Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Ei siis savua ilman tulta . Ihmettelin päivällä Palokan läpi ajaessani taivaalle nousevaa sankkaa savua paikassa ,jossa ei pitänyt olla lämpölaitosta mailla halmeella. Mahtoikohan kärähtää ”Herra Hirven” tekemät risut…
….mutta niitä energiapuuharvennettuja kuvioita ei ole vielä päätehakattu ja lopulliset tulokset on nähtävissä myöhemmin. Olisi mielenkiintoista nähdä myös tuloksia hakkuukertymistä toisen harvennuksen jälkeen.
Enimmäkseen energiapuuharvennuksen kohteet ovat näyttäneet samankaltaisilta harvennuksen tuloksena,kun lukijoiden kuviin viimeksi postaamani tapaus.
Jos kaikki metsät hoidettaisiin (jätettäisiin hoitamatta) tavoitteena korjata energiapuuta , oltaisiin huonommassa tilanteessa ,kun jk:n tuloksena konsanaan. Molemmissa menetelmissä vältetään raivaussahan käyttämistä. Kaikki syyt vältellä suositusten mukaisia oikea-aikaisia toimenpiteitä ovat tekosyitä.
Mitenkäs nykyaidat ja paimenet kestävät ukkosta? Ennen piti olla repullinen varapaimenia kesäksi. Kävipä kerran niinkin ,että puolen kilometrin aitalangasta osa kuparista suli ja osa katkeili siltä kohtaa , jossa lanka oli kietaistu eristimen ympäri. Kilometri aitalankaa piti hankkia pikavauhtia ,kun kaksilankaisesta aidasta molemmat langat olivat koko matkalta käyttökelvottomia. Osa aitatolppien eristeistäkin sulanut. Sen projektin jälkeen lähdettiin etsimään paennutta mullilaumaa. Ilman erinomaiseksi osoittautunutta saksanpaimenkoiraamme olisi osa karkulaisista päätynyt tavoittamattomiin.
Finsilvan työkalupakista ei löydy niin ruosteista työkalua ,kun kasvattaa hieskoivikoita saati antaa hieskoivun vallata havupuille istutettuja uudistusaloja. Yksityisellä puolella taimikon pilaaminen näyttää muodostuneen itsetarkoitukseksi ,jotta saadaan kasvatettua energiapuuta hoitokulujen kattamiseksi.
Harventamaton hieskoivikko tehdään luonnollisesti tavallisella motolla ja alue raivataan pienemmästä roinasta ,jos on tarvetta.
…Ei näytä edelleenkään hetkauttavan , että puulaji on vaihtunut hoitamattomuuden seurauksena huonompaan. Männyt kuolevat luonnostaan lähes totaalisesti ,kun lehtipuu pääsee niskan päälle. Muita syitä taimituhoihin ei tarvitse etsiä.
Monen keskustelijan tärkein motiivi on ollut vain välttää raivaus ja niistä koituvat kustannukset. Nuori metsä on valitettavasti päätynyt jo huonoon kuntoon siinä vaiheessa ,kun riukumetsistä saadaan riittävästi tuloa korjuukustannusten kattamiseksi. Kasvatettavaksi aiottu puulaji on ehtinyt vaihtua vähempiarvoiseen ,josta sitten yritetään kasvattaa metsää. Havupuumetsästä on kehittynytkin lehtipuuvaltainen ,jossa kasvatuskelpoinen pääpuulaji on hieskoivu.
…ja mitkä olivatkaan hieskoivikon kasvatatusohjeet? Hieskoivikoita pitäisi kasvattaa harventamattomina päätehakkuuseen asti . Nyt niitä harvennellaan kuitenkin innokkaasti energiapuuksi. Kun hies on päässyt kuskin paikalle on havupuun jäänyt vähemmistöön. Havupuiden hyväksi on tuossa vaiheessa varsin vähän tehtävissä.
Oma lukunsa ovat nämä ylitiheinä kasvatetut riukuuntuvat nuoret ja vielä osin taimiasteella olevat nuoret männiköt. Joka on nähnyt niitä rankan räntäsateen jäljiltä, ei taatusti suosittele kasvattamaan riukumänniköitä energiapuukäyttöön. Kasvatustiheydet on pidettävä optimaalisina taimivaiheesta alkaen ,jotta lumituhojen riskiä voidaan vähentää. Säänkestävän puuston aikaansaaminen tulee olla päätavoite. Siihen tavoitteeseen pääsemiseen ylimääräisen tavaran suosiminen taimikossa soveltuu huonosti.
Meinaatko ,että koneella tehty työ on ilmaista? On ihan eri asia tehdä sadan litran runkoja verrattuna siihen että sama kuutiosisältö kerätään 5-20 litran pienemmistä rasseista. Pahimmillaan pienipuisen hehtaarin palstan käsittelyyn kuluu hakkuukoneen työaikaa saman verran ,kun hoidetun metsän ensiharvennuksessa, harvennuksessa ja päätehakkuussa kuluu yhteensä koko kiertoaikana. Puhutaan kolmesta tai neljästä päivästä. Toki voidaan tehdä vaikka saunavastoja ,jos korvaus on riittävä. Tuntitöiksi niin katsotaan , kenellä tulee kipuraja ensimmäisenä vastaan.
