Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Lukaiskaapa tanskalaisen toimittajan kirja ”Myrskyn edellä” – hyökkäys capitoliin ei ollut jonkin loppu ,vaan alku
Kirja valottaa seikkaperäisesti ,miten tähän on päädytty. Liika vapauskin on pahasta, sääntöjäkin tarvitaan.
On syytä muistaa ,että Gla:n ongelmat nousivat pintaan siinä vaiheessa ,kun hän yritti vaihtaa uudistusalan puulajin kuusesta koivulle . Tähän ajauduttiin ,kun ensimmäinen yritys uudistaa kuuselle oli epäonnistunut. Koivua laitettiin paikkaan ,jossa hirvet olivat nauttineet heinistä ja vesakosta jo vuosikausia. Ongelmien eskaloituminen ei ole ihme noissa olosuhteissa. Näillä korkeuksilla autioituneiden tilojen umpeen kasvava ympäristö tarjoaa vastaavat olosuhteet ja saa hirvet viihtymään niissä erityisen hyvin. Ajallaan hoidetut taimikot saavat olla kuitenkin pääosin rauhassa . Näitä onkin alueellamme suurin osa ,koska yhtiön maita on yli puolet seuran metsästysalueen pinta-alasta. Hirvet löytyvät yksityisten vesakoituneista taimikoista ,jos löytyvät.
Eiköhän sieltä republikaanien puoleltakin tule Tumpille lunta tupaan , kun miljonäärien bisnekset sakkaavat Tumpin aiheuttaman mainehaitan takia . Norsu heivataan lasikaapista varmasti jo ennen seuraavia vaaleja.
Tämä Ukrainan tuki-case on karumpi uusinta edellisen virkakauden vastaavasta ,jolloin Trump sai virkarikossyytteen evättyään Ukrainaan suunnatun tukipaketin. Nimittämiensä tuomareiden ansiosta selvisi syytteestä kuitenkin, kun koira veräjästä.
Onni ei kuitenkaan seuraa ikuisesti. On kova kolaus amerikkalaiselle ylpeydelle , jos USA muualla maailmassa luetaan roistovaltioiden luokkaan Iranin ja Pohjois-Korean lailla ja tämäkin vain yhden häiriintyneen kansalaisen ansiosta ,jonka paikka olisi tahdon vastaisen hoidon osastolla.
Hoidettu taimikko?
Hirvivahinkojen torjunnan kannalta hoitoajankohdalla on oleellinen merkitys. Kemera-aikaan tukiehtojen mukaan hoidettu taimikko oli aina korkean riskin kohde hirvivahinkojen osalta. Tuki varhaishoidolle muutti tilannetta parempaan suuntaan. Tärkein asia kuitenkin meinaa olla edelleenkin monille liian haasteellinen. Lehtipuu ei missään vaiheessa saa ohittaa kasvussa havupuun tainta! Jos tästä huolehditaan on vahinkojen riski lähes olematon. Kun tähän lisätään se ,että ravintoa löytyy muista kohteista enemmän ja helpommin, rajoittuvat hirvien vierailut hoidettuun taimikkoon vain läpikävelyyn .
Kun aikanaan aloin ottaa kantaa taimikoiden hoitorästeihin ( liki 20 vuotta sitten), lisäsin kannusteeksi raivauksille kokemani perusteella mahdollisuuden vähentää hoitotoimien avulla myös hirvivahinkoja. Osui arkaan paikkaan. Syyksi taimikoiden huonoon tilaan tarjottiinkin tämän jälkeen kiivaasti hirviä ja hirvenmetsästäjiä , vaikka nämä olivat hoitaneet havaitun hirviongelman puolittamalla hirvikannan jo tuohon mennessä. Hoitorästien osuutta ei ole puolitettu vielä tähänkään päivään mennessä.
Muistutetaan vielä , että hirviä olisi nykyolosuhteissa kymmeniä yksilöitä tuhannella hehtaarilla ,mikäli niitä ei metsästettäisiin lainkaan. Ketä sitten syytettäisiin hivivahingoista? Ongelman ratkaiseminen olisi tuolloin metsänomistajan omissa käsissä. Asia on ajankohtainen jo siellä ,missä pedot estävät metsästyksen.
Viittasin kommentissani Metsä-lehden artikkeliin: ”Vesakko vastassa. Oletko valmis kohtaamaan supervesakon?”
Jutussa ihmeteltiin raivauksen suurta työmäärää turvemaan kuusentaimikossa. On tullut monta supervesakkoa vastaan männyllekin uudistetuilla alueilla . Siellä mänty on kärsinyt rökäletappion. Hirvi on myös mieluusti osallistunut puulajinvaihtotalkooseen näillä kohteilla. On saanut kuitenkin kantaa keskusteluissa koko taakan taimikon epäonnistumisesta.
No ..miten estää supervesakon kehittyminen? Pitää tarttua sahaan ajoissa ja toistaa toimenpide tarpeeksi usein ,jotta vesakon superaste vältetään…ja hirvituhot siinä sivussa.
Järjestelmä ei ole estänyt raivauksia ,mutta miksi edelleen valitetaan raivausten työläyttä ja supervesakoita? Niitä tuskin pääsisi kehittymään ,mikäli raivattaisiin edes välttävästi . Yli puolessa taimikoista löytyy tilastojen perusteella huomautettavaa. Toki parempaan suuntaan ollaan menossa verrattuna kemerakauden tilanteeseen.
Nykyäänkin kahden ensimmäisen tuetun käsittelykerran väli saattaa muodostua liian pitkäksi hirvivahinkojen ajatellen. Saattaa olla tarpeen tehdä toinen raivaus hyvinkin pian ensimmäisen jälkeen ,jotta kattaus hirville ei kasva liian houkuttelevaksi.
Visalle totean että jossakin vaiheessa lehtipuu ehtii etukasvuiseksi, jos kuviolle käytetään tuet kolmeen kertaan ja noudatetaan niiden saamisen edellytettämiä ehtoja. Ne on tarkoitettu rästikohteille. Jokaisen oma valinta tietysti on valitseeko täysimääräiset tuet vai hirvivahingot.
M mk:lla on näköjään tiedossa varma paikka ,mistä hirvet löytyy.
