Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Työautoina Hiace , Hilux , Nissan , Mitsubishi L200 ja nelikko Transporter. Rangerillakin ajelin. Mitsubishi oli varma työjuhta, Transporter oli mukavin ajaa ja viimeinen automaatti Hilux kuului samaan sarjaa. Siitä ei kuitenkaan talvikokemuksia. Vanhat Hiluxit tehottomia . Nissan samassa sarjassa ja muuttui lisäksi vanhemmiten vajaavetoiseksi.
Nyt alla ranskalainen katumaasturi. Merkki palvellut vähintäänkin tyydyttävästi tähän asti neljännesvuosisadan ajan. Hinta/laatu täyttänyt odotukset tähän mennessä. Riittää eläkeukolle mainiosti.
PS. Pahimman yllätyksen tarjosi aikanaan vanha Mitsubishi. Ajaessani talvella aamupimeässä työmaalle ,tapahtui totaalinen black out. Kaikki pimeni ja auto sammui täydessä vauhdissa. Onneksi oltiin sivutiellä eikä rekan edessä. Takana tuli onnekseni auto riittävän etäällä ,että sain ponnistelua auton tien sivuun sen valoissa enkä tullut peräänajetuksi. Jatkoi matkaa pysähtymättä auttamaan. Tilasin hinauksen ja auto laitettiin pajalla”kuntoon”. Sitten töihin. Paluumatkalla kuitenkin sama juttu. Taas hallille ja vikaa etsimään. Remonttireiska totesi hetken puuhailtuaan ,että nyt varmasti toimii (asensi paksumpaa piuhaa sulaneen tilalle). Toimi kyllä ,mutta vain pari kilometriä. Kykenin hädintuskin nilkutettamaan ajokkini omin avuin takasin hallille. Sain tilalle korvaavan ajokin ja firman terävä pää totesi , että nyt tämä auto lähtee kiertoon…ja lähti kanssa.
Toistan myös ,että ”vanhan kemeran” aikaan oltiin aina myöhässä ,jos noudatettiin tukiehtoja. Tuet oli alunperin tarkoitettu rästien hoitamista varten, mutta niistä muodostuikin lopulta lähtölaukaus ryhtyä hoitamaan taimikoita. Tuki olisi jäänyt saamatta ,jos olisi toimittu biologisesti oikealla hetkellä. Tätä ongelmaa korjaamaan mahdollistettiin tuen myöntäminen varhaisperkaukselle.
Jos tukea tarvitaan samalle kuviolle kolme kertaa, jotain on pielessä. Useinmiten yksikin kerta pitäisi riittää. Yhtiöt pärjäävät ilmankin.
Sähköautoja mielivien on syytä tutustua kokkolalaisen sähköautoja huoltavan yrittäjän kokemuksiin. Eivät saa kovin kummoista kiitosta, varsinkaan ladattavat hybridit. Toki ,jos on aikaa ja varaa seisottaa autoja huollossa , niin siitä vaan ostelemaan sähköautoja. Erityisiä ”nautintoja” on tarjolla käytettyjen kohdalla. Jännitettä riittää muualla, mutta ei akussa.
Täysimääräinen tukien hyödyntäminen ei takaa parasta mahdollista lopputulosta ,mutta on toki parempi ,että työt on tehty vaikkakin vähän myöhässä.
Visa on tehnyt jälkipolvelleen hyvän pohjatyön raivaamalla tilukset kuntoon. Perillisiä on kuitenkin syytä valistaa, että tarttuvat ajoissa uudelleen raivaussahan kahvoihin, koska viivyttely aiheuttaa vain lisää työtä. Tukia ja uutta energiabuumia odotellessa saattaa hyvä alku mennä pilalle. Tuet loppuvat ja lämmön aikaansaamiseen käytetään jatkossa entistä vähemmän puuta.
Energiapuun kaupat jumissa ja kuitupuun hinta laskee. Syynä lauha talvi (myös tulevaisuudessa?) ja puuta korvaavat järjestelmät lämmitysmuodoissa. Tulevat tarpeet on korvattavissa teollisuuden sivuvirroilla. Onko Visa valmistautunut tilanteen muuttumiseen energiapuurintamalla? Giljotiinit ovat taas jäämässä ruostumaan liitereden taakse .
