Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Minkä ihmeen takia niiden ylimääräisten räippien annetaan kehittyä niin isoiksi ,että maahan kaataminen harmittaa. Ylimääräiset raipat viimeistään tuumanvahvuisina nurin ja annetaan loppujen kehittyä rauhassa parin kuiturangan mitataan tilavuudeltaa 100 litraa.
Liian suuri runkomäärä ne kasvitappiot aiheuttaa. Uudet kasvatussuosituksetkin tähtäävät harvempiin korjuutapahtumiin kiertoajan kuluessa. Tosin monesti on käynyt niihin, että liian tiheässä kasvatettua puustoa ei voi harventaa kun kerran elinkelpoisten puiden vähäisestä määrästä johtuen. Näin käy hyvin helposti ,jos kuvitellaan ,että pieniläpimittainen puu kelpaa ,mutta markkinoita ei olekaan. Tästä on kokemuksia vaikka muille jakaa. Ahneella on ollut paskainen loppu.
Kokopuuhan sitä saantoa lisää riukupuiden kohdalla. Hinta on kuidulle varmimmin parempi verrattuna energiapuuhun. Energiapuun ja erityisesti kokopuun kysyntä on laskussa tuoreimpien uutisten perusteella. Kajaanin tilannetta kuvaava ”tapaus” oli varsin selkeästi esillä perusteluineen viimeisimmässä metsälehdessä eikä se tule jäämään viimeiseksi. Kun puulla tuotettua energiaa ei enää jossakin suunnalla tarvita , jää ainoaksi vaihtoehdoksi kasvattaa vain ainespuuta ja toimia sen vaatimilla ehdoilla.
Pieniähän ne Visan puut ovat ,mikäli tarvitsee edes miettiä kokopuuvaihtoehtoa. Kunnolla kehittyneen nuoren ensiharvennuspuun se osa latvusta ,joka ei täytä kuitupuun mittoja, mahtuu miltei hakkuukouran sisään eikä juurikaan kasvata saantoa. Latvaosa tarvitaan parantamaan maaperän kantavuutta ja pitämään lahopuun osuus sopivana palstalla.
PS. Tämä energiapuuasia ei liene pelkästään Visan ja minun vuoropuhelua. Mielipiteitä lukevat ja esittävät muutkin ja asemoivat oman tilanteensa mahdollisesti käytyjen keskustelujen perusteella. Se on kuitenkin yleinen ongelma ,että liian pientä puuta pyritään tarjoamaan markkinoille ja monien kohdalla on tullut pettymyksiä ,kun tuote ei kelpaa tai korjuun tulokset eivät täytä odotuksia.
Miksi jättää raivaus puolitiehen ,jos käykin niin ,että vain kuituläpimittan täyttävät puut kelpaavat. On tehtävä täydentävä raivaus paksumpaan puustoon , joka tulee kokonaisuutena kalliimmaksi eikä kasvatettava puusto pääse hyötymään vapautuneesta kasvutilasta. Raivatessa selviää myös ,mitä ollaan myymässä ja onko hakkuu ajankohtainen vuoden vai viiden vuoden kuluttua.
Perkolle on todettava ,että ne osaavimmat konekuskit ovat taatusti tekemässä töitä siellä ,missä saavat eniten tulosta aikaan eli avohakkuilla ,joista puuta kertyy kolme kertaa se määrä samassa aikayksikössä verrattuna jk-räpeltämiseen. Sama koskee jk-n onnistuneeseen korjuuseen tarvittavia järeitä hakkuukoneita. Jk:n korjuusta ei kuitenkaan makseta kolminkertaista taksaa. Järeä aukkokone on käytettävissä vain satunnaisesti ,kun avohakkuilla on hiljaisempaa eli kelirikkoaikaan. Suurin osa oikeista ammattilaisista on tuolloin ansaitsemallaan lomalla.
Paljonkohan pyytävät korvauksia puroja kunnostettaessa kuolevista raakuista? Tasapuolisuuden nimissä korvausvelvollisuus tulisi ulottua myös purojen kunnostustoimien yhteydessä tapahtuviin tuhoihin. Vielä suuremmalla syyllä ,kun tiedetään vesistössä olevan raakkuja.
Onhan suorastaan irvokasta ,että purot pilataan maata tonkimalla ja tapetaan ohessa suojeltavat raakut. Samalla kymmenen hehtaaria metsämaata kilometriä kohden ujutetaan harmaan suojelun piiriin. Paikoin suojelu estää puukauppojen syntymisen laajemmaltikin , kun suojeluvyöhykke estää kaupallisesti riittävän suuren leimikon muodostumisen lähialueellaan. Tätäkään ei korvata.
