Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Vai ,että ennakkoraivausta motolla???? Raivausta se on sekin eikä moto ole tehty sitä tarkoitusta varten. Ennakkoraivauksen tarkoituksena on parantaa työskentelyolosuhteita koneellisessa korjuussa eikä päinvastoin. Kunnollisesti aikanaan hoidetussa metsässä ennakkoraivausta ei edes välttämättä tarvita. Ennakkoraivauskin on tehtävä vähintään yksi kasvukausi ennen hakkuuta , jotta toimenpiteestä saadaan täysi hyöty. Välittömästi ennen hakkuuta toteutettuna tahtoo olla vielä risut pitkin ja poikin haittaamassa koneen työskentelyä ja kuljettajan havainnointia.
Visan esimerkkitapauksessa kyseessä on koneellinen nuoren metsän kunnostus. Joskus onnistuu ,usein ei ,kun ei ole puulle kysyntää eikä työlle tekijöitä.
Kannattaa muistaa tämä teema rahan konsultoinnista siinäkin vaiheessa, kun ne raivaamattomat ja huonolle hoidolle jääneet palstat eivät kelpaakaan ostajalle. Mieluummin varautuisin jo kiireesti siihen vaihtoehtoon. Ikääntyväkin pystyy raivaamaan ,kun ei laske savottaa liian haastavaksi. Pienet risut pieninä annoksina eivät ole ylivoimaisia poistaa. Viittä vuotta ei välttämättä kannata poistettavia risuja kasvatella. Rehevillä pohjilla raivaus on toistettava tarvittaessa tiheämpään tahtiin. Tästä huolimatta kokonaistyömäärä vähenee.
Jos metsänomistajat kokevat vanhenevansa ,kannattaa metsät siirtää kiireesti nuorempien tai muuten aktiivisempien omistukseen. Kehitys johtaa myös siihen suuntaan ,että metsäkoneen puikkoihin on vuosi vuodelta vähemmän tulijoita. Vähenevä työväki ei jouda tekemään raivauksia motolla ,vaan heidän aikansa vie täysimääräisesti työskentely ainespuun kimpussa. Siinäkin konsultoi euro. Toimintaympäristön käydessä liian haastavaksi, kuljettaja vaihtaa helposti myös alaa. Osaava metsäkonekuski on haluttua työvoimaa muillekin aloille.
Visalle totean ,että mikäli tuttavasi ei olisi jättänyt raivauksia tekemättä aikanaan , ei ennakkoraivauksesta olisi kertynyt kahden tonnin kuluerää. Puut olisivat kasvaneet ajoissa hoidetussa metsässä siihen malliin ,että nettoa olisi kertynyt enemmän kun kaksi tonnia ja metsän kunto olisi taatusti parempi verrattuna nykyiseen.
Tällä hetkellä monet keskittyvät aivan liikaa lyhytnäköisesti siihen, että saadaan toiset tekemään ne v-mäiset hommat. Metsän kasvukunnon kärsiminen ei näytä haittaavan lainkaan.Hyvin usein ei energiapuuhakkuun jälkeen tarvinnut suunnitella uusia harvennuksia, kun harvennettavaa ei jatkossa ole ja seuraava hakkuu on päätehakkuu.
Visan tuttavan tapauksessa on otettava huomioon sekin seikka ,että siinä vaiheessa ,kun nyt käsittelyssä olleella palstalla tehtiin päätös raivauksista pidättäytymisestä, energiahakkuisiin suunnattu tukipotti oli vielä houkuttelevan suuri eikä nykyisistä huippuhinnoista ollut tietoakaan. Herkästi olisi riukupalsta jäänyt isännän hyppysiin ilman Putinin suosiollista avustusta laittaa energiamarkkinat sekaisin.. Päätös siitä , kuinka taimikoita hoidetaan oli kuitenkin tehty puhtaasti energiapuun korjuuseen suunnattujen suurempien tukien siivittämänä. Nyt kävi tuuri, kun riukupuillekin oli kysyntää.
