Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
#”Kyllähän riistanhoitomaksun ja metsästyskortin omaava aseen saa nytkin. ”#
Kysytään muuten , että missäs seurassa herra tai rouva metsästää ?
Jos vastaat , että yksin ja omilta mailta , voi lähteä entisetkin aseet parempaan talteen : )”Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin luvista => Hirvikanta kasvaisi.”
Kyllä .
Seurueelle myönnetty lupamäärä = kaatotavoite .
Jos kaatolupia ei ole , ei ole tavoitettakaan ja varovaisuusperiaatteeseen kasvatettu suomalainen metsästäjä ottaa vain sen verran saalista , että metsästettävä kanta ei
vaarannu .
Tilanne kärjistyi vuosituhannen vaihteessa . Riistahallinnon yllättäen tarjoamaa moninkertaista lupamäärää ei monikaan uskaltanut aluksi käyttää . Ilman silloista riistahallinnon aktiivista toimintaa kaatomäärien kasvattamiseksi oltaisiin edelleen syvissä
ongelmissa .”Jos lupamaksuista luovuttaisiin => Hirvikanta kasvaisi.”
Ei .
Ainosataan korvaukset riistavahingoista ja vahinkojen ennaltaehkäisy loppuisivat , kun varojen kerääminen kyseisiin takoituksiin lupamaksujen kautta päättyisi .”Jos alueelle sai tulla pyytämään muitakin seuroja => Hirvikanta kasvaisi.”
Taas outoja päätelmiä .
Yhteislupa-alueilla eri seurueiden keskenään järjestämät jahdit ovat mahdollisia , jos niin sovitaan . Myös kaatolupia voidaan ottaa vastaan tai tilanteen vaatiessa luovuttaa toiselle seuralle kesken jahtikauden . =metsästyspaineen suuntaaminen ongelmakohteille = hirvien määrä VÄHENEE.Ne seurat , jotka eivät ole mukana yhteisluvissa ovat sidottuja saamiinsa lupamääriin koko kaudeksi . Lisäksi muiden seurojen mahdollisuus osallistua jahtiin kaatuu metsästysvuokrasopimuksen lauseeseen :
”Vuokraoikeutta ei saa siirtää kolmannelle ” Näiden kohdalla hirvikanta kasvaa , koska kankean menettelyn takia lupia jää käyttämättä . (Tämä käytäntö siirtyi pitäjässämme historiaan jo vuonna 1989 ja sen huomaa hirvitiheydestä = 2 / 1 000ha )”Jos lupamaksut nousivat => Hirvikanta kasvaisi.”
Varmasti .
Kustannusten lisääminen kiihdyttää orastavaa metsästäjäkatoa entisestään . Vanhojen ohella myös nuoremmat lopettavat harrastuksen taloudellisista syistä .
Entä mitkä ovat metsästyskäytännöt ja vastuut Saksassa ?
Siellä maanomistaja on vastuusssa alueensa riistan aiheuttamista vahingoista . Tästä johtuen hän on velvollinen siirtämään metsästysoikeutensa muille (metästysseuralle) ellei itse käytä oikeutta metsästää . Viimeksi mainittua konstia saattaisi olla hyvä käyttää meilläkin . Joka paikassa tulisi näin ollen mahdollisuus/pakko metsästää ja torjua riistavahinkoja . Tällä hetkellähän on mahdollista vedättää , evätä metsästysoikeus ja samaan aikaan anoa ja saada korvauksia riistan aiheuttamista vahingoista .Esimerkki vapaasta mesästyksestä .
Italiassa metsästetään vapaasti . Vuosittain kymmeniä ihmisiä menettää henkensä holtittoman toiminnan seurauksena .
Tämä on edessä meilläkin , jos mehänpojan unelma toteutuu .
….ja kaikki uhrit eivät suinkaan ole metsästäjiä…tämä käy ilmi murheellisista tilastoista , joita maan hallitus kauhulla ihmettelee .Pitkälle olen kanssasi samaa mieltä Taneli . Omatkin tekemiseni ovat pyrkineet lisäämään vapautta ja joustavuutta hirviä metsästettäessä .
Metsästettävän riistan määrä tulisi olla mahdollisimman tarkkaan arvioitu ja lupamäärät kohdallaan . Lisäksi tulisi olla mahdollisuus nykyistä tehokkaammin ohjata metsästyksen voimakkuutta jahdin aikana tilanteen niin vaatiessa .
