Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kun aletaan harrastus tosimielellä, hankitaan ase hinnaltaan tonnista ylöspäin, harjoitellaan sillä useita kertoja kesässä, johon kuluu satasia. Sopiva kulkuneuvot kustantaa helposti kymppitonneja. Lisäksi koira ja sen koulutus nielevät varoja elinkaaren kuluessa helposti ”kitumaasturin” hintaa vastaavan määrän. Keskimäärin 15 metsäpäivää/ syksy ja kaikki viikonlopputyötä maksaisi jonkin verran vieraalla tetettynä päivärahoineen ja viikonloppulisineen. Kaikki kulut eivät vielä edes tulleet luetelluiksi. Ollaan me metsästäjät hulluja ,kun teemme vapaaehtoistyötä hirvien vähentämiseksi eikä mikään tunnu riittävän.
1970-luvulle asti hrvenmehtuu oli vielä harrastus. Siitä lähtien täyttä työtä.
Olisiko kaikkien luovuttava koko harrastuksesta ,kun se aiheuttaa niin paljon harmia?
Yksittäisen viljelykoivikon tuhot ovat ikävä asia ,mutta niiltä ei voi kokonaan välttyyä ennen ,kun hirvet on ammuttu viimeistä sorkkaa myöten . Kannattaa kuitenkin tuhojen osalta suhteuttaa asioita oikein. Koivuvesakko tuhoaa havupuutaimikoita moninkertaisesti hirvivahinkoihin verrattuna. Tuho on monesti totaalinen ,kun puulaji vaihtuu kokonaan muuksi ,kun on aiottu. Monimuotoisuuden kannalta koivusta ei ole pulaa. Niitä syntyy luontaisesti liikaakin .Riittää kun ne raivaa ajoissa sopivaan tiheyteen. Viljelykoivikko on kuitenkin suojattava tavalla taikka toisella. Nopeita ratkaisuja hirvien vähentämiseksi tuskin löytyy. Ei löydy joka paikassa edes tekijöitä.
Eipä niistä kaapeleista ole paljon apua, jos keskeiset muuntoasemat pommitetaan atomeiksi. Ison ongelman aiheuttaa jo yhdenkin ison muuntoaseman tuho.
Pieniläpimittainen energiapuu on se kiusallinen porsaanreikä. Alle 50 litran tavaraa, jota työmaiden puutteessa kärvistelevät pieniin laitteisiin erikoistuneet yrittäjät hakkaavat vaikka raivaamattomana ,kun parempia työmaita ei ole tarjolla.
Nuakalle voin todeta ,että johtuu juuri niistä urakoitsijoiden kanssa tehdyistä sopimuksista ,että joukko pienipuustoisia ja pienialaisia leimikoita jää korjuutoiminnan ulkopuolelle. Kun soppariin on kirjoitettu ,että ei hakata esim. alle 50- litraisia puita ,niin niitä ei hakata ja kun sopimuksessa lukee ,että ennakkoraivauksen tarvetta ei saa olla , niin siitäkin pidetään kiinni. Leimikon vähimmäiskokokin löytyy urakointisopimuksista.Nämä asiat metsänomistajan kannattaa pitää mielessä ,jos palvelua ei satukaan saamaan. Kun näihinkin asioihin varautuu, ei tule yllätyksiä.
Toki poikkeaviakin kohteita käsitellään ,mutta niitä tekevät enimmäkseen ne ,joilla on pulaa töistä eikä ammattitaitokaan ole välttämättä parasta A- ryhmää.
Visan kommenttiin:
Eipä ihme ,että koneyritysten kannattavuus on nälkärajan tuntumassa. Erikseen ripposet eivät taatusti kelpaa, mutta kaupan keskittäminen sai tarvittavan 100 motin vähimmäismäärän ylittymään ja hehtaaritkin riittämään . Ei kuitenkaan kultakaivos yrittäjälle.
Juuri tuon Visan alussa mainitseman asian takia pieniläpimittaisten giljotiinikohteiden kaupat jäävät monelta haaveeksi. Järeämmän tavaran kanssa ei ole niin suurta ongelmaa. Niitä tekemään löytyy miehet ja laitteet.
