Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Homman voi tehdä myös toisin päin . Läpikieron metsikön tukin hinta nostetaan pilviin ja kuidun hintaa pudotetaan muutamalla eurolla .
Arvioitu tukkiosuus kutistuukin puoleen tai jopa alle . Kuidun osuus vastaavasti kasvaa . Tulos on kaukana siitä , mitä myyjä on kuvitellut .
Tässäkään tapauksessa on turha syytellä ostajaa . Myyjän on vain perehdyttävä tarkemmin siihen , mitä tosiasiassa on myymässä . Ostaja kyllä tietää , mitä on ostamassa .Kantokäsittelyä tuskin tehdään 70 euron hehtaaritaksalla ,sillä…
#”Kantokäsittely aiheuttaa lisätyötä ja lisäkustannuksia koneyrityksissä normaaliin hakkuuseen verrattuna. Tampereen ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä todettiin, että pelkästään kiinteät kulut olivat 0,31 €/m3. Sen päälle tulevat levitystyön muuttuvat kulut olivat keskimäärin 0,49 €/m3. Yhteensä suorat kustannukset itse työstä olivat siis keskimäärin 0,80 €/m3. AINEKUSTANNUS tulee tämän päälle. ”#
lähde Koneyrittäjien tiedote 02.07.2015
Yrittäjät odottivat innolla aikaa , jolloin kemera-tuen maksaminen kantokäsittelylle loppuu ( viimeksi 70 eur/ha) . Nyt on mahdollista laskuttaa työstä kustannuksia vastaava hinta .
Nähtävästi jotkut yhtiöt ovat ennakoineet tulevaa alentamalla kuitupuun hintaa tai määrittämällä lopullisen leimikon kantohinnan vasta korjuutapahtuman jälkeen , kun kaikki korjuun kustannustekijät on todettavissa .
#”Te sankarit olette onnistuneet puolittamaan (maanomistajien suosiollisella avustuksella) myyräkannansäätelyjärjestelmän tärkeimmän osasen, ketun kannan. ”#
Heh heh .. kettukannan puolittamiseen on vaikuttanut enemmän liikenne ja kapia levittävä jokapaikanhöylä supikoira . Runsas ilveskanta on myös saanut ketun jäljet häviämään reviireiltään.
Pienpetoaktiiveja on vain 30 000 ja heidänkin pääkohteenaan on supi , joten tämän porukan vaikutus valtakunnan kettukantaan on mariginaalinen .Ravinnon määrä ja lisääntymisolosuhteet vaikuttavat eniten eläinten määriin ja kannanvaihteluihin . Kun ravintoa on runsaasti , kanta kasvaa ja kun ravinnon määrä vähenee , kanta taantuu . Myös liian suuri eläintiheys aiheuttaa lopulta taantuman sairauksien levitessä suotuisissa olosuhteissa ja tappaessa heikoimmat yksilöt pois (esim . jänis (rutto) , myyrät , sopulit ja jossakin määrin myös pienpedot (kapi)).
Petojen määrä lisääntyy vasta , kun syötävää on runsaammin . Kanta alenee kuitenkin viiveellä pääravinnon vähenemisen myötä ja aiheuttaa turvautumisen toissijaiseen ravintoon ennen kannan lopullista romahtamista . Tässä tilanteessa kärsijän osa on valtettavasti kanalinnuilla . Jos samaan saumaan osuu vielä usean viileän kevään jakso , voi kanalintukato olla hyvinkin laaja .Talvi 2015 oli kylmä ja vähäluminen ja kevät kolea . Nämä tekijät lienevät viimeisimmän kanalintukadon suurimmat syyt .
Täällä on lueteltu koko joukko kanalintuja vähentäviä tekijöitä . Muutama on jäänyt kuitenkin mainitsematta . Niitä ovat liikenne ja sähkö -ja puhelinlinjat . Viimeksimainitut ovat onneksi poistuneet maastosta jo lähes täysin , mutta ”pyydystivät” lintuja varsin tehokkaasti vielä 60-80 luvuilla .
Sähkölinjojen määrä on kasvanut 50-luvulta lähtien voimakkaasti nähin päiviin saakka . Linnut törmäilevät yllättävästi jopa 110 kilovoltin sähkölinjoihin . Tuttavani kertoi kuluneelta talvelta esimerkin , jossa useita teeriä oli törmännyt johtoihin muutaman päivän välein alle kilometrin pituisella pätkällä johtokatua . Sama toistuu varmasti muuallakin maassamme .Liikenne vähentää myös varmasti varsinkin lintujen poikasia ja nuoria lintuja . Saman se tekee tosin myös pienpedoille . Yllättävää on , että niinkin varovainen otus , kun kettu , jää helposti auton alle . Esimerkiksi viime syksynä sain tiedon viiden ketun jäämisestä auton ruhjomaksi pienehköllä alueella kuukauden sisällä . Näistä kolme tapausta näin henkilökohtaisesti (=raato tien ohessa) .
Mutta mäyräasioihin.. .
Mäyrä ei suinkaan ole luolapyytäjien halutuinta riistaa . Kettu ja supi ovat pääkohteet . Koiran laskemista samaan luolaan mäyrän kanssa vältetään . Vahingossa näin voi toki käydä . Moni koira on joutunut mäyrän raatelemaksi , joskus koiralta on lähtenyt jopa henki . Kettu ja supikoira ovat ”turvallisempia” kohteita koiraa ajatellen .PS. Jahtikaverini (hirvi) lähetti pari viikkoa sitten muutaman tunnin sisällä kolme kuvaa , joissa oli yhtensä 5 hengetöntä supia . Nämä oli saatu saaliiksi patikoimalla jokunen tunti seisojan ja terrierin kanssa lähimetsissä . Tämän perusteella voi päätellä , että pienpetoja on varsin runsaasti .
