Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Koirat eivät ole turvassa missään. Täälläkin jahtivoutimme tuijotti sutta silmästä silmään avatessaan kotiovensa viedäkseen koiraansa iltalenkille. Taloja on ympärillä vierivieressä.
Koiria ei paljoa treenata ennen jahtikautta ja tehostettuja turvajärjestelyjä. Silläkin on merkitystä varsinaisen jahdin sujumiseen. Hukan ilmestyminen tienoolla merkitsee sitä ,että jahti loppuu siihen.
Aloitetaan niistä oikea-aikaisista raivauksista ,niin saadaan moninkertaisesti tulosta aikaan. Mieluummin viikossa 3-4 hehtaaria taimikkoa kasvukuntoon ,kun tuusata viikko hehtaarin energiaviidakossa,josta ei enää kunnon metsää saada. Antaa luonnon hoitaa se puoli. Hyvä ei mene pilalle.
Yleensä lisääntyvät ,kun korvausten hakemisen puolesta kampanjoidaan. Sekin voi vaikuttaa paikallisesti ,jos metsästystä ei voida petojen takia toteuttaa tai metsästäjien suorituskyky ehtyy väen vähetessä syrjäisemmillä alueilla. Meilläkin osakasmäärä on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mitä vähemmän hirviä, sitä vähemmän harrastus kiinnostaa. Hirvien elinolosuhteet vain paranevat samaan aikaan ja lisääntymipotentiaali säilyy vahvana.
Kun koirien käytöstä joudutaan luopumaan entistä laajemmin , ei hirvikannan kasvua pystytä hillitsemään millään.
…mutta sitä ennen hirvikanta oli metsästetty historiallisen alas . Lisäntymispotentiaali oli puolestaan aliarvioitu ja kannaseuranta huomattavasti vaatimattomampaa nykyiseen verrattuna. Virheistä on opittu. Samaa ei voida sanoa kaikkien osalta taimikonhoidon suhteen.
Aloitetaan taimikohoitorästien puolittamisesta ja jatketaan keskustelua sen jälkeen. Hirvikanta on puolitettu. Samoin vahingot. Vahinkoja voisi olla moninkertaisesti , jonka metsästystä ei harrastettaisiin. 10-30 hirveä tuhannella olisi tuttu näky. Nyt niitä on keskimäärin kolme.
…niin saada joku muu tekemään toisen laiminlyömät työt ja saada myös maksamaan aiheutuneet kulut. Kohtuus kerjätessäkin! On ollut yli 20 vuotta aikaa vähentää hoitorästejä ja korjata virheitä keräämällä energiarisuja taimikoista. Rästit vain lisääntyvät, kulut kasvavat ja puuston latvusten hupenevat uhkaavasti ,kun toimenpiteet jäävät myöhemmäksi ja myöhemmäksi.
Eiköhän olisi aika jo kokeilla muita menetelmiä. Kaikki tuet pois. Säästyneillä varoilla lisätään koulutusta ja markkinointia oikea-aikaisen metsänhoidon merkityksestä. Annetaan markkinoiden hoitaa asiat kuntoon. Jos metsänomistus ei sovi vartalolle, metsistä voi luopua. Ostajia löytyy.
Ne vehkeet voi pyöriä myös kahdessa vuorossa ,joten tuntimäärät ovat ihan jotain muuta kun 160 tuntia kuussa….ja taisi se savotta kestää vieläpä yli kuukauden. Eli ihan satua ,jos keskustellaan kannattavasta toiminnasta.
Näyttää lupamaksut vain kasvavan ,vaikka hirvien määrä on tuskin puolta verrattuna pahimpaan aikaan.
Visan kommenttiin on todettava ,että perinteisillä pieniläpimittaislla energiapuukohteilla pyrkii olemaan lehtipuuta jo luonnostaan yli tarpeiden. Lehtipuiden lisäämiseen on siis turha lisätä tukia. Tulisi ainoastaan pitää huolta liikojen lehtipuiden poistamisesta ennen, kun ne ehtivät mennä kaikki pilalle. Konekorjuuta odotellessa tilanne pyrkii eskaloitumaan viimeistään siinä vaiheessa, kun on odotettava hakkuuta siihen asti ,että palsta kelpaa korjattavaksi muiden hakkuiden yhteydessä. Aina ei kelpaa sittenkään.
Jos ei kuukauteen tai joskus jopa vuosiin onnistu näkemään elävää hirveä ,into laantuu. Viime syksynäkin puolet jahtipäivistä kului ilman ensimmäistäkään havaintoa. Riistakameratkaan eivät tuota kuvamateriaalia entiseen malliin ,vaikka kameroita on enemmän. Valkkareita nähtiin kuvissa ainoastaan kaksi koko jahtikaudella. Toinen niistä ammuttiin ,jonka jälkeen kamera on kuvannut vain jäniksiä ja harakoita.