Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Puhutaanko nykyään jopa liikaa maatalouden aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja onko osoite edes oikea? Esimerkiksi fosforitasot ovat laskeneet huolestuttavasti pelloillamme 2000-luvulla. Tästä on seurannut monia kasvien kasvua hidastavia ja satotasoja alentavia ongelmia.
Kun sadon määrä pinta-alayksikköä kohti laskee ,tarvitaan enemmän pinta-alaa ja työtä vastaavan satomäärän tuottamiseen ,josta seuraa vesistöjen ja ilmaston kannalta lisää ongelmia. Lannoittamisen tasoja ei missään nimessä tulisi alentaa ,vaan lisätä surutta peltoon niitä ravinteita ,joita sieltä puuttuu tai otetaan pois sadon mukana. Yhdyskuntajätteen vesiin kulkeutuminen tulisi puolestaan estää totaalisesti. Siinä touhussa on parantamisen varaa.
Visalle on tarkennettava , että valveutuneimmat ja ammattimaisesti toimivat metsänomistajat eivät pyri kasvattamaan energiapuuta. Ei ainakaan taimikoissa hidastamassa taimien kehitystä ja alentamassa kasvatettavan puustoon laatua ja määrää.
Alkuvaiheen ylitiheys metsässä/taimikossa pidentää myös kiertoajan pituutta , joka luonnollisesti viivyttää päätehakkuutulojen saamista. Viive on 3-10 vuotta. Juuri tämän takia esim. yhtiöt eivät tarpeettomasti viivytä taimikoidensa kunnostusta eivätkä kasvata metsiään missään vaiheessa ylitiheinä. Markkinakelpoisen puun määrä pysyy aktiivisen hoidon avulla hyvällä tasolla. Ei siis ole kysymys mistään poikkeavasta toiminnasta. Toimitaan vain metsän kannalta parhaalla mahdollisella tavalla joka tilanteessa. Tavoite on kasvattaa mahdollisimman paljon puuta. Ei tavoitella maksimaalisia tukia, kuten yksityisen puolen vallitsevaksi käytännöksi näyttää muodostuneen. Siellä ajellaan vaan tyytväisenä käsijarru päällä jonon keulalla.
Siitä laadusta ei juurikaan makseta nykyään. Mitä nopeammin saadaan kuutioita, sitä parempi.
Myös säänkestävyys käy entistä tärkeämmäksi nykyoloissa . Sitä ei edistetä kasvattamalla puita hentorakenteisina liian tiheässä. Kunnon räntäsade tuulen tehostamana on laittanut monta ”laatumännikön” aihiota päreiksi eikä sitä vaivaa paikata muutoin kun tekemällä päätehakkuu ennen aikojaan. Tähän mennessä vähintään kerran kymmeneen vuoteen on lumi tuhonnut nuoria riukumänniköitä näillä korkeuksilla. Jatkossa riski vain kasvaa.
Tämä ei sitten ole runoutta. ”Varttuneen metsän harventamisen riskit ovat viimeisimpien tutkimusten mukaan korkeat” . Tuulituhojen ohella maannousema valloittaa harvennetunmetsän muutamassa vuodessa ,jonka jälkeen ainoa vaihtoehto on tehdä päätehakkuu mahdollisimman pian.
Tervetuloa tähän kerhoon myös ja varsinkin sieltä jk:n puolelta!
Nämä ”energiapuunkasvattajat” luulevat kasvattavansa tukkia. Ammattimaisesti toimivat eivät jätä mitään luulojen varaan.
PS . Muutama ammattilainen löytyy yksityiselläkin puolelta eivätkä he missään vaiheessa ole kuolanneet energiapuun perään. Ovat keskittyneet tukin kasvattamiseen. Tuloksista molemmilta puolilta on itsellenikin kertynyt mitattua tietoa aivan riittävästi mielipiteen muodostamiseen eikä niiden suhteen ole tarvetta ruveta peruuttelemaan.
Huono hoito ei todellakaan liene tälle palstalle kirjoittavien metsänomistajien ongelma . Ongelma siirtyy sujuvasti koneyrittäjien ja tulevan metsänomistajapolven harteille. Lopulliset huonon hoidon vaikutukset mitataan vasta päätehakkuussa. Viitteitä negatiivisesta kehityksen suunnasta antavat jo viimeisimmät tutkimukset ,joista käy ilmi ,että metsien kasvu on taantunut.
Eihän se metsä kasva ,jos siellä ei ole tarpeeksi elinvoimaisia puita. Sietääkin miettiä ,mistä moinen kehitys johtuu. Viiveet ajoituksissa ja metsänhoitotöiden laiminlyönnit johtavat vääjäämättä huonompiin tuloksiin. Edustava indikaattori on pelkäksi energiaksi tarjottujen leimikoiden määrä. Yksityisten ja ammattimaisesti hoidettujen tilojen välillä on tässä suhteessa huima ero.
Vai ,että ennakkoraivausta motolla???? Raivausta se on sekin eikä moto ole tehty sitä tarkoitusta varten. Ennakkoraivauksen tarkoituksena on parantaa työskentelyolosuhteita koneellisessa korjuussa eikä päinvastoin. Kunnollisesti aikanaan hoidetussa metsässä ennakkoraivausta ei edes välttämättä tarvita. Ennakkoraivauskin on tehtävä vähintään yksi kasvukausi ennen hakkuuta , jotta toimenpiteestä saadaan täysi hyöty. Välittömästi ennen hakkuuta toteutettuna tahtoo olla vielä risut pitkin ja poikin haittaamassa koneen työskentelyä ja kuljettajan havainnointia.