Tuttuja asioita , mutta otetaanpa esimerkiksi myös maito ja liha .
Näiden tuottajat eivät hoida kuljetuksia . Tuotteet punnitaan ja mitataan laitteilla , joiden toimintaa tuottajien edustajan on mahdollista tarkistaa ja valvoa . Itsekin olen aikoinaan ollut ko . toimenpiteeseen valtuutettu tuottajien edustaja koskien teuraiden luokitusta ja punnitusta teurastamolla .Puutavaran mittausta ja käsittelyä olen seurannut paitsi työssäni
(30v) , myös metsänomistajana ja metsänomistajien edustajana .
Mitään mystiikkaa tai kieroilua en ole huomannut nykyisiin toimintatapoihin liittyvän . Tietämttömyys ja luulotauti näyttää kuitenkin nostavan pintaan mitä ihmeellisempiä asioita . Kehitettävää toiminnassa toki on , mutta menneeseen ei ole enää paluuta .…tuota…aika vähän viljelijät toimittavat itse esim. maataloustuotteita jalostuslaitoksille . Kujetuksista huolehtii jalostuslaitoksen palveluksessa oleva yrittäjä .
Tuote-erät punnitaan/mitataan vastaanottopaikalla vastaanottajan laitteistolla . Kuinkas moni viljelijä kirjoittaa laskun maidosta , lihasta siipikarjan tuotteista tai viljasta ? Tilitysmalli on vallalla noissakin ympyröissä . Suurempia puheita kartelleista tai korruptiosta ei siltä puolelta kuulu . Miten vastaava toiminta putavaran kyseessä ollen olisi enemmän epäilyttävää ?Kolmen kuukauden hakkuusesonki on ohi . Hakkuiden jatkumisajankohta on hämärän peitossa . Edellinen puunkorjuujakso kesti neljä kuukautta , jonka jälkeen seurasi parin kuukaden tauko . Lomautusvaroitukset tuntuvat tulevan nykyään yhtä aikaa ensimmäisten muuttolintujen kanssa tai ennenaikaisena joululahjana marraskuussa .
Teollisuus on ollut huolissan kaluston riittävyydestä uusien laitosten valmistuessa . Rautaa on ainakin tällä hetkellä reilusti yli tarpeen . Vuoden hakkuumäärät tehdään seitsemässä kuukaudessa . 3- 4 miljoonan lisäkuution valmistaminen ei siis ole temppu eikä mikään…..ellei nykyinen vajaatyöllisyys syö yritysten katteita ja aja ammattitaitoista koneväkeä muihin askareisiin , jossa työtä on tarjolla koko vuodeksi . Yksi kolmen ja toinen neljän kuukauden työrupeama vuodessa ei välttämättä riitä elättämään työntekijöitä eikä yrittäjiä . Mahdolliset lisähakkuutkin työllistävät nykyistä kalustoa ja henkilöstöä korkeintaan kuukauden nykyistä pidempään .
Tuohon Mmk:n listaan pienen puun epäedullisuudesta on lisättävä liian pienestä puusta valmistetun hakkeen heikko tekninen laatu polttolaitosten tarpeisiin . Pari vuotta kuivahtanut e-risukasa ei kestä edes käsittelyä . Maassamme tyypilliset pienet korjuuerät on laskettava kustannuksia lisääviksi tekijöiksi , samoin teiden ylläpito syrjäisillekin varastoille . Uusimpana kustannuseränä on lisättävä kantokäsittely kesäkohteilla . Kantokäsittelykulut nousevat helposti 3:een euroon kiintokuutiolta .
Tämä merkitsee käytännössä negatiivista kantohintaa monille kohteille . Kantokäsittelyvaatimusta ei ollut silloin , kun energiabuumi alkoi . Investoinnit tehtiin ottamatta huomioon kantokäsittelyn aiheuttamaa kulululisää .Ei todellakaan ole ihme , että energialaitoksia kiinnostaa venäläinen hake , joka on tehty järeämmästä puusta . Sitä saa juna-/ laivalasteittain ja hake on hinnaltaan edullista . Kaiken lisäksi puupohjaisen energian tukiehtoihin on jäänyt ammottava
porsaanreikä . Voimalaitoksen saama puuhun kohdistuva energiatuki on samansuuruinen riippumatta siitä , missä (maassa) puu kasvaa .Energiapuun kohdalla ollaan tehty pahemman sortin harharetki .
Unelma siitä , että risuistakin voisi joku rikastua , on haihtunut karusti taivaan tuuliin . Tämä ei tullut allekirjoittajalle yllätyksenä . Liian monelle sitävastoin tuli .Kuljettaja ei lue metsänomistajan ajatuksia . Jos erityisohjeet puuttuvat kirjallisista hakkuuohjeista , toimitaan yleisohjeen mukaisesti (Tapio) .
Erityistoiveet on siis AINA oltava kirjallisessa muodossa . Suosituksia
voimakkaampaa metsän käsittelyä ei pelkillä suupuheilla tehdä .
Näyttää Jessenkin kohdalla olleen käytäntö , että huonosti raivatut alueet hakataan vain ”soveltuvin osin”. Jos on riittävän epämäräinen kuvion osa tai toimenpide-ehdotus , ei kosketa ollenkaan .….mutta moottorisahalla ja Valtralla siitäkin selviää…
