Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Markiisi on muuten arvonimi herttuan ja kreivin välissä…ja eräänlainen verho. Miten mahtaa ko termi liittyä puukauppoihin ja tietojen käsittelyyn . ?
Maakuntataso on toki parempi vertailupohja. Käsittelyssä ollut tilasto antaa edellä esillä olleet tiedot myös riistakestusten ja edelleen hirvitalousalueiden tilanteista samalla aikajanalla. Hirvikannan koko voi vaihdella paljonkin eripuolilla maata. Jossakin metsästetään tehostetusti ja toisaalla annetaan samaan aikaan kannan kehittyä laskukauden jälkeen. Ei ole yhtä ja ainutta sapluunaa , joka toimisi aukottomasti maamme kaikissa kolkissa.
Miksi vuonna 2016 (100 000 hirveä) oli vähemmän havaintoja kuin 2012, jolloin oli hirvikannan minimi (85 000)
Hirvihavaintoja oli kyllä ainakin 45 000 kpl enemmän vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2012 (tilanne 8.12) Metsästyspäivien määrä(löytyy samasta tilastosta havaintojen ohella) on myös otettava huomioon havaintoja vertailtaessa. Vuonna 2012 tehtiin keskimäärin 3,05 havaintoa / metsästyspäivä. Vuonna 2016 havaintoja kertyi 2,9 metsästyspäivää kohti. Tänä vuonna on havaintojen määrä on pudonnut 2,6:een /päivä.
…ja mitähän mahtavat nämä puukauppaan kuulumattomat mitat olla? Pieni esimerkki olisi paikallaan.
Mitä Jovain tarkoittaa tiimillä ?
Tämä kuutioiden katoaminen vaatisi myös lisäselvennystä.
Motit eivät nimittäin katoa tänä päivänä yhtään minnekään . Jos kauppa ei satu tulemaan täyteen , se johtuu 99%:sti virheellisestä puustoarviosta joko määrän , laadun tai molempien edellä mainittujen suhteen.
Kuinkahan monen kaupan puut on mitattu ennakkoon? Pystymittaus taisi jäädä historiaan jo 30 vuotta sitten .?Kyse on arviosta ,ei mittauksesta. 50%:n heittoja esiintyy puoleen ja toiseen sillointällöin.
Puut on mitattu vasta sitten ,kun ne on karsittu ja katkottu koneella tai punnittu puntarilla.Useinhan ei käydä edes metsässä ,vaan raapaistaan kaupat metsäsuunnitelman pohjalta . Metsäsuunnitelmissa ei valitettavasti oteta monestikaaan kantaa puiden laatuun. Jako tukkitavaralajiin ja kuituun tapahtuu arvioidun läpimitan perusteella. Toisaalta poikkeaminen suunnitelman suosituksista voi aiheuttaa isojakin eroja tuloksiin suunnitelmakauden lopulla.Epätarkkuutta löytyy siis joka sektorilla puumääristä ,puu-ja tavaralajisuhteisiin asti ihan ”luonnostaan”.
Kaupanteon ja korjuun välinen aika voi olla kaksikin vuotta tai enemmän . Kaikkia tarpeita on mahdotonta ennustaa noinkin pitkillä aikajaksoilla. Puutavaran osoitteet ja mitta -ja laatuvaatimuksetkin ehtivät muuttua tuona aikana moneen kertaan. Asiasta ei kannata maalata tarpeettoman isoa mörköä .
Toiset saavat paremmat tulot tekemällä asiat fiksummin,ei odottamalla parempia päiviä. Hehtaarituottoon kasvukierron puitteissa kannattaakin kiinnittä enemmän huomiota ,kun yksittäisen tavaralajin hintaan. Moni käytännössä tuottaa kuitupuuta tarpeettoman paljon , kun eivät anna puustolle mahdollisuutta järeytyä nopeasti. Sitten vielä itketään kuitupuun alhaista hintaa. Risukon tuottaja saa vain sen ,mitä ansaitsee.
Sirpalealueet ovat käytännössä aina syntyneet jonkun kiistan takia ja olisivat kiistelyn aiheena delleenkin ,jos lakia ei olisi muutettu. Lain tarkoitus on nimenomaan sujuvoittaa jahtia. Tähän asti sirpaleiden ympäristössä on ainoastaan kiistelty. Erittäin hyvä muutos lakiin. Yhteisen sävelen on löydyttävä ,jotta kannanhoidolliset tavoitteet saavutetaan. On kyse ainoastaan kyvystä tehdä yhteistyötä .