Yksi ratkaisu tähän saattaisi olla entistä suurempien yhteislupa-alueiden muodostaminen . Vastuullisilla metsästäjillä olisi mahdollisuus ottaa vastaan tai luopua luvista , jos riistan määrä ei vastaa lupamäärää sillä hetkellä .Jo nyt on olemassa yhteislupa-alueita , joissa hirvihavainnot ja kaadot raportoidaan reaaliaikaisina . Lupa-alueen metsästyksenjohtaja voi seurata tilannetta ja antaa uusia suosituksia luvan osakkaille , jos tarvetta ilmenee hyvinkin nopealla
aikataululla .Toisessa päässä janaa ovat ne porukat , jotka syystä tai toisesta eivät kuulu yhteistoiminnan piiriin . Niiden kohdalla lupamäärä on se, mitä on myönnetty oli alueella hirviä enemmän tai vähemmän . Tilanne on korjattavissa vasta seuraavalla jahtikaudella .
Joukkoon mahtuu myös seuroja , jotka anovat lupia pelkän pita-alan perusteella . Saattaa käydä niin , että pinta-alan perusteella lupamäärä on korkeampi , kun hirvikanta edellyttäisi . Lupia jää näissä tapauksissa käyttämättä ja se on poissa niiltä , joiden alueella hirvitiheys on korkeampi . Tämä viimeksi mainittu saattaakin olla merkittävä syy paikallisten hirvivahinkojen syntymiseen . Hirvet jakautuvat epätasaisesti .
Yhteistoiminnan lisääminen on paras lääke tähän vaivaan .
Seikalle , että metsästäjiä ei joillakin alueilla ole enää riittävästi , pystyy tuskin paraskaan poppamies tekemään mitään .#”Jostain syystä seuroissa ei nähdä tai ei tunnusteta tätä ulkopuolista hirvenampujien reservin olemassaoloa ollenkaan. Olemassa se on kun minullekkin on yhteistyötä ehdoteltu muutamaan kertaan.”#
Tämä ilmiö nostaa päätään aika-ajoin jossakin päin maakuntaa tai pitäjää . Syynä tilanteeseen on monesti henkilösuhteiden ajautuminen välirikon asteelle . Toimivaa systeemiä lähdetään hajottamaan joidenkin henkilöiden itsekkäiden tavotteiden vuoksi .
Pahimmillaan tilanne on johtanut siihen , että on syntynyt alueita , joilla ei voi metsästää ollenkaan . Tämä , jos mikä , palvelee huonosti tavoitetta pitää hirvikanta aisoissa .Salametsästys on ollut ja on edelleen rikos . Siitä on omakohtaisiakin kokemuksia vuosien takaa . Muuan ammattirikollinen harrasti saalametsästystä kotitienoillani 70-80 -luvuilla . Eräänä kesänä heinänteon aikaan pelloltamme pelto-ojan pajupuskan takaa löytyi tuoreet hirve jäänteet . Poliiseja hyppäsi paikalla viikkokausia . Epäiltykin oli , mutta riittävä näyttö jäi puuttumaan .
Onneksi en itse sattunut tekijän kanssa nokikkain . Epäilty joutui lusimaan myöhemmin erään toisen rötöksen takia . Oli pamauttanut
kanssaan törmäyskurssille joutuneen henkilön kesämökin taivan tuuliin . Vankilaolot eivät tekijää mielyttäneet . Varsin pian vapauden menetyksen jälkeen hän poistui tuonpuoliseen oman käden kautta .Hyötyäkin salakaadosta toki oli . Se toimi sysäyksenä salaojittaa muutama hehtaari peltoa , joiden avo-ojissa pajukko viihtyi .
Salakaadossakaan ei kaatunut viimeinen otus . Pari vuorokautta myöhemmin pellolla laidunsi vielä viisi hirveä . Elettiin vuotta 1978 .
Salaojituksen jälkeen hirvien vierailut pellolla loppuivat lähes
tyystin .Valitettavasti yhden tai kahden korkeassakin asemassa olevan ihmisen tekemiset ja päätökset eivät riitä ratkaisemaan ongelmia , jos käytännön tieto asiasta puuttuu . Vastikään eläkkeelle jäänyt riistapäällikkömmekin totesi , että pakko on huono konsultti . Puhui vuosikymmenien kokemuksella .
