Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Hakkuut saa odottaa ja maapohjat jäätyä rauhassa . Jo neljäs päivä peräkkäin pakkasta aamusta 30 astetta tai enemmän .
Konetta ei kannata käynnistellä näillä keleillä . Puomit ratkeilee ja hydrauliikkaan tulee vuotoja .Polttelen puita talvisin leivinuunissa( Tulikiven leivinuuni/hella-yhdistelmä ) päivittäin ja ulkosaunassa ympäri vuoden useamman kerran viikossa . Polttopuuksi kelpaa kaikki , mikä on hyvällä
hollilla .
Pystykuivat puut korjan mieluusti luvan saatuani leimikolta parempaan talteen . Motolla määrämittaan 30 cm ja 45 cm , auton lavalle ja pihapiiriin halottaviksi . Kuorman teko ja purkaminen on kohtuullinen liikuntasuoritus yhden päivän osalle ja saman satsin halkomien toiselle päivälle .
Lähitontilta olen myös ostanut harvennuspuuta , jotka kaadan sahalla , pölkytän ja halon Fiskars-”halkojalla” palstalla . Puut kuljetan tämän jälkeen välittömästi kottikärryllä pinoon kuivumaan . Yhden rungon valmistaminen pesään sopivaksi , vastaa reippaasti useampaakin kuntosalireissua .Haavat pilkon pienemmiksi klapeiksi , kuusen kuivaset saavat vähemmän kirveskäsittelyä osakseen .
Tavoitteena on , että tulisijoissa palaa aina kuivaa ja vähintään ylivuoteista puuta . Leppä , haapa ja havupuu antavat
peruslämmön .
Pakkasilla otan lisää tehoa käyttämällä koivua . Sähkölasku pysyy näin kohtuullisena sähkölämmitteisessä talossa . Pyöreitä pölkkyjä on hyvä olla varastossa pilkottavaksi myös luppopäivien varalle , joita puunkorjuussa tuntuu nykyisin riittävän .…yhtiö ”jatkoi ” kesälomaa viikolla… kolme ja puoli kuukautta töitä…äkkipysäys neljäksi viikoksi… viikko hakkuuta ja taas seisotetaan konetta hamaan tulevaisuuteen…
Vajaan vuoden ikäistä konetta ei olisi oikein varaa lepuutella näin pitkiä aikoja .
Ilmeisti olisi työntekijöidenkin alettava tinkimään korkeampaa palkkaa , että talous kestää kahden – kolmen kuukauden seisokit vuosittain . Korvaavia ansiomahdollisuuksia ei ole tarjolla .
Palkanalennuksiin ei ainakaan ole varaa .Jaakkola koneyrittäjistä :
”Koneyritysten keskimääräinen liiketulostaso on heikko. Tehdyn selvityksen perusteella liiketulostaso oli viime vuonna päättyneillä tilikausilla toimialasta riippuen 3,35–8,35 prosenttia. Metsäalalla se oli 5,58 prosenttia ja maarakennusalalla 5,54 prosenttia. Kun aineiston yritysten tuloksiin tehtiin asianmukainen palkkakorjaus (10 000–30 000 € yrittäjän palkkaa liikevaihdosta riippuen) alenivat liiketulokset 4–5 prosenttiyksikköä. Palkkakorjattuna liiketulostaso heikkenee edelleen. Lisäksi yritysten omavaraisuus on toimialasta riippuen heikko tai tyydyttävä.– Metsäalalla asiakastahon säästövimma yhdistettynä saneluun sopimus-, urakointi- ja hinnoitteluasioissa on mennyt liian pitkälle. Markkinataloudelle ei ole jätetty tarpeeksi tilaa eivätkä hinta ja sisältövaatimukset ole kulkeneet käsi kädessä urakointipalveluiden hankinnassa. Edellytykset koneyritysten kannattavalle toiminnalle on viety liian ahtaalle.
– Jos teollisuuden puunkäyttö ja hakkuut kotimaassa lisääntyvät huomattavasti parin vuoden sisällä, tarvitaan tehokkaita koneyrityksiä. Teollisuuden nykyinen tempoileva toiminta ja korjuun pysäyttävät seisokit vievät yrittäjiltä pohjaa kehittää palveluita. Lyhytnäköisyydellä menetetään nyt ammattitaitoisia kuljettajia ja yrittäjiä, koska teollisuus haluaa vain hinnanalennuksia ja käyttää voimaansa niiden saamiseksi. Markkinatilannekyselyssä hinnanlaskua ennakoivien yrittäjien määrä kasvoi etenkin metsäalalla merkittävästi”, Jaakkola toteaa
Täsmennän vielä , että mainitsemani 10 koneketjua vailla sopimusta koski yhtä yritystä . Kyyti on kylmää yhtä lailla niin isoissa kun pienissä yrityksissäkin .
Moni SE:lle tietyllä alueella puuta myynytkin joutuu toteamaan , että tuttu ja turvallinen konekuski onkin vaihtunut uppo-outoon tekijään.Monissa tapauksissa ”kurjuuden” jäljet johtavat koneyritystä kauemmas . Urakkahinnoittelu on karkaamassa pahasti yrittäjien käsistä.
Valtaosin vieraan pääoman varassa toimivat yritykset pakotetaan tekemään liian kireitä urakointsopimuksia . Siitä on väistämättä seurauksena tinkiminen kuljettajien palkoista ja työehdoista . Kun jaettavaa on vähän , se näkyy palkoissa ja työehdoissa .
Asiallisen urakointitarjouksen tehneitä yrityksiä , jotka hoitavat työsuhdeasiat sopimusten mukaan , on kohdeltu kuluneena syksynä kovalla kädellä .
Jopa kymenen koneketjua on ollut yllättäen vailla sopimusta huolimatta pitkäaikasesta yhteistyöstä ja kehitystyöstä asiakastahon kanssa . Joku on tullut muualta väliin tekemällä tiukemman
tarjouksen . Kestääkö voiton vieneen tahon toiminta työehtoasioissa
lähempää tarkastelua , onkin jo eriasia . Aika näyttää .
Isoja ” ruumiita” tuntuu olevan halu saada kentälle pelotteeksi muille taksaneuvotteluiden kanssa painiville yrittäjille .Toisaalla valitetaan kaluso-ja työvoimapulaa . Molempia on
riittävästi , jos työtä on mahdollista tehdä tasaisesti läpi vuoden .
Resurssien niukkuudesta uutisoiminen pyrkii ainoastaan lisäämään ylitarjontaan molempien kohdalla . Kilpailu on tämän johdosta saanut epäterveitä piirteitä . Liiallinen ahneus kilpailutuksessa johtaa lopulta siihen , että meillä on oikeasti pula osaavasta työvoimasta . Olen kuullut useammankin nuoren koneenkuljettajan katselevan muita vaihtoehtoja heti , kun tilaisuus ilmaantuu .#”.Ei Ek: ja isojen yritysten johtajatkaan omista eduistaan tingi,vain työväen.”#
Joskus tulee mieleen , että taseita paikkaillaan ja omia bonuksia parannetaan lomautuksin ja rajoittamalla tuotantoa sopivalla hetkellä .
Irvokkaaksi asian tekee , että samalla puhutaan työvoimapulasta ja liian kalliista työkustannuksista . Työtä pitäisi kuitenkin tehdä valtiovallan mielestä enemmän ja henkilökohtaista työaikaa pidentää . Yhtälö ontuu todella pahasti .
