Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Vastaako ”planterin” näkymä taimikossaan lukijoiden kuvissa otoksien 4 ja 5 (tällä hetkellä ) maisemia ? Kuvien aukossa kasvoi ennen uudistamista kuusivoittoinen sekametsä suoalueeseen rajoittuvassa loivassa rinteessä . Lähellä virtaa myös puro , joka halkaisee pahasti pusikoituneen vanhan suoviljelyksen . Viimeksimainitut sijaitsevat eri omistajan mailla .
Jos sillä seudulla yleensä enää tapaa hirviä , ne löytyvät juuri tuolta kertomastani puronotkelmasta .Sieltä käsin ne käyvät välillä kurkistamassa kuvien taimikkoa josko sinne olisi noussut jotakin syötäväksi kelpaavaa ….ja onhan sinne hyvää vauhtia nousemassa .#”Miksi viime talvena minun 6ha hyvin hoidettu männyntaimikkoa turmeltiin oikein useamman elikon toimesta?”#
…ja asiasta on luonnollisesti tehty dokumentit korvaushakemusta ja pyyntilupien määrään vaikuttamista varten ?
Paikallinen hirviseurakin on imeisesti saanut kirjallista viestiä vanhalta kokeneelta jäseneltän lupamäärien kasvattamisen pohjaksi …??Täällä on useaankin otteeseen todettu , että se mitä läheisen naapurin metsissä tapahtuu tai ei tapahdu vaikuttaa helposti asiansa hyvin hoitavien metsänomistajienkin hirvivahinkoihin . Jos lähistöllä on hirviä erityisesti kiinnostava ympäristö , voi lähialueillakin olla hirviongelmia .
Taimikoiden hoitotoimia tehostamalla vahinkoja on mahdollista vähentää . Kuitenkin niin kauan , kun Suomessa hirviä yleensä tallustelee , tapahtuu jossakin jonkinasteisia vahinkoja . Sitä ei voi kukaan kiistää .#”Jos hirviä on alueella liikaa, niin tuhot ovat väistämättömät.”#
Nyt olisikin aika keskittyä täsmällisesti juuri niihin alueisiin , jossa hirviä koetaan olevan liikaa . Tilanne ei kuitenkaan ole sama koko Suomessa.
Tuhojakin voidaan vähentää ja hirviä ohjailla alueille , joissa niistä on vähiten haittaa . Esim . kusentaimikoissa hirvelle sopiva ruokavalikoima voi olla laajempi , mutta männyn ja koivun kohdalla
kannattaa valikoima pitää suppeana . Väitän , että useimmissa tapauksissa hirvivahingot olisi voitu välttää lähes täysin pelkästän raivaamalla taimikko ajoissa . Käytännössä tilanne on kuitenkin sellainen , että vain 10% taimikoista on raivattu ajoissa ja puolia ei ollenkaan .#”Ainoa keino olisi saada kanta niin alas että tuhoja ei syntys.”#
Siinä asiassa sinun kannattaa olla aluksi yhteydessä oman alueesi hirviseurueeseen tai seurueisiin . Käytät heitä toteamassa mahdolliset vahingot ja kehotat lisäämään tiedot hirvihavaintokorttien liitteeksi .
Siinä on ensimmäinen vaikutusmahdollisuus paikallisiin lupamääriin .
Joka paikassa hirvet eivät ole enää ongelma . Yleinen vaikerrus liian suuresta hirvimäärästä ei johda mihinkään . Tarvitaan konkreettista ja yksityiskohtaista KIRJATTUA tietoa vaatimusten tueksi .Sen verran korjaan , että olen ehtinyt omistaa metsää hieman kauemmin , kuin esim Jesse ja nähnyt työni puitteissa erilaisia tapoja kasvattaa metsiä ja suhtautumista metsienhoitoon. Metsiä käsittelen vuosittain parin sadan hehtaarin molemmin puolin usean eri pitäjän alueella.30 vuotta olen toiminut muuallakin , kun pelkästään omassa metsässä . Tietämystäni ilmeisesti rajoittaa se , että satun harrastamaan myös vähän metsästystä ja tunnen jonkin verran eri eläinten elintapoja : ) Haapaviljemää päivittäin kiertämällä oppii ilmesesti enemmän : (
”Plantterin” taimikko on ollut poikkeuksellisen houkutteleva eli normaali vanhanmallin kemerakohde , jolle on annetu kertyä ”riittävästi”ryönää , että tukiehto täyttyy .
