yllättäen vähentyneet ,kun männynviljelyn osuutta on lisätty. Täällä Suomessa on liki hysteerisesti edetty toiseen suuntaan ja ihmetellään vahinkojen lisääntymistä huolimatta hirvikannan puolittumisesta. Toki pienmetsänomistajien pikkuaukot ovat herkempiä vahingoille verrattuna ruotsalaisten huomattavasti laajempien tilakokonaisuuksien ja uudistusalojen tilanteeseen.
Miksi metsiä ei sitten uudisteta sopivalla puulajilla? Ruotsissa hirvikanta on(kiitos kaupallisen metsästyksen) tuplat Suomen määrään verrattuna . Männynviljelyn määrätietoinen lisääminen on kuitenkin pienentänyt vahinkojen osuutta. Miksi Suomessa ei pystyttäisi samaan , kun vahinkoriski on tällä hetkellä varsin alhainen yleisellä tasolla. Jatkuva jankutus ”hirviä on liikaa” on kyllä uponnut niihinkin metsänomistajiin ,joilla ei olisi mitään syytä huoleen ,mikäli tekevät viljelytoimenpiteet oikeaoppisesti. Hysteriaa lietsomalla on saatu enemmän vahinkoa aikaan ,kun hirvikanta suurimmillaan aiheutti.
Nyt kannattaa jokaisen perehtyä tarkkaan hirvitilanteeseen juuri omalla paikkakunnallaan. Viimeisen kolmen vuoden aikana on tapahtunut todella iso muutos. Kun talvehtimisalueillekin vaaditaan alle 3 hirveä/1000 ha talvehtivaa kantaa ,se tarkoittaa käytännössä,että muu osa hirvitalousalueesta on lähes tyhjä.
PS Varsinais-Suomi on tietysti säännön vahvistama poikkeus. Tosin Ruotsin hirvitiheyksiin ei ylletä sielläkään . Paikkapaikoin voi olla Tricollekin käyttöä.
Tolopaisen ajatukset ovat jääneet jumiin siihen aikaan ,kun riistanhoitopiirit olivat olemassa. Siitä on kulunut jo kohtuullisen kauan. Riistakeskus on hoitanut jo vuosia hirviasioita.
Jos lupamäärä on pudonnut ,se on seurausta hirvien vähenemisestä hirvitalousalueella. Tämä on todettavissa helposti metsästäjiltä kerätystä havaintoaineistosta ,jonka ilmoittaminen on nykyisin pakollista. Vähien lupien käyttäminen ei kovin kauaa luonnollisestikaan kestä.
Meillä lupamäärät tippuivat 20% edellisvuodesta ja näistäkin metsästäjät jättivät suosiolla pankkiin kolmanneksen. Hirvikannan hoitosuunnitelma ja sen toteuttaminen ovat ylittäneet odotukset. Jahti on lähtenyt poikkeuksellisen nihkeästi käyntiin. Saattaa olla ,että jos kaikki luvat käytetään ,ei tarvitse ensi syksynä lähteä hirvimetsälle lainkaan. Triconkin levittäminen on näissä olosuhteissa turhaa työtä.
Mehänpoika on tippunut kartalta jo ajat sitten. Pyyntilupia on ollut tarjolla enemmän ,kun kanta edellyttää. Viime syksynä lupien käyttöaste jäi 80 prosenttiin. Nyt sekä kaatojen määrä ,että havainnot ovat laskeneet viime syksystä. Näyttää oman paikkakuntani tilannekin kahden viikonlopun jälkeen aika vaisulta. Reilu 10% pyyntiluvista on käytetty kahden viikonlopun aikana vaikka lupamäärä putosi viime vuodesta yli 20%. On seuroja ,jotka eivät ole saaneet edes saalista ja havaintoja päivää kohden on keskimäärin vähemmän ,kun viime syksynä jahtikauden päättyessä. Oman seuran havaintosarakkeessa on yksi merkintä ja sekin on tapettu. Tällä menolla painellaan kohti täysrauhoitusta.