Tällä palstalla on monikin todennut ,että nuorta metsää eikä aina taimikoitakaan kannata kunnostaa raivaussahalla ,kun homman voi teettää motolla ja siitä jopa maksetaan tukea. Eikö tämä ole selvää ohjaamista? Kuinka yleisesti tämä on sitten toteutunut ,voidaan päätellä metsiemme kasvun taantumisesta. Riukuuntunut nuori metsä ei toivukaan enää kelvolliseen kasvukuntoon energiapuuhakkuun avulla. Eihän siellä monesti ole hakkuun jälkeen edes riittävästi hyväkasvuisia puitakaan. Aikanaan potentiaaliset lisävaltapuut ovat kuihtuneet kasvatuskelvottomiksi ylitiheyden seurauksena.
En malta olla toistamatta ,että korjuuyrittäjän kannalta hyvä energiapuuleimikko on jo metsänhoidollisesti pilalla.
Pihkatapilta kysyisin ,mahtaako J .Aaltoilallakin olla joku trauma ,kun hän 50 vuoden kokemuksiinsa perustuen on ampumassa Suomen metsien hoitoon suunnattuja tukia alas? Tiukkaa tekstiä jälleen MT:ssa.
Tuskin puhuttaisi energiapuun kohdalla pieniläpimittaisen kokopuun korjuusta , mikäli toimittaisiin puhtaasti markkinaehtoisesti ilman toimintaa vääristäviä tukia. Onkin syytä metsänhoitoaikatauluja suunniteltaessa miettiä niitäkin vaihtoehtoja ,mitä tehdään ,kun tukia tiettyihin toimenpiteisiin ei enää makseta eikä energiapuun kysyntä säily nykyisellään. Putinin sotakaan ei kestä ikuisesti ( toivottavasti).
Ei ole mistään traumoista kysymys. Sattuu vain olemaan kokemusta siitä ,miten raivaussahatöitä ollaan väenväkisin teettämässä kalliimmalla tavalla ja monesti vasta siinä vaiheessa, kun ei ole kyse enää mistään metsänhoidosta ,vaan pelastustoimesta.
….ja se energiabuumi alkoi vasta vuonna ja 2002 ja kiihtyi vuosikymmenen loppuun mennessä. Oli jo jäähtymässä kovaa vauhtia ,ellei sitä Putinin tukemana olisi puhallettu uudestaan henkiin. Niiden kannattaa kumartaa syvään Putinin suuntaan ,jotka ovat tähän mennessä onnistuneet saamaan energiapuunsa kaupaksi.
Kymmenien hehtaarien monensortin energiasavotat kiinnostavat toki ostajia. Puut tosin kerätään rationaalisesti eikä useinkaan kyse ole enää pelkistä risukoista. Hakkuun jälkeiseen tilaan kannattaisi enemmänkin perehtyä ja siihen ,mihin kuntoon palstat päätyvät. Myös analyysi siitä ,saadaanko metsät odotuksia vastaavaan kuntoon energiapuuta korjaten, olisi syytä tehdä laajasti. Omista kokemuksistani voin kertoa ,että hoitokustannuksilta saatetaan välttyä ,mutta metsää ei saa monestikaan energiapuunkorjuun avulla kummoiseenkaan kuntoon. Oma lukunsa ovat ne kohteet ,jotka jäävät pienuutensa tai energiapuun huonon kysynnän vuoksi korjaamatta. Niistä tapauksista ollaan visusti hiljaa. Nämä ovat juuri niitä kohteita ,jotka omatoiminen metsänomistaja saisi muilla menetelmillä varmimmin kuntoon. Jokainen päättäköön ,mihin lokeroon asettuu. Tekeekö itse , vai kannattaako odottaa valmista tilanteessa ,jossa omatoimisuus metsänhoidossa on käytännössä ainoa vaihtoehto.
Neulasten ja lehtien kuivattaminen kesän yli ovat ihan perusasioita ja yleinen käytäntö. Neulasmassa on hyvin haitallista poltettavan materiaalin seassa ja aiheuttaa polttokattiloiden syöpymistä ennen aikojaan. Kerropa Jesse oletko nähnyt yhtään energiapuu-tai hakkuutähdekasaa, joka olisi haketettu vihreänä. Kyllä ne vuoden seisovat maastossa tai varastolla ennen haketusta. Rangat voi viedä suoraan poltettavaksi energialaitokselle tai odottamaan laitoksen varastoterminaaliin. Eivät jää roikkumaan isäntien riesaksi metsäteiden varsille.
