Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
On kokemusta raivauksista . Yrittäjäkin työllisti jossakin vaiheessa järjestämällä ennakkoraivaushommia seisokkien aikaan . Ongelma on kuitenkin siinä , että kukaan ei halua maksaa työstä . Tästä syystä raivaus täytetyönä lopetettiin .
Paljon tosiaankin puhutaan , että raivaus olisi kelpo muoto työllistää konekuskeja seisokkien aikana . Ilmainen työ ehkä kelpaisi , mutta palkkaa siitä ei ole kukaan halukas maksamaan . Ei tunnu kaikille ammattimetsureillekaan raivauksia riittävän . Kyse ei suinkaan ole
siitä , että työstä tai työhalusta olisi puutetta . On puuteta maksuhaluisista asiakkaista .Mönkijä-ja moottorikelkkaonnettomuuksia tapahtuu lähes yhtä
paljon , kun ei toivottuja kohtaamisia hirvien kanssa . Jälki on rumaa ja kuolonuhreja aivan liian paljon .
Kummasti vain hirvieläinonnettomuudet tuntuvat kiihottavan mieliä .
Vakavimpia seurauksia niistä ei seuraa edes joka vuosi . Mönkijän ja moottorikelkan kanssa touhuttaessa uhriluku vain kasvaa .Tuossa suhteutin noita Tanelin lukuja oman metsästysalueen pinta-aloihin . Kävi ilmi , että silloin , kun Tanelin mainitsemalta alueelta
(130 000ha)kaadettiin 600 hirveä vuodessa , metsästyksen voimakkuus alueellamme pinta-alaan suhteutettuna oli 30%
suurempi . Tällä hetkellä vastaava luku on 20% pienempi . Olemme toimineet riistaviranomaisten suositusten mukaan .
Näyttääkin siltä , että riistaviranomaisten syyttely on osunut harhaan , kun Tanelin tapauksessa seurat eivät ole noudattaneet suosituksia .
Hirviä ei olekaan metsästetty suositeltua määrää .
On seuroja , jotka pystyvät kaatamaan riistaa enemmänkin . On myös seuroja , jotka eivät halua metsästää määräänsä enempää . Kasvava joukko on kuitenkin niitä , jotka eivät enää KYKENE metsästämään tarpeeksi . Siinä onkin pähkinää purtavaksi .Seuruekohtaiset lupamäärät voi kysyä riistanhoitoyhdistyksestä .
Pitäjä-/ riistanhoitoyhdistyskohtaiset luvat näkyvät netistä osoitteesta
riistaweb . Samasta osoitteesta löytyy myös koko maan ja maakunnittainen tilanne 4 vuoden ajalta kaatoprosentteja myöten .Onhan siellä Tanelinkin tanhuvilla jotain tapahtunut .
Lupamäärät ovat pudonneet kolmasosaan . Meillä kuitenkin on edetty jo pudotuksessa viidennekseen huippuvuosista .Jep jep .
Myös homman kausiluonteisuuteen on syytä varautua .
Runsas vuosi sitten tupsahti pari kuukautta ylimääräistä lomaa kesän korvalla . Sama toistui vuodenvaihteessa . Tänä vuonna kesäloma oli jälleen reilunmittanen . Nyt puolestaan ajettiin koneet telakalle määräämättömäksi ajaksi . Tilanne käy ilmi aina viimetipassa . Kuun vaihteessa tiedotetaan lyhyesti , että tulevan kuukauden hakkuukiintiö on vain puolet tai 0 .
…että on siinä nuorella asuntovelkaisella motokuskilla tietämistä.
