Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tekoäly tehnyt tepposet….trollille.
Meillä tehtiin joku vuosi sitten fuusio kolmen seuran kesken. Kaksi pienempää liittyi yhteen suurempaan. Samalla rukattiin säännöt. Yksi seuroista jatkoi hivijaoksena pääseuran sisällä ja säännöt mahdollistavat paikkakunnan muidenkin seurueiden liittymisen omana jaoksena emäseuraan. Muutos ottaa aikansa ,vaikka tarve muuttaa isompaan organisaatioon on ilmeinen.
Huomionarvoista on ,että jäsenyys ja koejäsenyys voidaan päättää joustavasti seuran johtokunnan kokouksessa mihin aikaan tahansa eikä koejäsenyysaikaakaan pitkitetään tarpeettomasti. Tarvittaessa kokous voidaan järjestää vaikka etänä.
Visa ei taida hoksata ,että muutkin omistavat metsää . Mielipiteeni on muodostettu koosteena kokemuksista erilaisissa olosuhteissa ja useiden metsänomistajien mailta ja paikkakuntien alalta.
Aloitin aikanaan kommentointini tälle palstalle työssäni toteamistani ylitiheydestä ja taimikonhoidon viiveiden aiheuttamista riskeistä. Energiapuukohteet olivat riskikohteina ykkösiä.
Hirven kohdalla iso osa palstalaisista kiinnitti huomiota epäolennaisuuksiin eivätkä kaikki ymmärrä vieläkään ,että hirvivahinkoja voi vähentää muutenkin ,kun metsästämällä. Hirvi tungetaan mieluusti myös syyksi taimikonhoitorästien syntymiseen , vaikka hoitorästit vain edistävät hirvien selviytymistä.
Yksi teemaan liittyvä aihe on liian pienikokoinen puu ( mm ne Visan alle 50-litraiset savotat), jota tarjotaan markkinoille. Siihen ongelmaan olen pyrkinyt esittämään ratkaisua tai oikeasti vain alleviivaamaan oikea-aikaisten ja suositusten mukaisten toimien vaikutusta. Koko toimintaketju voi paremmin ,kun jokainen tekee oman osansa kunnolla ajallaan eikä siirä ikäviä asioita toisten tehtäväksi talkolla. Liian kallis työvaihe jossain kohtaa ketjua ei muutu yhtään sen halvemmaksi ,jos sen onnistuu siirtämään toiselle. Ei varsinkaan ,jos sen suorittamiseen tarvitaan vielä paljon kalliimpia välineitä. Riittävän varhain toteutettuna työ ei ole ylivoimaista eikä liian kallista. Ja mikä tärkeintä, lopputulos on kaikkien kannalta parempi. Makasiinin th-ohjeilla tämä onnistuu varmasti. Ihmeitä ei tarvitse lähteä tekemään.
Eihän ne lumituhot vielä taimikonhoitovaiheessa näykään. Vasta harvennuksen jälkeen käy ilmi liian tiheässä kasvatetun puuston heikkous lumituhojen kohdalla. Hirvi puolestaan ilmestyy mieluusti taimitiheiköihin ,joissa mäntyjen syöntiä hillitsevien haitta-aineiden tuotanto on kärsinyt ankaran kasvukilpailun seurauksena ja ympäristö tarjoaa lisäksi piilopaikan .
Tiheässä puuston runkomuoto ei kehity tarpeeksi kestämään tuuli ja-lumikuormia. Sama tilanne on juuriston kohdalla. Puut ovat alttiita kaatumaan , kun juuret ovat kehittyneet vain nimeksi eivätkä pysty pitämään pitkää ja hontelo runkoa pystyssä. Tilannetta pahentavat toispuoleisiksi kehittyneet puut, jotka saavat aikaan usein dominoilmiön ja laajemman tuhon. Näitä esiintyy säännöllisesti 180 metrin korkeuskäyrän yläpuolisilla alueilla.