Poikkeustilanteessa toiminta muuttuu, mutta kokonaisuutena tarvittava muutos on saatu lisäämällä karsitun rangan määrää energiantuotannossa. Karsimattoman materiaalin osuus on jo kääntynyt laskuun ja vähenee entisestään ,kun tuore rangasta tehty hake on käyttökelpoista uusissa polttolaitoksissa.
Karsimattomasta tavarasta alkaa muodostua ongelmia ,kun niitä on kuivateltava vuosi , jotta poltossa ja haketuksessa haittaa aiheuttavat lehdet ja neulaset ehtivät kuivua ja karista pois. Karsittu puu on heti käyttövalmista ja käytettävyydeltään joustavaa ja tulee varmasti jatkossa syrjäyttämään karsimattoman tavaran lähes kokonaan.
Kokopuunkin korjuumäärien lisäys perustuu pääosin tavallisten hakkuukourien joukkokäsittelyominaisuuden hyväksikäytön lisääntymiseen ja siihen ,että karsittujen runkojen latvus otetaan talteen. Sodan syttymiseen saakka joukkokäsittelyominaisuus oli hakkuukourissa enimmäkseen turhanpanttina ja vain häiriöitä aiheuttavana lisukkeena.
Giljotiinipohjaisella kalustolla oltaisiin kaukana tavoitteesta ja Fixtereillä vielä kauempana ,kun isännät vierastavat isoja koneita ja toisaalla remonttialttiin monimutkaisen keksinnön tuotokset jäävät alituiseen mataliksi. Aivan eri luokkaan verrattuna siihen , mitä esitteissä luvataan ja varsinkin ,kun luvataan korjata kohteet ilman raivausta.
Kylmä tosiasia on ,että energiavajeesta on selviydytty siirtymällä käyttämään järeämpää tavaraa energiatarpeisiin ja käyttämällä tehokkaaseen tuotantoon soveltuvia koneita ja menetelmiä. Kannattaa pitää mielessä sekin ,että tuontihake on tehty järeästä puusta ja on luonnollista ,että se myös korvataan isommasta puusta tehdyllä hakkeella.
Fixterin, kuten myös monen muun konkurssin tehneen laitevalmistajan historiassa, on yksi yhteinen nimittäjä. Ovat hädissään mainostaneet korjaavansa jopa raivaamattomia pusikoita ,kun loppu on alkanut häämöttää.
Taitaa Fixterin ”uudelle tulemiselle” olla yksi raadollinen syy. Alihankkija yrittää parsia käsiinsä jääneistä tilatuista raudoista pari härveliä kasalle. Sen suuremmasta asiasta ei liene kysymys. Laite tuskin tulee yleistymään. Karsittu ranka on pudottanut ”puusätkät” pois markkinoilta.
Visalle totean ,että kaikki näyttää todella metsänhoitopuolella etenevän ,kuten 20 vuotta sitten opetettiin. Taimikoissa kasvatetaan energiapuuta. Vain kolmasosa varhaisperkauksista toteutetaan tuen turvin ja arviolta puolet taimikoista jää tyystin huonolle hoidolle.
Oikea-aikaisissa raivauksissa ei kulu viittä tankkia enempää bensaa hehtaarilla. Jos kuluu kymmenen , ollaan myöhässä. Kun ollaan ”tarpeeksi ” myöhäsesä ,on toimenpide jo maanomistajan kannalta liian kallista ,mutta hokkuspokkus, kun sama homma teetetään muilla , se ei sitten enää olekaan kallista, vaikka kyseessä on sama työ ja se toteutetaan satoja kertoja kalliimmilla välineillä ja suuremmilla päästöillä. Pahimmillaan harvennetaantuossa vaiheessa hieskoivikkoa,joka on syntynyt hoitamattomuuden seurauksena. Hieskoivikoita ei olisi nykykäytäntöjen valossa viisasta edes harventaa. Nyt turhaa toimenpidettä tehdään tukien kannustamana ja lopputulos on mitä sattuu.
Näistä mielipiteistä ei ole tarvetta pakitella.