Olen ottanut asioihin tarkoituksella hieman provosoivasti kantaa . Syynä tähän on tällä palstalla esiintyneiden kommenttien lievästi sanoen alhainen tietotaso , mikä joidenkin kommenteissa alituiseen toistuu .
Todellisia vahinkoja ja menetyksiä kokeneiden kantoja ymmärrän ja oikeastaan juuri heidän vuokseen minäkin tätä parjattua lajia harrastan . Turhaan rutisijoita en ymmärrä millään elämän alueella . Jos jokin ongelma ilmenee , pitää pystyä itsekin tekemään työtä asian kuntoon saattamiseksi eikä aina odottaa toisen tekevän paskaduunit puolestaan .
Me hirvien parissa touhuavat joudummen alituiseen kahden rintaman sotaan .
Kotijoukot kaipaisivat viikonlopuiksi muutakin , kuin jahtimalla viihtyvän metsästäjän odotusta . Toisella rintamalla puolestaan vaaditaan lisää ajankäyttöä metsästyksen parissa . Tämä on johtanut lajin vaihtoon nuorempien metsästäjien kohdalla.
Perheen tarpeet on asetettu etusijalle .#”Poistetaisiin ensiksi lupamaksu ja annettaisiin lupia kullekkin seuralle pyydetty määrä. Mitä arvelet homman vaikuttavan?”#
Kestävään verotukseen tottuneet metsätäisivät kuten ennenkin . Ahneetkin opiisivat säästeliäiksi , kun seuraavana syksynä ei pääsisi jahtiin . Hirvivahingot todennäköisesti kasvaisivat , mutta korvaukset jäisivät tulematta , kun lupamenettelyn kautta rahoitus puuttuisi kokonaan .
Omista kokemuksista sen verran , että ensimmäiset hirvet näin alle 10 -vuotiaana . Hirvet olivat siitä eteenpäin jokakesäisiä vieraita asuinpaikkani peltoaukeilla . Hirvijahdin aloitin 17-vuotiaana 1972. Tuolloin käytössä oli yksi kaatolupa .
Vain pari vuotta aiemmin koko pitäjässä oli ollut voimassa
täysrauhoitus . Silläkin hetkellä oli seurueita , jotka metsästivät vuorovuosin
.
Lupamäärät kasvoivat tasisesti 90-luvun puoliväiin saakka ja kaatokiintiöt olivat seuramme alueella 10 yksilön paremmalla puolella .1996 kaatoluvat pudotettiin yhteen aikuiseen ja kahteen vasaan hirvikannan silloisen ”romahduksen” seurauksena .
Jo vuonna 2001 jouduttiin kaatamaan samalta alueelta yli 20 (max 27 = 6-7 hirveä / 1 000ha) yksilöä usean vuoden ajan . Tällä hetkellä käytössä on 3,5 pyyntilupaa . Vanhojen käytäntöjen aikaan meillä ei olisi ollut oikeutta tänä vuonna yhteenkään lupaan . Niin vähän hirviä alueellemme jäi viime metsästyskauden jälkeen . Nyt laaja yhteislupa antaa meillekin mahdollisuuden yrittää . Osalla alueesta hirvikanta oli vahvempi . Jos yhteislupaa ei olisi , olisi tiedossa ainakin kaksi ”hirvivapaata” syksyä .Kertauksena vielä hirvivahinkojen korvaamiseen …
Tällä hetkellä vain yksi kolmasosa metsästäjiltä kaatolupamaksuina kerätyistä korvauksiin tarkoitetuista varoista käytetään kyseiseen tarkoitukseen . Kaksi kolmannesta jää käyttämättä . Tästä voisi yksinkertaisella matematiikalla päätellä , että määrärahoista homma ei ainakaan ole kiinni . Olisiko kuitenkin niin (ja onkin) , että vahinkoja vahvasti liioitellaan ?Muutama kaveri , joita ei ole kutsuttu leijoniin , rotarehin eikä paikalliseen hirviporukkaan , purkaa täällä tuskaansa valittamalla hirvivahingoista : ) Kyseistä virttä on veisattu niin kauan , kun olen metsästystä harrastanut – yli 40 vuotta . Välillä hirviä on ollut enemmän ja toisinaan, kuten nytkin , vähemmän . Valituksen määrä tuona aikana on kuitenkin ollut suht vakio .
