Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset

Matriisit ovat vain jalostuksen tarpeita varten. Tukkeja viedään eri osoitteisiin samaltakin leimikolta. Näitä koskeva mittaustieto on ainoastaan leimikon ostaneen yrityksen ja katkottua tavaraa käyttävien yritysten kahdenvälistä tietoa. Siksi matriiseja ei julkaista muille.

Yhdestä rungosta voi päätyä tukkipölkkyjä jopa kolmelle eri sahalle . Näillä on keskenään erilaiset mitta-ja laatuvaatimukset ja vaihteleva määrä mittoja käytössä.

Esimerkki:

Tyvestä tehdään sorvitukki ,jolla voi olla 1-2 pituutta ja minimiläpimitta esim 25cm . Seuraava pökky on välitukki ,joka on läpimitaltaan pienempi ,kun sorvi ja sillä niin ikään voi olla vain kaksi pituutta. Lopusta valmistetaan terveoksainen latvatukki ,joka päätyy minimiläpimittaan ,mikäli pituusvaihtoehtoja on riittävästi. Harvennuksilla vaihtoehtoja on vähemmän ,aukoilla enemmän.

Koneen tietokone tekee kullekin rungolle edullisimman jakoennusteen ,jolla pyritään mahdollisimman suureen jalostusarvoon ko rungon kohdalla. Koneen kuljettaja alentaa jalostusarvoa ,mikäli puuttuu tarpeettomasti katkontaehdotuksiin. Tietokone laskee, ei tunteile.

Ihmettelen edelleen ,että katkonnasta riittää ihmettelemistä vaikka tavaralajiperusteinen tietokoneella tehty katkonnan optimointi on ollut käytössä jo1990- luvulta alkaen. Tällä on ohjattu katkomaan rungot niin ,että saavutetaan paras mahdollinen jalostushyöty rungolle ja hävikki on mahdollisimman vähäinen. Näiden toteutuminen parantaa mahdollisuuksia maksaa puusta enemmän. Kaikenlainen puoskarointi puolestaan vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan.

Näytti aika ”varakkaalta” tuo Kurskinkin väki , joka sinnitteli venäläisten pommituksen seassa. Asukkaatkin ihmettelivät ,miksi soditaan ,kun maata on riittävästi. Parempiakin kohteita rahalle olisi olemassa.

Tosin on todettava ,että kuvissa näkyvät asumukset olisi huonon kuntonsa vuoksi  määrätty tuhottavaksi meidän olosuhteissa jo aikoja sitten. Siellä niissä asuminen on normaali tilanne. Missähän se venäläisen varallisuus piileksii?

Yhdessä silmiini osuneessa uutisessa kerrottiin ,että Trump olisi valmis luopumaan tuontitulleista ,mikäli Eurooppa ostaa enemmän öljyä ja maakaasua Amerikasta. Siinä onkin vihreälle liikkeelle purtavaa. Lisääntyvää kurjuutta,vai hyvinvointia fossiilisten avulla?Lisäämällä fossiilisten tuontia Amerikasta vähennettäisiin myös riippuvuutta venäläisestä tuotannosta eikä lihotettaisi Venäjän sotakassaa.

Jos sota halutaan lopettaa ,on ison joukon oltava valmis tinkimään periaatteistaan ilmastoasioissa. Periaatteissa roikkuminen pitkittää sotaa ja johtaa lopulta vielä hirvittävämpään katastrofiin luonnon suhteen. Valtaan päätyvät tahot ,joille ilmasto ei merkitse mitään niin kauan,kun oma henki pihisee.

Opettaa paljon ,kun tekee omista kaatamistaan puista ja sahauttamistaan laudoista omakotitalon. Laatuasiat tulevat kerralla selväksi ,kun naputtelee käyristyneistä lankuista lattiaa. Tai yrittää tehdä seinää käyristyneiden tai lentojen runkotolppien ympärille.  En tuntenut motohommista pienintäkään tunnontuskaa lumpatessani tyvikäyrän rungon tyvestä kolmosen lumpin kuitukasaan. Lattiaa tehdessäni huomasin ,että siinä vaiheessa käyrän osan poistaminen merkitsee kalliita polttopuita. Sahattuja ,höylättyjä ja kuivattuja klapeja. Puuttuvan määrän lattialautoja joutuu hakemaan kaupasta.

Työautoina Hiace , Hilux , Nissan , Mitsubishi L200 ja nelikko Transporter. Rangerillakin ajelin. Mitsubishi oli varma työjuhta, Transporter oli mukavin ajaa ja viimeinen automaatti Hilux kuului samaan sarjaa. Siitä ei kuitenkaan talvikokemuksia. Vanhat Hiluxit tehottomia . Nissan samassa sarjassa ja muuttui lisäksi vanhemmiten vajaavetoiseksi.

Nyt alla ranskalainen katumaasturi. Merkki palvellut vähintäänkin tyydyttävästi tähän asti neljännesvuosisadan ajan. Hinta/laatu täyttänyt odotukset tähän mennessä. Riittää eläkeukolle mainiosti.

PS. Pahimman yllätyksen tarjosi aikanaan vanha Mitsubishi. Ajaessani talvella aamupimeässä työmaalle ,tapahtui totaalinen black out. Kaikki pimeni ja auto sammui täydessä vauhdissa. Onneksi oltiin sivutiellä eikä rekan edessä. Takana tuli onnekseni auto riittävän etäällä ,että sain ponnistelua auton tien sivuun sen valoissa enkä tullut peräänajetuksi. Jatkoi matkaa pysähtymättä auttamaan. Tilasin hinauksen ja auto laitettiin pajalla”kuntoon”. Sitten töihin. Paluumatkalla kuitenkin sama juttu. Taas hallille ja vikaa etsimään. Remonttireiska totesi hetken puuhailtuaan ,että nyt varmasti toimii (asensi paksumpaa piuhaa sulaneen tilalle). Toimi kyllä ,mutta vain pari kilometriä. Kykenin hädintuskin nilkutettamaan ajokkini omin avuin takasin hallille. Sain tilalle korvaavan ajokin ja firman terävä pää totesi , että nyt tämä auto lähtee kiertoon…ja lähti kanssa.