Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän tuo riistakeskuksen analyysi riitä. Lisää annettiin pyyntilupia, vaikka edellisen kauden käyttöastekin jäi alle 80 %:iin.
Kyllä se jk- metsäkin aukoksi päätyy, kun perintöveroja aletaan maksaa sukupolvenvaihdoksen epäonnistumisen tuloksena.
Vanha isäntä uskoo jatkuvaan ,kun pässi sarviinsa ja nuoremmalla polvella on vähän realistisempi näkemys asiaan. …No sitä aukkoa vanha isäntä ei ole enää murehtimassa..
Jk- puu on hakkuukypsä pitkästä taimivaiheesta johtuen vasta 100-120 vuoden ikäisenä. Jaksollisen istutettu puu 60-70 vuodessa. Lisäksi ,kun verrataan koko tilan pustoisuutta , on jk – metsässä käytännössä huomattavasti enemmän tuottamatonta aukkoa verrattuna hyvin hoidettuun jaksollisen metsään. Kannon ympäristössä on jaksollisen päätehakkuun jälkeen taatusti neljä tainta kasvamassa parin vuoden sisällä. Jk-kanto saa odottaa vastaavaa vuosia. Välttämättä kannon lähistölle ei ilmesty yhtään tainta ilman toimenpiteitä. Jk on suurta kusetusta. Ihmeesti muutamilla vain riittää höyryä puolustaa utopioitaan.
Metsähaketta korvataan myös öljyllä ja pelleteillä ,jotka ovat joustavia elementtejä lämmöntuotannossa kokopuuhun verrattuna. Samasta syystä siirrytään entistä enemmän käyttämään karsittua rankaa , joka on hyödynnettävissä tarvittaessa ainespuuna. Karsittua rankaakin kertyy energiakäyttöön reippaasti usean eri puulajin pienialaisilta normaaleilta harvennuskohteilta, jotka ovat poistuneet tarpeeksi järeydyttyään hoitorästikohteiden luettelosta ja muuttuneet heikkolaatuisiksi harvennuskohteiksi.
Suunta on siis ihan oikea. Poltettava materiaali on kookkaampaa ja korjattavissa kohtuullisin kustannuksin. Käyttötarkoitustakin on mahdollista vaihtaa kysynnän mukaan. Kokopuuntuottajilla on käsillä haastava tulevaisuus. Joko raivaat metsäsi itse kuntoon tai annat sen mennä pilalle.
Lukekaapa visat ja viisaat viimeisin Metsälehti ,jossa käsitellään Kajaanin tapausta. Viimeinen raita levyssäni perustuu suoraan ko artikkeliin ja peilaa tulevaisuuteen , ei 18 vuoden taakse. Tosin tunnistin ongelmat varsin nopeasti ,kun edellinen energiabuumi alkoi ja päättyi monen odotusten kohdalla mahalaskuun. Optimisteja näyttää edelleenkin löytyvän enkä ihmettele yhtään , koska hoitorästejä on syntynyt ja niitä yritetään kaikin keinoin siirtää toisten selviteltäviksi. Nyt vain saattaa olla siinä suhteessa ylivoimaiset haasteet edessä. Ne ,jotka ovat saaneet rästinsä hoidettua tämän huippusuhdanteen aikana , voivat vain onnitella itseään. Tarjous ei toistu pitkään aikaan.
Mutta ,kuten Kajaanin mhy:stä todettiin, energiapuun kysynnän romahtamisen vaikutukset kohdistuvat raskaimmin hakkuutähteisiin ja giljotiineilla korjattavaan kokopuuhun. Rankapuulle löytyy laajempaakin kysyntää.
Ei tuo energiapuun tulevaisuus kovin hääviltä näytä ,kun mhy:kin tunnustaa haasteet ja energiapuun hankintaan erikoistunut hankintaorganisaatio purkaa toimintojaan maakuntatasolla. Mitä Kajaani edellä ,sitä muut perässä. Energiapuun korjuulla ei ole tulevaisuutta metsänhoitomenetelmänä. Ainakaan sillä ei taimikonhoidon laiminlyöntejä ole viisasta perustella. Nykyisissäkin rästeissä riittää purkamista vielä vuosiksi. Uusia rästejä ei ole viisasta laskea kehittymään, ellei halua ampua itseään jalkaan.