Yrittäjän tilanne on yhtä kehno . Kulut juoksee , mutta työtä ei ole tarjolla .Raivauksen ajoituksella on merkitystä hirvivahinkoriskiä
arvioitaessa .Tärkeintä on pitää pienet taimikot vapaana ylimääräisistä puulajeista . Pelkästään tällä vahinkoriski pienenee merkittävästi ja samalla taimikon nopeamman kehittymisen ansiosta se on lyhemmän aikaa alttiina vahingoille . Vuosituhannen vaihteen hirvivahingoista voi syystä syyttää myös huonosti kohdennettua tukipolitikkaa , jonka seurauksena taimikonhoidot aloitettiin systemaattisesti monia vuosia liian myöhään .Kuten Timppa jo tuolla edellä totesi , myös varvut kelpaavat hirville mainiosti . Kun taimikon kehitys on nopeaa , päästään pikemmin harventamaan taimikoita ja metsää . Tämän seurauksena varvut palaavat lisäämään metsän monimuotoisuutta ja parantamaan hirvien ja peurojen ravintotilannetta . Mustikka on molempien herkkua. Herkässä vaiheessa olevat taimikot saavat olla rauhassa .
Riskialueilla olevat männyntaimikot (myös koivu) olisi viisasta suojata runsaalla hajustemäärällä jo istutuksen yhteydessä . Istutus on myöskin hyvä tehdä mahdollisimman nopeasti , että hirveä houkuttavaa heinää ja lehtipuuvesakkoa ehtisi syntyä mahdollisimman vähän .
Niukka ravinto ja oudot hajut pitävät hirvet taatusti loitolla taimikosta .
Ruokaa on yltäkyllin muuallakin ja paikossa , missä hirvien vierailuista ei ole haittaa .En ole mitenkään vastustamassa täysimääräisiä lupia . Edellytyksenä toki on , että lupamäärälle on riittävät perusteet . Usein ”täysimääräisten” lupien esteenä on hirvitalousalueen
kokonaistilanne . Jos jossakin kolkassa hirvet on ammuttu olemattomiin , on aivan luonnollista , että jossain niitä on vastaavasti enemmän .Lupia on tähänkin asti myönnetty hieman enemmän , kun kannan kuluvan hetken määrä edellyttäisi . Tästä johtuu , että jossakin on hirvikanta lipsahtanut liian alas .
Taimikot kannattaa suojata varmuuden vuoksi alusta alkaen .
Se , että uskoo tai toivoo hirvikannan alenevan jollakin konstilla , ei välttämättä riitä torjumaan vahinkoja . Lähitulevaisuudessa ainakaan ei ole odotettavissa mitään dramaattisia toimia hirvikannan
alentamiseksi .PS. Olikos se 40 ha :n hirville erityisen mieluinen alue Tanelin omilla mailla vai naapurissa . Jos naapurissa , voisi olla viisainta ottaa yhteyttä sinne naapuriin ja kehottaa pistämään alueen metsänhoidollinen tila paremmalle tolalle . Tämä voi vaikutta (ja vaikuttaakin) nopeammin , kun tilanteen surkuttelu tällä palstalla .
80-luvun puolivälissä vieraili ruismaallani usein 5-6 hirveä
kerrallaan .
Vasat söivät orasta polvillaan . Keväällä hirviä saattoi nähdä päivälläkin . Syksyllä eläimet siirtyivät ”yövuoroon” . Porkkanamaalla en hirviä nähnyt . Valkohäntäpeura sitävastoin oli ahkerasti naatteja listimässä .
Kerran satuin seisoman illan suusa aseen kanssa keskellä porkkanamaata , kun peuralauma pyyhälsi paikalle minusta piittaamatta . Yhden otuksen maallinen taivallus päättyi siihen paikkaan silmänräpäyksessä . Myös ruismaalle metsästysaikaan eksyneillä hirvenvasoilla oli sama kohtalo .…mutta ne taimikkotuhot . Taimikoita suojataan menestyksekkäästi hajustamalla niiden ympäristö hajusaippuoilla ja muilla raikasteilla .
Kannattaisi kokeilla hajustamista jo istutuksen yhteydessä ja vaihtaa hajulähteitä määräajoin . Monesti näytetään heräävän torjuntatoimiin vasta , kun vahinko on jo tapahtunut .
