Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Sitä Gla voi jäädä miettimään ,kun meillä on tulevaisuudessa sekä petoja että hirviä reippaasti enemmän. Kolmeen vuoteen petoja ei voi metsästää ja samaan aikaan hirvien kohdistuva metsästys vähenee kovaa vauhtia.
Hirvikanta puolitettiin koirien avulla. Jatkossa se mahdollisuus on poissa laskuista. Metsästäjien intokin lopahtaa , kun tuloksekasta jahtia ei voida toteuttaa. Hirviä on oltava paljon enemmän , mikäli aiotaan turvata sama saalisvarmuus verrattuna koirien avulla saavutettuun.
Eipä uutisissa mainittu suurpetoja , mutta paikalliset metsästäjät tiesivät , että Uusimaa kakkosella asustelee kaksi susilaumaa ja mitoittavat toimintansa sitä silmällä pitäen. Pikkuisen on jätettävä syömävaraa. Toisaalta pedot aiheuttavat hirvien kerääntymisen isommiksi laumoiksi ja huomattavia vaihteluja paikallisesti hirvien esiintymiseen , mistä lentolaskennassa saatu metsästäjien arviosta poikkeava tuloskin saattoi johtua.
Jaan nostokoukun edellisen kommentin näkemyksen ja kokemukset 100%:sti. Tilanne voi toki muuttua ,kun pyrkivät jättämään turhan paljon lehtipuuta taimikoihin hirviä houkuttelemaan ja mäntyjä varjostamaan monimuotoisuuden nimissä. Jälkimmäinen tuli mieleen puolukoita kerätessäni männyntaimikossa, jossa rengistä (koivu) oli kasvamassa hyvää vauhtia isäntä. ( vinkki Finsilvan taimikkovastaavalle). Samaisen metsäautotien varressa oli toki taimikoita, jossa lehtipuuta ei näkynyt juuri lainkaan ja taimikon kehitysmahdollisuudet vaikuttivat hyvältä. Hirville ei ollut suojaa eikä ylenmäärin syötävää. Tämä on se keino ,jolla hirvivahingot pysyvät kohtuullisina hirvikannan kasvaessa nykyisestään. On toiminut tähänkin asti jopa puolta suuremman hirvikannan aikaan.
Pitää muistaa ,että sorkkaeläinkannat Suomen olosuhteissa olisivat minimissään kolminkertaiset ,jos hirviä ei metsästettäisi. Vaihteluväli luonnontilassa 9-40 hirveä tuhannella hehtaarilla. Ruotsissa paikallinen ” ennätys” 60 hirveä tuhannella hehtaarilla aidatulla alueella.
Aika näyttää ,kuinka korkealle tasolle hirvien määrässä päädytään ,kun metsästystä ei voi enää joka paikassa harjoittaa petouhan takia. Ei nälkä eikä pedot pysty kannan kasvua hillitsemään.
Pedoillekin on jätettävä jo syömävaraa hirvi tai pari tuhatta hehtaaria kohti siellä, missä metsästys vielä jotenkin onnistuu.
Lentolaskennan tuloksella ei näyttänyt olevan mitään vaikutusta metsästyksen voimakkuuteen. Lähtötasoa ja tavoitetta oli nostettu reippaasti, mutta hirviä kaadettiin samaan tahtiin, kun ennenkin.
PS. Mikä mahtoi olla lentolaskennan tulos viime talvena? Tuloksista on oltu visusti hiljaa.
Liian pienet puut ja niiden harventaminen liian aikaisin ei ollut ainoastaan Ollikaisen työryhmän havainto. Samaan asiaan kiinnitti myös metsäkeskus huomiota silloin, kun harvennusten korjuujäljissä todettiin huomautettavaa.
Edellä viitattiin , että markkinatalous pitää huolen kohdevalinnasta. Kyllä, mutta tuet tulee poistaa kaikkien metsästä korjattavien tavaralajien kohdalla vääristämistä kehitystä. Vain silloin markkinat toimivat esteettä.
Lisäksi taimikoiden kasvatustiheyksiä tulisi rajoittaa järkevään kuosiin. Yli 2000 tainta hehtaarilla ei kannata kasvatella. Kaikki ylimääräinen joutaa poistaa jo poistettavan materiaalin ollessa pientä. Silloin toteutus tapahtuu edullisesti ja vaikutus taimikon kehitykseen suurin. Kaikki kasvu keskittyy tällöin vain markkinakelpoiseen puustoon, joka kehittyy vuosia nopeammin verrattuna liian tiheässä kasvaneeseen. Riittävä järeys korjuuhetkellä ei muodostu ongelmaksi ,kun kaikki tehdään alusta alkaen kunnolla.