Miettikääpä sitä ,kuinka paljon Euroopan taloudellista toimintaa rapauttavaa disinformaatiota syötetään ilmastoteeman alla. Venäjä käy kulutussotaa Eurooppaa vastaan kaikkialla ,missä se vain on mahdollista. Ilmasto on erittäin hyödyllinen teema aiheuttaa eripuraa ja haittaa kaikelle toiminnalle. Teollisuuden alas ajaminen tarkoittaa vähemmän tuloja ja sen seurauksena vähemmän tukea Venäjän mielivallan kohteille. Haluammeko vahvistaa toimillamme brutaalia Venäjää? Uhka on välitön.
Hoidetaan ensin tuo Venäjä-ongelma ja ruvetaan miettimään ilmastotoimia vasta sen jälkeen. Jos Venäjä voittaa ,kaikki tähän asti tehtyjen ilmastotoimien tulokset haihtuvat taivaan tuuliin. Oma maa ja Eurooppa ensin! Toinen vaihtoehto on venäläistyylinen ”ennallistaminen”. Ei jätetä kiveä kiven päälle.
Visa naureskellee, kuin Rytsölät aikoinaan. Seurauksista viis ,kunhan saadaan kupattua tuet omiin liiveihin.
Toistan vielä ,että hiilinielun hiipuminen johtuu pääosin omistajiensa nihkeästä suhtautumisesta taimikoiden hoitamiseen ja puuston oikea-aikaiseen kasvun turvaamiseen. Täälläkin palstalla moni on kommentoinut ,että kuka niitä taimikoita nyt hoitamaan , kun se on niin kallista. Jätetään hoitamatta tarpeeksi pitkäksi aikaa, toiset hoitavat homman ja toimenpiteestä saa vielä rahaakin. Se ,että harvennuskohteet jäävät alitiheiksi riukuuntumisen takia ja tulot myöhemmin laihoiksi, ei tunnu tulevan lyhytkatseisten metsänomistajien mieleen lainkaan. Kun hiilensidontakin kärsii ja siitä uhataan sakottaa , ei näytä sekään herättävän todellisuuteen. Viimeinen niitti tulee olemaan eu:n päätös asettaa puun polttaminen verolle. Siinä tilanteessa ei Visaakaan naurata.
Minä pystyn esittelemään varmasti hehtaareissa moninkertaisen määrän metsäpalstoja ,joissa energiapuuhakkuu on ollut huono vaihtoehto ( oikea-aikaiseen raivaukseen verrattuna) ja lopputulos kyseenalainen. Sellaisiakin energiapuukuvioita löytyy ,jotka oli merkitty työohjelmaani harvennettaviksi reilu kymmenen vuotta energiapuuhakkuun jälkeen. Valitettavasti ei ollut mitä harventaa. Palsta oli jo päätehakkuutiheydessä. Samaan tulokseen päädyttiin niiden ensiharvennusten kohdalla ,jotka oli alunperin pitänyt korjata energiapuuhakkuulla , mutta ko toimenpide oli jäänyt syystä tai toisesta tekemättä. Ei paljon naurattanut yrittää harventaa pahasti riukuuntunutta puustoa kasvukuntoon. 2/3 osaa runkoluvusta oli jo kaadettu ennakkoraivauksessa ja lopuista olisi pitänyt taikoa täystiheä metsä. Piti kuitenkin harventaa, kun oli raivattu…..eräässä kohteessa 10 hehtaaria 40-litraista latvatonta keppimetsää.
Nämä tapaukset olivat juuri niitä , joiden kohdalla oli luovuttu taimikonhoidoista ja yritettiin korvata ko toimet tekemällä energiapuuharvennus. Näinhän vuosituhannen vaihteen energiapuuhuumassa neuvottiin tekemään. Nyt ihmetellään , miksi puiden kasvu on taantunut. Näin on käynyt ,kun riukuuntuminsen seurauksena kasvatuskelpoisia runkoja on liian vähän.
