Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Suojelun kohdentamista näihin rästikohteisiin voisi pohtia siltäkin kannalta ,että puusto muodostuu monipuoliseksi ja huomattavasti vahvemmaksi kestämään luonnon tuhoja verrattuna vanhoihin järeisiin kuusikoihin. Jälkimmäisistä saattaa muodostua ajan myötä varsinainen tuholaisten keidas ,joka uhkaa merkittävästi ympäröivien talousmetsien terveyttä.
Jossakin vaiheessa se vesakko on kuitenkin karannut silmien tasoa ylemmäs. Sitä se ei saa tehdä . Siitä seuraavat ne vielä kalliimmat jatkotoimet.
Tuolla edellä olleella videolla näkyvät seuraukset ,mihin hidastelu johtaa. Ei korjata kokopuuta , vaan vasta vuosia myöhemmin tehdään ensiharvennus. Tänä aikana lehtipuu on ehtinyt tuhota ison osan havupuista ja jäljelle jäävätkin ovat erittäin alttiita luonnon voimille heikosti kehittyneen juuristonsa takia. On menetetty valtavasti potentiaalista tukkiainesta.
Korjuu näyttää vaatineen ennakkoraivauksen . Kaikki kerätään järkevästi rankana samaan energiapuukasaan. Ei näy kokopuuta. Lopputulos on toki olosuhteisiin nähden paras mahdollinen ,mutta kaukana siitä ,mitä oikea-aikaisin toimin olisi parhaimmillaan ollut mahdollista saavuttaa.
Annelin kommenttiin..
Tätä argumenttia eri kulmista lähestyen olen jankuttanut taimikon hoidon tärkeydestä. Kuitenkin energiapuu ja maksimaalinen tukien hyödyntäminen tuntuu olevan edelleen monille se tärkein tavoite. Niukka tukkisaanto jää seuraavan sukupolven murheeksi.
…ja lihan hankkimisesta aiheutuneet kulut 5€/hehtaari eikä aina riitäkään. Koirien ja ajoneuvojen aiheuttamat kustannukset yltävät helposti jo tuohon 3€/ha -tasoon yhden seurueen kohdalla.
Sitähän se nykyään alkaa olla. Rästikohteet muuttuvat aikanaan ensiharvennuksiksi ja niitä korjataan videossa nähdyllä tavalla energiaksi. Lehtipuitakin jää metsään mukavasti ,jos ei takerruta tavaran laatuun. Potentiaalista energiapuuta jatkossakin. Tukin saanto jää niukaksi.
Parantaisiko tilannetta ,jos kirjoitetaan lasku hirvituhojen torjumisesta? Kalustokorvaus ,päivärahat ja viikonloppulisät+ tuntityö.
No ,sieltä lukijoidennkuvista löytyy otos ihan palstan reunasta. Väitätkö ,että puu on pientä? Kokopuusta ei tietoakaan.
Vuoden 2024 tilasto näyttää jo aivan toiselta puhumattakaan vuodesta 2025 ,jolloin valmista tavaraa jää seisomaan teiden varsille, kun ei ole kysyntää.
Ja mitä leipiin tulee, ne jätetään nykyään ohjeiden mukaan kasvamaan ja lisäämään monimuotoisuutta.
Kasvu koostuu rangasta ja kuitupuusta , joita hakataan normaaleilta harvennuksilta. Kuva löytyy lukijoiden kuvista , miltä korjattu tavara näyttää. Vuosi sitten Metsälehtikin kävi ihmettelemässä tukkikaliiberin ”rankoja” energialaitoksen terminaalissa. Ei tarvita monta pölkkyä, kun on hehtaarin risumäärä kuitattu.
Taajamahakkuuista liikenneväylien varsilta ja peltojen reunoilta hakataan. Taimikoista vähenevässä määrin. Laskussa on kokopun käyttö ollut jo pari viime vuotta ja alamäki jatkuu.
Puhutaan otsikon mukaan tulevaisuudesta.