…ja puuston kiertoaika ei todellakaan ole oikein toimien vaatimattomat 78 vuotta. Se on kuusen kohdalla 50 ja männyn kohdalla 60-70 vuotta. Perko on ”paraskin” arvostelemaan pitkää kasvatusaikaa jaksottaisella puolella ,kun ei tunne nykymahdollisuuksia lainkaan. Jatkuvan kasvatuksen puiden elinkaari omassa metsässä(jos sitä edes omistaa)on 120 vuotta taimesta markkinakelpoiseksi tukkipuuksi.
Mennäänpä niihin minimimittoihin.
Markkinakelpoisen puun minimitilavuudeksi tulisi säätää 70 litraa riippumatta käyttötarkoituksesta . Olisi sitten jokaisen oma asia ,millä aikataululla ja keinolla haluaa tavoitteeseen päästä. Tämä aiheuttaa varmasti varmasti enemmän myönteistä kehitystä kun tukien pumppaaminen myöhässä tai pahasti myöhässä oleviin taimikonhoitoihin.
Yksi tuki voisi jäädä jäljelle ja se kohdistuisi varhaisperkaukseen aikavälillä 3-5 vuotta taimien istutuksesta. Sen jälkeen toimintaa ohjaisi markkinatalous.
Taas pari metsästyskoiraa susille! Monin paikoin ei ole enää mahdollista laskea oikeaa metsästyskoiraa irti maastoon puhumattakaan siitä ,että olisi mahdollista järjestää haukkukokeita ,jotka olisivat ensiarvoisen tärkeitä tapahtumia koirien jalostusta ajatellen.
Syksyn hirvijahtiinkaan, mikäli joku edes uskaltaa enää käyttää koiraa , ei saada valmennettu koiria ennen, kun lumi sataa maahan eikä laajemmilla yhtenäisillä metsäalueilla ollenkaan.
Koirien avulla tapahtuva metsästys tulee romahtamaan dramaattisesti lähivuosina. Siihen ajatukseen ja seurauksiin kannattaa jokaisen alkaa vähitellen valmistautua henkisesti.
Visalle on todettava ,että minä en ole ajamassa puun käyttöä energiaksi alas. Sen tekevät kyllä muut tahot ihan pyytämättä. Keskeisimmät asiat ,joihin olen yrittänyt vaikuttaa ovat , että taimikot kasvatetaan suositustiheyksissä ja ,että korjattava puutavara on kookkaampaa verrattuna nykyisiin käytäntöihin.
Ollikaisen työryhmä on korostanut Tapion ohjeiden noudattamista. Tarkoittaa taatusti myös sitä , että puita ei yritetä kasvattaa liian tiheässä. ”Intensiiviset” harvennuksen pieniläpimittaiseen puustoon useaan kertaan ovat myös työryhmän huolena. Puitahan on pakko harventaa ,jotta latvus ei supistuisi liikaa. Liika supistuminen on seurausta liian suuresta kasvatustiheydestä ja alkuvaiheen hoidon puutteista taimikoissa.
Positiivisia uutisia on ilmassa. Taimikonhoitorästejä on purettu niin , että tukivarat loppuvat taas kesken. Tuki on siis tarkoitettu rästien purkamiseen. Milloinkahan voidaan uutisoida, että taimikonhoidot tehdään ajallaan eikä rästien purkamiseen tarvita tukia lainkaan? Rästien purkamista vartenhan tuet on säädetty. Tuet eivät kuulu oikea-aikaiseen taimikonhoitoon.
Kattavan kyselyn perusteella 42% nuorista metsästyskoiranomistajista on valmis jäämään tauolle epäonnistuneen petopolitiikan seurauksena. Yli puolet ilmoitti jättävänsä uuden koiran hankkimatta kokoneen ,mikäli petopolitiikkaan ei saada parannusta.
No…eipähän ole metsässä punatakkeja ihmisiä ärsyttämässä. Tehkääpä veikkauksia ,mikä on hirvilupien käyttöaste nyt alkaneella kaudella.
