Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Avauksen tarkoitus ei ollut edetä henkilökohtaisuuksiin. Esille nostettu korjattavan puun kasvattaminen onnistuu mainiosti tehostamalla ja terävöittämällä metsien hoitoa.
Puun polttamisen vähentäminen ja sen korvaaminen puhtaammalla tavalla tuottaa sähköä ja lämpöä ,ei pitäisi olla tavoitteena huono.
Kun näitä tavoitteita kirkastetaan lakeja ja suosituksia päivittämällä , ihmettelen suuresti ,mikä saa ihmisiä haraamaan kyseisiä esityksiä vastaan.
Miksi puhelin ei soi?
Vaimolle tuli kevääseen saakka päivittäin viestejä tarpeesta tulla auttamaan , kun hoitotyövuoroihin ei löytynyt tekijöitä. Reservejä on koluttu päälle 70-kymppisiin eläköityneisiin hoivatyöntekijöihin asti. Nyt ongelma on lakaistu maton alle ja asetettu voimaan rekrytointikielto säästösyistä. Työt eivät kuitenkaan vähene ,kun huolta ja hoivaa tarvitsevien määrä kasvaa jatkuvasti.
Rekrytoinnin haasteet ( puute rahasta) johtavat myös suoraviivaisiin ratkaisuihin. Osastoja suljetaan ,kun niille ei ole varaa palkata edes työvoimaa. Kun ei ole osastoa, ei arvitse vastata työvoiman riittävyydestä.
Tässä on se kierre ,josta meidän vanhenevien on oltava aidosti huolissamme ja koetettava pitää itsemme toimintakuntoisena viimeiseen asti toivoen lentävää lähtöä suorilta jaloilta.
Visa voi lukea asian eilisestä Maaseudun Tulevaisuudesta:
”Asiantuntijan ohjeet hiilineutraaliuteen”
Elisestä ”maastullista” löytyy koko tarina. Avaus perustuu juuri siihen.
Kyllä se taimen ympärys on pidettävä ylimääräisestä ryönästä vapaana kuten tähänkin asti ammattimaisesti toimivat metsänomistajat ovat tehneet. Niissä piireissä mahdollinen lakimuutos ei hetkauta pätkääkään ,kun toimiva käytäntö on ollut hallussa tähänkin asti.
Tulevaisuudessa puretaan ikääntyneiden ja saamattomien tahojen tuottamia hoitorästejä energiaksi puustoltaan riittävästi järeytyneiltä kohteilta. Uusia rästejä ei kannata enää tuottaa.
Väheneviin tarpeisiin löytyy edelleen tavaraa huonolle hoidolle jääneistä unohdetuista metsistä. Siihen huonoon hoitoon ei puolestaan ole syytä ketään enää erityisemmin kannustaa. Kun taimikonhoito kirjataan lakiin suositusten sijaan velvoittavaksi, ollaan oikealla tiellä.
Taitavat nuokin vehkeet päätyä elyn hommiin ja tonttien raivauksiin. Ei paljoa jakoa metsänhoitotöissä. Risuista ei kerry tuhatta mottia tavaraa/ kuukausi. Saanto jää helposti puoleen ja jopa sen alle.
Metsäteollisuudessa ei harmitella yhtään , jos puuvarannot lisääntyvät, korjattavan puun koko kasvaa ja polttoon päätyy vähemmän kuitupuuta lakimuutosten seurauksena. Pienen särön kuvioon aiheuttaa hetkellisesti hakkuiden rajoittaminen valtion mailla. Sekin asia korjaantuu ajan myötä.
Ongelma on yksinomaan niillä metsänomistajilla, jotka ovat valinneet energiapuunkorjuun yhdeksi taimikonhoitovaihtoehdoksi. Se tie on kuljettu loppuun.
Kehitys on nopeaa. Kun hiekka-akut yleistyvät puun käyttö romahtaa. Esim. Pornaisissa hiekka-akku on käytössä . Puuta poltetaan 60% nykyistä vähemmän ja päästöt laskevat 70%. Onkin syytä ryhtyä kiireesti miettimään ,miten puu saadaan kasvamaan nopeammin ainespuumittoihin. Vain ainespuun kasvatuksella on tulevaisuutta.
Avauksessa esitetty ajatus löytyi tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudesta. Ajatuksen takana Koneen säätiön rahoittama Markku Ollikaisen työryhmä.
Metsänhoitosuositukset kirjattaisiin lakiin samoin läpimitta- ja ikävaatimukset myytävälle puulle. Kaikki puutavara pyritään ohjaamaan teolliseen käyttöön ja lämmön tuottamiseen pyritään käyttämään entistä enemmän sähköä. Tätä kehitystä vauhdittamaan on suunnitteilla vero niille ,jotka käyttävät puuenergiaa. Tavoitteena saada puun käytölle vero vuodesta 2026 alkaen.
Näitä muutoksia olen ennakoinut ja niistä vähän varoitellutkin. Eivät tunnu maistuvan kaikille. Hyvin metsiään hoitaneilla ei kuitenkaan ole syytä huoleen. Jatkuvasta kasvatuksesta ei mainita halaistua sanaa. Jaksollinen menetelmä oikein toteutettuna kasvattaa hiilinieluja. Jk ei kasvata.