Moottorikäyttöisiä vehkeitä hirvet eivät pelkää . Pakokaasunhaju voi peittää ihmisen luonnollisen hajun . Näissä olosuhteissa hirvi vaatii vähän rajumpia häätökeinoja .
Minulla on omaakin kokemusta siitä , kuinka hankala on häätää hirvi kaurahalmeesta , jossa se ON TOTTUNUT ATERIOIMAAN . Kevyesti varustautneena minulle tuli lähtö hirven reviiriltä kauramaalta . Toisella kertaa lähti hirvi ….eikä tullut takaisin . Oli vähän ”tehosteita” mukana .
Tuo hajustehomman toimivuus on tänä päivänä helppo osoittaa esim. metsästystilanteissa . Kun GPS näytöllä on nähtävissä sekä hirveä haukkuva /seuraava koira , on todettavissa hirvien haluttomuus edetä passimiesten aseiden ulottuville . Suunta muuttuu aina , kun eläin vainuaa ihmisen . Kun vieraita hajuja on runsaasti , hirvi pakenee päätäpahkaa eri suuntaan .
Hirven aisteista herkin on nimenomaan hajuaisti . Sen avulla hirvi löytää parhaat ruokamaat ja välttää vaarat . Tätä ominaisuutta olisikin syytä hyödyntää nykyistä enemmän vahinkojen torjunnassa .
Ravinnon tuoksut minimiin ja hirven uhkaksi mieltämät hajut tilalle .
Kanalintujenmetsästystä ohjaillaan nykyään hieman ennen metsästyskautta tapahtuvien poikuelaskentojen tulosten perusteella .
Jos pesinnät eivät ole onnistuneet , voidaan linnut rauhoittaa jopa kokonaan tulevaksi jahtikaudeksi .Vähäiseen poikasmäärään vaikuttavat ensisijaisesti kevään sääolosuhteet . Kylminä keväinä poikasia ei kuoriudu ja kuoriutuneillekin ravintoa on niukasti . Jos tilannetta edeltää vielä kylmä ja lumeton tai vähäluminen talvi , on aikuisten lintujen määräkin laskenut korkeamman luonnollisen poistuman
seurauksena . Tällasina vuosina kokenut metsästäjä puristaa liipasinta harvoin , useimmat ei ollenkaan .
Kun pesintä on onnistunut ja riistaa on runsaammin , on luonnosta vara ottaa tuottoa maltillisesti omaan käyttöön . Kai ihmiselläkin on tähän oikeus .Ja metsästyksestä yleensä ….
Onko arvokkaampaa liihottaa lomalla etelän lämpöön , kun viettää muutama päivä syksyisin luonnon helmassa keräämässä ja metsästämässä luonnonantimia eri muodoissaan ?Miksi tuhrata aitojen kanssa . Ylimääräinen eväs taimikosta minimiin ja ihmisen tuoksua eri muodoissa taimikkoon ja taimikon ympärille jo istutusvaiheessa . Toimii paremmin , kuin mikään aita .
——
Katselin muutama vuosi sitten säännölisesti työmatkani varrella keltaisella muovinauhalla aidattua raivaamatonta männyntaimikkoa .
Vieressä oli asianmukaisesti raivattu samanikäinen taimikko .
Kummasti hirvet viihtyivät juuri aidatulla alueella . Muovinauha oli pätkinä vähän väliä . Viereisestä taimkosta ei ollut katkottu yhtään oksaa eikä latvaa . Seurasin tilannetta usean vuoden ajan ja aika surkeaan kuntoon aidattu alue lopulta pätyi .
Loppupäätelmänä tästä ja useasta muusta vastaavasta tapauksesta on , että aita ei auta , jos sen sisällä on runsaasti monipuolista
ravintoa .Hajustaminen on helppo keino pitää hirvet loitolla (myös talvella ja pakkasella).Tuoksuja on levitettävä suojeltavan alueen ohella myös ympäristöön . Ihmisperäinen tuoksu saa hirven tekemään äkkikäännöksen . Joka vähänkin on seurannut hirvien reagointia outoihin hajuihin , tietää hajusteiden tehon . Vierasta tuoksua kohti hirveä ei saa menemään millään keinolla .