Anneli taisi katsella Visan järjestämällä metsäretkellä ( oliko v 2017?) vanhan metsälain ja vakuustalketusten aikaan uudistettujen taimikoiden tuotoksia. Tuolloin raivaus tehtiin varmasti oikeaan aikaan ja huolehdittiin taimikon vakiintumisesta ripeästi, että saatiin omat rahat ulos vakuustililtä. Kun vakuustalletus poistui, kemeraporkkana veikin kehitystä ihan toiseen suuntaan. Kun tulos alkoi näyttää huonolta ,kaivettiin hirvi syntipukiksi. Toimenpiteiden tukikelpoisuusehdon täyttyminen on enemmänkin merkkinä liian myöhään tehdystä toimenpiteestä, kun oikea-aikaisesta. Oikea-aikaisia raivauksia tehdään 2-3 hehtaaria kymmenellä bensalitralla.
Syytä ottaa myös huomioon luvan hakemisesta aiheutuneet työ ja kustannukset. Niiden rinnalla pelkkä luvan hinta on taskurahoja. Jos kaikki valuu hukkaan jonkun per… porsaanreijän kautta, olisi tuo läpi voitava kiireesti tukkia. Kun lainoppineetkaan eivät pysty laatimaan kelvollista lupahakemusta, on laissa pahasti mätää. Uskoisin , että lain käsittelyyn saadaan vauhtia, kun laitetaan hirvijahtiin jäihin siihen saakka kunnes laki on korjattu. Kohta alkavat tehdä valituksia hirviluvistakin ja se ei tiedä mitään hyvää.
…No esimerkiksi se 50 ha:n aukko, jota olin aikanaan tekemässä, katsottiin edullisimmaksi uudistaa kylväen. Taimikko raivattiin ihan normaaliin tiheyteen kun oli aika. Samoin on menetelty näkemieni pienempien uudistusalojen kohdalla. Ei se hirvi enää neljä- / viisimetristä taimikkoa tuhoa eikä näin muodoin ”syömävaraakaan” enää siinä vaiheessa tarvita.
Makasiinin raivausohjeet painottivat aivan oikein etupainoisuutta toimenpiteiden suhteen ja antoivat varmasti ajattelemisen aihetta niille ,jotka ovat viivyttäneet raivauksiaan saadakseen suuremmat tuet. Pahimmat jopa samalle kuviolle kolmeen kertaan. Sitten vielä jaksetaan valittaa hirvistä ,kun liian pitkä taimikon käsittelyväli tuottaa hirville enemmän syötävää ja houkuttelee nelijalkaiset paikalle. Runsas ravinto ja hyvä suoja yhdistettynä saa hirvilauman asettumaan ”taloksi”. Niukempi kattaus pienentää selvästi tätä mahdollisuutta. Paria nuolukiveäkin jonkun tiluksilla pidetään pahana , mutta tiheä ja runsaasti ravintoa sisältävä vesakoitunut taimikko ei olekaan niin paha asia ,kun sen selvittelemiseen saa tukea . Hirvien viihtymiseen sillä pusikolla on kuitenkin ratkaiseva merkitys. Jos vielä pyritään tuottamaan energiapuuta taimikossa ,vaikutus kestää pidempään. Hirvi löytyy sieltä jossakin vaiheessa varmasti. Tästähän Visalla on jo pikä kokemus. Jos hehtaarin raivauksessa palaa lähes 10 litraa bensaa, ovat olosuhteet olleet optimaaliset sitä ennen hirvien viihtymisen kannalta jo monta vuotta.
Myöskö sitä kolmosvaihtoehtoa, jossa raivattiin jopa kaksi kertaa kuuden vuoden sisällä istutuksesta? Ammattilainen totesi lisäksi ,että kolmeen kertaan raivaaminen ei ole työlästä pieninä annoksina ja lopputulos on erinomainen. Visahan on ollut liikkeellä tukien siivittämänä ,mutta kolmosesimerkissä ei ainakaan energiapuun korjuun tukieuroja heru, koska metsä kasvaa suoraan ainespuumittoihin . Muutkin tuet voivat olla kiven alla oikea-aikaisissa ja riittävän varhain ja tiheään tahtiin tehdyissä raivauksissa. Raivaustarvetta ei normisto edes tunnista siinä vaiheessa. Visallakin riittää vielä petrattavaa. Kirjoitukset ovat olleet oikeansuuntaisia mutta teoria ei ole jalostunut vielä riittävästi käytännöksi ,kun vielä tarvitsee askarrella pieniläpimittaisten energiapuiden kimpussa.
