Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Sekin on jäänyt vähemmälle käsittelylle ,kuka ostaa jk-metsien puut ,kun klusterit eivät kelpaa ostajiksi eivätkä sahat sotke käsiään epämääräisiin kohteisiin. Toisaalta harva yrittäjäkään on valmis pilaamaan mainettaan ”erinomaisen” haasteellisissa olosuhteissa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin hankintakauppa, jota nämä muutamat, eivät pysty itse toteuttamaan , eikä muualtakaan apuja heru, kun pitäisi tehdä työt ilmaiseksi. Mitenkä on siis mahdollista perustella kovia tuottoprosentteja ,kun kauppa ei käy. Tuloksen pitää näkyä myös euroina. Täydellinen kupla koko juttu.
Perko on moittinut avohakkuun tuottavan huonosti. Ei tuota huonosti ,kun ei sorruta näpertelyyn. Moni jaksottaisesti metsiään kasvattava on tälläkin palstalla todennut ,että avohakkuun hakkuutähteillä ja kannoilla kustannetaan uudistamiskulut helposti. Ovat olleet turhan vaatimattomia. Metsäuutisissa esillä olevan 10 000:n kuution puukaupan pelkät hakkuutähteet ja kannot tuottivat tilin (110 000 €), josta jää vielä puolet jäljelle uudistamiskustanmusten jälkeen. Veikkaan myös ,että kantohinnan ero hankintapuun hintaan ei jää tässä tapauksessa kolmannekseen avohakkuun eduksi. Jk- persoonien hampaat ovat lujilla ,kun kiristelevät hampaitaan lukiessaan tätä uutista.
…..mielenkiintoista nähdä ,mitä runokirjaa Perko käyttää jatkossa perustellessaan jk:n autuutta.
Hyvä hinta hankintatukille laatuun nähden. Kelpaa monissa tapauksissa vain selluksi. Tukin tekniset viat , sopimattomat mitat ja sinistyminen pudottavat tukit helposti kuitulaatuun. Kun ammattitaito ei riitä laadun huomioimiseen, tukkikasa sisältää sopimattomia mittoja ja puut ovat kaukokuljetettavissa jo sinistyneinä kelirikon jälkeen on hullua maksaa niistä huippuhintoja. Hankntapuiden lähikuljetukset tahtovat venähtää viimeisille lumille ja routa ehtiä sulaa metsäteiltä. Teiden kuivumista odotellessa tukit ehtivät saada sinistä sävyä ja muuttuvat käyttökelvottomiksi sahapuiksi. Kelpaavat kyllä kotitarvepuiksi ,mutta sahalle niitä on turha tarjota.
Isommilla tiloilla tili tulee joka vuosi , pienemmillä vähän harvemmin. Jk- väen tiliväli on vähintään 15 vuotta. Ei turpoa taimi tukiksi kymmenessä vuodessa. Tahtoo jk:n puolella kulua vähintään sata vuotta ,kun taimesta kehittyy hakkuukypsä puu. Sekään ei välttämättä täytä tukkkipuun laatuvaatimuksia. Eikä läheskään aina kasva uutta puuta poistetun kohdalle eikä sen läheisyyteen. Jaksollisessa taival taimesta hakkuukypsäksi tukkipuuksi kestää huonommallakin hoidolla vain 50-60 vuotta .
Nuo jk-yritelmät pitäisi napata pakko-otolla suojelun piiriin. Niistä voisi kerätä vain kotitarvepuut. Ei menisi hyvä pilalle ja omistajat voisivat katsella jouten puustonsa kehitystä ilman taloudellisia paineita. Näin säästyisi myös kasvavia talousmetsiä parempaan käyttöön. Monimuotoisuuskin olisi jo valmiina. Näin ainakin omistajat väittävät.
Koeta nyt Perko hankkia sitä näyttöä väitteidesi tueksi. Muuten tarinasi ovat tyhjien tynnyrien kolinaa.
Pistetään kaksi samankokoista tilaa (ei tonttia) viivalle ,joista toinen toimii jaksottaisen ja toinen jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Seurataan aluksi kymmenen vuotta ,kumpi tuottaa paremmin. Jatketaan tätä keskustelua sen jälkeen.
Aikanaan ,kun raivasin erilliskaadon yhteydessä aluskasvosta ,oli traktorimiehen toive , että kaadan räipät puolen metrin kantoon. Tämä siksi ,että pitkä kanto taittui renkaan edestä nurin mutta lyhyt saattoi puhkaista renkaan. Renkaita puhkeili useasti talven mittaan sekä prosessori-että ajovehkeen alta. Peltorengas ei ole metsärengas.