Visan esimerkkitapauksessa kyseessä on koneellinen nuoren metsän kunnostus. Joskus onnistuu ,usein ei ,kun ei ole puulle kysyntää eikä työlle tekijöitä.
Kannattaa muistaa tämä teema rahan konsultoinnista siinäkin vaiheessa, kun ne raivaamattomat ja huonolle hoidolle jääneet palstat eivät kelpaakaan ostajalle. Mieluummin varautuisin jo kiireesti siihen vaihtoehtoon. Ikääntyväkin pystyy raivaamaan ,kun ei laske savottaa liian haastavaksi. Pienet risut pieninä annoksina eivät ole ylivoimaisia poistaa. Viittä vuotta ei välttämättä kannata poistettavia risuja kasvatella. Rehevillä pohjilla raivaus on toistettava tarvittaessa tiheämpään tahtiin. Tästä huolimatta kokonaistyömäärä vähenee.
Jos metsänomistajat kokevat vanhenevansa ,kannattaa metsät siirtää kiireesti nuorempien tai muuten aktiivisempien omistukseen. Kehitys johtaa myös siihen suuntaan ,että metsäkoneen puikkoihin on vuosi vuodelta vähemmän tulijoita. Vähenevä työväki ei jouda tekemään raivauksia motolla ,vaan heidän aikansa vie täysimääräisesti työskentely ainespuun kimpussa. Siinäkin konsultoi euro. Toimintaympäristön käydessä liian haastavaksi, kuljettaja vaihtaa helposti myös alaa. Osaava metsäkonekuski on haluttua työvoimaa muillekin aloille.
Visalle totean ,että mikäli tuttavasi ei olisi jättänyt raivauksia tekemättä aikanaan , ei ennakkoraivauksesta olisi kertynyt kahden tonnin kuluerää. Puut olisivat kasvaneet ajoissa hoidetussa metsässä siihen malliin ,että nettoa olisi kertynyt enemmän kun kaksi tonnia ja metsän kunto olisi taatusti parempi verrattuna nykyiseen.
Tällä hetkellä monet keskittyvät aivan liikaa lyhytnäköisesti siihen, että saadaan toiset tekemään ne v-mäiset hommat. Metsän kasvukunnon kärsiminen ei näytä haittaavan lainkaan.Hyvin usein ei energiapuuhakkuun jälkeen tarvinnut suunnitella uusia harvennuksia, kun harvennettavaa ei jatkossa ole ja seuraava hakkuu on päätehakkuu.
Visan tuttavan tapauksessa on otettava huomioon sekin seikka ,että siinä vaiheessa ,kun nyt käsittelyssä olleella palstalla tehtiin päätös raivauksista pidättäytymisestä, energiahakkuisiin suunnattu tukipotti oli vielä houkuttelevan suuri eikä nykyisistä huippuhinnoista ollut tietoakaan. Herkästi olisi riukupalsta jäänyt isännän hyppysiin ilman Putinin suosiollista avustusta laittaa energiamarkkinat sekaisin.. Päätös siitä , kuinka taimikoita hoidetaan oli kuitenkin tehty puhtaasti energiapuun korjuuseen suunnattujen suurempien tukien siivittämänä. Nyt kävi tuuri, kun riukupuillekin oli kysyntää.
Tällä palstalla on monikin todennut ,että nuorta metsää eikä aina taimikoitakaan kannata kunnostaa raivaussahalla ,kun homman voi teettää motolla ja siitä jopa maksetaan tukea. Eikö tämä ole selvää ohjaamista? Kuinka yleisesti tämä on sitten toteutunut ,voidaan päätellä metsiemme kasvun taantumisesta. Riukuuntunut nuori metsä ei toivukaan enää kelvolliseen kasvukuntoon energiapuuhakkuun avulla. Eihän siellä monesti ole hakkuun jälkeen edes riittävästi hyväkasvuisia puitakaan. Aikanaan potentiaaliset lisävaltapuut ovat kuihtuneet kasvatuskelvottomiksi ylitiheyden seurauksena.
En malta olla toistamatta ,että korjuuyrittäjän kannalta hyvä energiapuuleimikko on jo metsänhoidollisesti pilalla.
Pihkatapilta kysyisin ,mahtaako J .Aaltoilallakin olla joku trauma ,kun hän 50 vuoden kokemuksiinsa perustuen on ampumassa Suomen metsien hoitoon suunnattuja tukia alas? Tiukkaa tekstiä jälleen MT:ssa.
Tuskin puhuttaisi energiapuun kohdalla pieniläpimittaisen kokopuun korjuusta , mikäli toimittaisiin puhtaasti markkinaehtoisesti ilman toimintaa vääristäviä tukia. Onkin syytä metsänhoitoaikatauluja suunniteltaessa miettiä niitäkin vaihtoehtoja ,mitä tehdään ,kun tukia tiettyihin toimenpiteisiin ei enää makseta eikä energiapuun kysyntä säily nykyisellään. Putinin sotakaan ei kestä ikuisesti ( toivottavasti).
