Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kanadassa olosuhteet ovat karummat ja ravintoa sen myötä niukasti. Suomessa ei ole tätä”ongelmaa”. Ravinto riittää jopa 50 hirven tiheyksiin/1000 ha. Ravinnon määrän vaikutus hirvitiheyksiin on paljon petojen vaikutusta suurempi.
Otetaan esimerkki P-Amerikasta Isle Royalen saarelta (55000ha). Saari vastaa olosuhteiltaan Lounais-Suomen olosuhteita. Saarella ei ole metsätetty 65 vuoteen ja hirvet ovat olleet täysin petojen”armoilla”. Pedot ovat pystyneet vähentämään kantaa 10%:lla. Nälkä ja vanhuus ovat hoitaneet loput.
Ravinnon lisääntyminen metsäpalojen jälkeen on kasvattanut kantaa aina 44/1000ha-tasolle asti. Myöhemmin kanta on pienentynyt minimissään 7/1000 lukemiin ravinnon ehtyessä ,mutta ei tämän alle. Tämä pedoista huolimatta.
Kysyisin narisijalta ,kuinka monta suomalaista on karkoitettu/pakotettu pakenemaan ,kun ovat kertoneet totuuden? Narisijakin saa aivan vapaasti kertoa valheitaan Suomessa, joutumatta tarinoistaan tilille. Yhtenä esimerkkinä lakikirjaus siitä ,että Ukrainassa ei voi järjestää vaaleja sotatilan aikana. Trollipajan/ narisijan ajatus on ,että voi järjestää. Ei voi ,kun laki ei salli.
Näky voi hämätä ,kun elukat pakkautuvat laumoiksi hirviaitojen tuntumaan. Luonnolliset vaellusreitit on suljettu.
Ukraina oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen maailman kolmanneksi suurin ydinasemahti. Venäjä ja USA tekivät päätöksen ”vapauttaa” Ukraina ydinaseista. Ukrainakin oli myötämielinen hankkeelle, koska osa aseista oli jo vanhentuneita ja aiheuttivat kohtuuttoman riskin pelkällä olemassaolollaan.
Valitettavasti korvaava puolustusjärjestelmä turvatakuineen jäi saamatta. Näin käy ,kun ulkopuoliset päättivät toisten asioista näitä kuulematta. Ollaanko jälleen kyseisen ongelman äärellä , kun Eurooppaa ollaan ”riisumassa” Natosta.
Täytyy vielä muistuttaa ,että olosuhteissa ,joissa hirviä eikä petoja metsästetä hirvikanta on minimissäänkin 7 yksilöä/1000ha ja maksimissaan 40. Keskiarvo jossain tässä välillä sadan vuoden jaksoa tarkasteltaessa. ”Petovaralle”on selkeät perusteet. Nythän hirvikanta on vain puolet siitä ,mitä luonnon tilassa alimmillaan. Petokantojen kasvu lisää painetta hirvikannan koon kasvattamiselle ja vähentää mahdollisuuksia rajoittaa hirvikannan kasvua metsästyksen käydessä mahdottomaksi.
Viiko kului järjestellessä hiihtolomalaisille aktiviteettejä ja kalastellen läheisellä järvellä . Ei oikein ollut kala syönnillään. Reikiä oli karattava saaliiseen nähden monta. Tuntui melkein työltä. Leikkaamaani kalafilettä syötiin miltei joka päivä ja hirvipaistia lisäksi. Tänään nautittiin kasviskalakeitto eilen jigittämästäni hauen fileestä. Huomiseksi luvassa paistettua ahvenfilettä. Ruokakalat tarttuivat jigiin tänäänkin.
Nyt parannellaan vaimon kanssa ”tuliaisina” saamaamme flunssaa. Aika kuluu mukavasti kirjan ääressä. Tällä kertaa vuorossa ”Sota ja rangaistus- Putin, Zelenskyi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan”. Kirjoittanut Mihail Zygar.
Suosittelen!
Asiaa käännösvirheestä luin useaan otteeseen eri lehdistä. Niissä oikeusoppineet ( tuomarit) totesivat Suomen käytäntöjen johtuvan virheellisestä käännöksestä lakitekstistä . Ruotsissa laki on kirjoitettu/käännetty oikeaan muotoon ja käytännöt muodostuneet joustavammaksi ,kuten lakitekstissä on alunperin ollut tarkoituskin. Kestävää tasoa susien kohdalla on esitetty alennettavaksi 175 yksilöön Ruotsin puolella. Samaan tasoon on syytä pyrkiä täälläkin ,jotta sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tähän asti nämä seikat eivät ole olleet kelvollisia syitä pitää petokannat kohtuullisina .
Ruotsissa riittää 175 sutta. Miksi ei meilläkin?
Kannahoihoidon linjaus on jo käytettävissämme, mutta Suomessa linjauksen toteuttaminen on jäänyt vaiheeseen onnettoman käännösvirheen vuoksi. Ruotsissa osaavat tehdä käännöstyöt paremmin ja toteuttavat kannanhoitoa linjauksen mukaisesti.
Myös siitä on esimerkkejä ,että 2000 motin hakkuusta kertyneet hakkuutähteet jäävät jo nyt keräämättä ja korjupalveluiden varastoon hakkaamia energiapuueriä jää käsiin niukan kysynnän vuoksi. Energiapuun korjuuseen erikoistuneita yrityksiä päätyy suoritustilaan, kun kassavirta ehtyy.
Visan kohdalla, potentiaalisena järeämmän tavaran myyjänä, energiapuun kysyntä saattaa säilyä . Vähemmän kiinnostavat pikkukohteet ja pikkutilat tulevat jäämään yleisemmin oman onnensa nojaan. Kasvavat minkä kasvavat ja korjataan aukkona jossakin vaiheessa harventamattomina ja vajaatuottoisina.