Jp ollut onnekas. Pinta-alaa riittävästi ja vapaata korjuukalustoa lähistöllä. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Putinille ,joka aiheutti häiriön puumarkkinoille. Ilman sitä olisi pitänyt tarttua raivaussahan.

Nykyinen energiapuun kysyntä perustuu tarpeeseen korvata tuontihaketta. Tavaraa on ostettava ,mistä vähänkin irti saadaan ja kovaan hintaan. Eipä sitä talotyömaallakaan kysellä ,mitä muutama puuttuva lauta maksaa. Ostetaan mihin hintaan hyväänsä ,jotta saadaan talo valmiiksi.

Energialaitokset pyrkivät kiivaasti eroon puun käytöstä ja kehittelevät korvaavia keinoja lämmön tuottamiseen ,koska puu on liian kallista. Vauhti vain kiihtyy ja se heikentää kovasti pieniläpimittaisen puun kysyntää energian tuottamiseen. Kun sotakin loppuu tarve vähenee entisestään. Siihen kannattaa viimeistään nyt alkaa varautua. Järeämpi eri käyttötarkoituksiin sopiva puu kelpaa markkinoille aina ,mutta laiha tavara vain poikkeusoloissa.

Eikös metsien mahdollisimman hyvä kasvu mahdollisimman vähällä työllä ja pienillä kustannuksilla ole se tärkein tavoite. Nyt jotkut aivan tarkoituksella siirtävät ja laiminlyövät taimikonhoitoa ja hidastavat metsän kehitystä . Samalla tulevaisuuden pelastamiseen käytettävä työmäärä kasvaa.

Tästä elävä esimerkki on varhaisempien hoitojen laiminlyöntien korjaaminen keräämällä kokopuuta. Jos moto viettää hehtaarin palstalla lähes viikon, on hoitokustannus mielettömän suuri ,mutta tulos jää niukasti plussalle ,kun puista saadaan tiliä. Metsää en monta kertaa saada noissa tapauksissa kelvolliseen kasvukuntoon. Energiapuuharvennus saattaa olla ensimmäinen ja viimeinen harvennus.

Toinen tie hoitaa homma on moneen kertaan mainittu intensiivinen raivaus taimikon kasvun alkuvuosina , joilla toimenpiteillä turvataan taimien keskeytymätön kehitys tasaiseksi ja luonnon voimia kestäväksi metsäksi. Puuta ja nimenomaan laadukasta puuta kasvaa mainitulla mallilla monin verroin enemmän verrattuna siihen ,että hoitotoimia siirretään myöhempään ajankohtaan. Lisäksi  hyvin kehittynyt nuori metsä on harvennettavissa aiemmin ja siitä huolimatta poistettava puusto on riittävän kookasta kannattavaa korjuuta silmällä pitäen. Silloin saadaan vähemmällä työllä ( ja päästöillä) enemmän aikaan.

Kun toimitaan yleisemmin edellä kerrotulla tavalla ,metsien kokonaiskasvu lisääntyy ja niistä riittää enemmän raaka-ainetta eri tarpeisiin. Tilanteen vaatiessa energiapuun osuuttakin on mahdollista kasvattaa joustavasti ja nopeastikin ,kun käytettävissä on järeämpää tavaraa. Paksummasta puusta pystytään keräämään energiapuukasaan sama määrä puutavaraa päivässä tai parissa , kun onkivavoista viikossa. Jäljelle jää lisäksi varmasti kelvollisesti kehittyvä metsä. Onkivapojen korjuun jäljiltä metsän tila ei tule vastaamaan monestikaan odotuksia.

Kannattaa pitää mielessä ,että onkivapojen keräilyyn ajaudutaan . Se ei missään nimessä saa olla toiminnan tavoite. Se on kallein ja tehottomin tapa hoitaa metsiä.

Meilläpäin sanan ”muija”synonyymi on piiska.

AR:lle on todettava ,että ei ole kyseessä sopimusrikkomus , kun tuotteesta maksetaan sillä hetkellä käypä (=korkeampi) hinta. Harvoin tuohon käsiohjaukseen  on pakko turvautua. On kuitenkin täysin laillista ja mahdollista.

Eihän käsiohjauksessa ole mitään moraalitonta ,kun käyttämällä omaa ohjausta maksaa saamastaan tuotteesta käyvän hinnan. Mittaritaulusta saman asian voi tehdä manuaalisesti. Älymittarista etänä.