Samainen haaste ,jossa tuote ei käy kaupaksi, koski aikanaan ensiharvennuksia. Aiheesta revittiin isoja otsikoita ja manattiin ,kun yhtiöille ei ensiharvennuspuu kelpaa. Alkoi kelvata ja kelpasi siihenkin asti ,jos puusto oli tarpeeksi kookasta ja palsta raivattu ennakkoon. Kun tuon asettaa tavoitteeksi , esiintyy harvemmin markkinointiongelmia. Jos puolestaan on yritys kiilata hoitamaton ryteikkö muun puukaupan epämiellyttäväksi kylkiäiseksi ,voi koko kauppa jäädä tekemättä. Tuotteen on oltava kunnossa ja sellaista mitä asiakas haluaa ,kun sitä lähdetään markkinoimaan.
Älä nyt AR (8.07) ala itse keksiä asioita. Olen nähnyt ihan mustaa valkoisella julkisena tietona energiapuuta ostavien kauppaehdoista ,että alle 100 motin eriä ei osteta ainakaan pystykaupalla. Tällä hetkellä taitaa olla monessa paikassa jopa koko ostotoiminta stopissa. Ainakin syrjässä sijaitsevat pienipuiset ja pienialaiset palstat saavat ränsistyä rauhassa.
Kaksi viimeisintä puukasoista postaamaani kuvaesimerkkiä olivat juuri vastaavilta kohteilta. Itseasiassa vielä kolmaskin lähimenneisyydestä. Viimeisimmässä oli jouduttu odottamaan puiden järeytymistä ainespuumittoihin ja kahdessa edellisessä samoin ,mutta niissä oli lisäksi yhdistetty satojen mottien kasoihin ainespuun mitat täyttäviä eri puulajeja energiapuuksi . Latvuksia ei eikä kokopuuta niillä varastoilla näkynyt. Viimeisimmän kuvan palstan energiapuusaanto olisi jäänyt alle sadan motin ,joten puut valmistettiin kuitutavaralajiin . Siihen samaan ,johon koko muun ja parempikuntoisen ensiharvennuksen puut hakattiin. Kokonaiskertymä leimikosta oli silmämääräisesti arvioituna yli 500 mottia. Kuvassa näkyy noin hehtaari harvennetusta kokonaisuudesta.
Jos on siis aikeissa myydä energiapuuta , on varauduttava siihen ,että puuston tulee täyttää ainespuun mittavaatimukset niissäkin tapauksissa . Ennakkoraivauksenkin joutuu tekemään.
Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Kun energiaraipat eivät satukaaan käymään kaupaksi, on lopputulos jossakin vaiheessa kun kuvassa ” perinteinen ensiharvennus”. Niiden keinojen käyttämistä ,jotka johtavat ko tilaan , ei voi suositella kenellekään.
Visa ei vastannut ,olisiko käynyt energiapuukauppaa nämä vuodet ilman tukia? He , jotka eivät ole olleet tukiin oikeutettuja, eivät kasvata nuoria metsiä ylitiheinä energiapuuksi.
Annelin 3000 rungon visio hehtaarilla johtaa epäedulliseen tulokseen. Eikö tule mieleen ,että jokaiseen runkoon on tartuttava erikseen ja työmäärä korjuussa jopa lähes tuplautuu normaalitiheyksissä työskentelyyn verrattuna. Näkyy myöskin myyjän kukkarossa ,jos käytetään järeyteen perustuvaa runkohinnoittelua.
Alle 70 litran runkoja ei pitäisi päätyä koneelliseen käsittelyyn lainkaan. Siinä on latvus aika olematon ,jos joudutaan odottamaan 3000:n rungon/ha varttumista läpeensä poistettavien runkojen osalta yli 70-litraan /runko. Näin tapahtuu niissä tilanteissa ,kun arvioitu kokonaiskertymä on alle 100 mottia tai kuvion koko jää alle 2 hehtaarin.
Suosituksia korkeammat tiheydet eivät tuota mitään lisäarvoa. Vaikutus on useimmin toiseen suuntaan.