Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Taimikoita ei kuitenkaan kannata jättää hoitamatta tai huonolle hoidolle energiapuun ”parempaa tulevaisuutta” odotellessa. Kokkolassa energiapuuta käytettiin hetken 100 000 mottia enemmän verrattuna sotaa edeltäneeseen tilanteeseen ja nyt vain reilu vuosi myöhemmin on suunnitelmissa käyttää 50 000 mottia vähemmän verrattuna sotaa edeltäneeseen aikaan. Laskua 20%.Jossakin on luovuttu energiapuun hankinnasta kokonaan ja korjuuyritykset joutuneet sen myötä miettimään muita tulon lähteitä. Suunnan pitäisi energiapuun käytön kehityksen suhteen olla aika selvä.
Mistä tietolähteistä Visan Kokkolan energiapuun käyttöä koskevat tiedot ovat peräisin? Metsälehden uutisen mukaan energialaitoksen oman hankinnan osuudeksi kaavaillaan 40 000 kuutiota, joka on 20% kokonaiskulutuksesta. Energiapuuta käytetään tuon tiedon perusteella 200 000 kuutiota, ei Visan kertomaan 350 000 kuutiota. Se 350 000 mottia on peräisin uutisesta vuodelta 2023.Kyllä ne sähköpannut vähentävät puun kulutusta. Eivät suinkaan lisää. Kulutus on siis vähentynyt 150 000: lla kuutiolla.
Alkaa olla yks hailee, miten pinta-alat lasketaan. Sen verran tanakkaan vastatuuleen on metsästys joutunut. Miespeliin siirtyminen vie metsästyksen takaisin kivikauteen . Tavoitteisiin tuskin päästään.
Parannusta ei ole luvassa ,vaikka lupamäärä kasvaisivat ,kun entisiäkään kiintiöitä ei saada täyteen. Jatkossa joudutaan metsästämään ilman toimivinta työkalua , ellei petoja saada vähennettyä. Pallo on hallituksella.
Ei ole sanottua ,vaikka susi olisi osasyyllinen Uudenmaan vaatimattomiin kaatotilastoihin. Monikaan ei uskalla käyttää koiraa susireviireillä. Metsästyksen teho laskee väkisinkin noissa olosuhteissa
Jälleen näkyi lehdessä kuva eks hirvikoiran jäännöksistä. Susien tekosia. Jäänteet parhaassa iässä olleesta valiohaukkujasta löytyivät vasta viikon etsiskelyjen jälkeen. Varmasti loppuu haukkutreenit ja osalla metsästyskin , kun ongelmia alkaa olla joka puolella. Kyseisen koiravainaan omistajakin miettii kovasti, kannattaako enää koiraa hankkia. Hirvijahtikin on jäämässä tauolle.
Saalisvarmuus on valitettavasti se tekijä ,joka saa harrastuksen pysymään kiinnostavana. Muistuu mieleen entisen metsästäjän sanat reilu kymmenen vuotta sitten vallinneessa tilanteessa. ”Lopetan , kun ei näytä enää olevan hirviäkään.” Minä lopetin ,kun en nää nykykehitystä mielekkäänä.
Ja mikä onkaan suurpetojen vaikutus työllistävässä mielessä ja kustannuksia lisäävänä tekijänä karjankasvattajille? Lampurin lista oli pitkä. Tarvittiin sähköaita ympäri laidunkauden kestävien huoltoineen , alpakoita, laumanvartijakoiria ( jokaisesta ei valitettavasti kehity tarkoitukseen sopivaa), erilaisia karkottimia, eläinten siirtoa yöksi sisälle eivätkä nämäkään takaa täyttä varmuutta välttää petovahinkoja. Lisäksi tehokkainta keinoa eli petojen vähentämistä ei voi käyttää. Sama tilanne on monessa paikassa edessä hirvenkin kohdalla , kun tehokkain apu on häkissä tai tuvassa. Ei petojen armoilla metsässä.
