Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Taneli onkin virkistävä poikkeus : ) Lajikokemuksen puute kuitenkin näkyy selvästi kommentien sisällössä .(no hard feelings )
Muutama esimerkkini tapaus on matkan varrella kohdalle sattunut . Ladun reunasta on helppo huudella yhtä ja toista . On kuitenkin eri asia tuottaako huutelu toivottua tulosta . Varsinkin , kun kommenteista päätellen kantaaottavat leijailevat varsin kaukana arjen
todellisuudesta .#”Vannomatta kuitenkin paras.
Jopa molemmat asiat saattavat vielä toteutua.
Vielä 50 vuotta sitten Suomi oli käytännössä lähes hirvetön.
Ilmasto puolestaan näyttää yllättävän jopa meteorologit, kuten parhaillaan tapahtuu Meksikossa.”##Meinaatko , että myrsky hoitaa hirvet hittoon Suomesta ?
Runsaat neljäkymmentä vuotta kestäneen hirvimiesurani aikana
hirviä on ollut aina jonkun mielestä liikaa . Tämän perusteella en usko ihmeisiin . Hirviä tulee tallusteleman saloilla ja taimikoissa varmasti jatkossakin . Resursseja hoitaa Suomi hirvettömään tilaan olisi tähän asti kenties ollut . Tulevaisuudessa näin ei ole . Hirvien määrä tulee lisääntymään vääjäämättä , koska kiinnostus sitovaan metsästysharrastukseen on vahvassa laskussa .”Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan…”
Palataanpa varsinaiseen aiheeseen .
Taimikot on suojattavissa varsin vähäisellä vaivalla käyttämällä ihmisperäisiä hajusteita ja raikasteita . Näiden tehon olen moneen kertaan käytännössä todennut ja nähnyt .
Hirven aisteista heikoin on näkö . Kuitenkin taimikoiden suojauksessa nojatan edelleen vahvasti siihen , että hirvi huomaisi suojaustarkoituksessa tehdyt aitaviritykset . Ei läheskään aina huomaa ja aita on repaleina hyvin nopeasti varsinkin , jos taimikossa on runsaasti erilaista syötävää .Hajusteet sitävastoin taajaan aseteltuna ovat tehokkaampi
ratkaisu . Tehoa voi parantaa vähentämällä hirvelle maistuvan ravinnon osuus taimikossa minimiin . Kuinka moni hirvivahingon kohdanneista on menetellyt näin ? Tuskin monikaan . Ainakin ensimmäinen hirvivahinko on tapahtunut suojaamattomalla
kohteella .
Korostan hajusteen vaikutusta siksi , että olen usempaan kertaan enemmän tai vähemmän huvittuneena päässyt seuraamaan hirven reagointia sen kohdatessa ihmisestä leijailevan tuoksun . Täyskäännös on ollut välitön ja vauhti aina kova , kun elukka on poistunut maisemista . Sen hirvet ovat ilmeisesti oppineet , että ihmisen tuoksu tietää ”nikkelisadetta” . Pakoon lähdetään päätäpahkaa .Suosittelen tämän vaihtoehdon kokeilemista itse kullekin . Hirvistä nimittäin ei koskaan päästä hyvästä tahdosta huolimatta kokonaan eroon . Unelma hirvettömästä Suomesta on yhtä todennäköinen , kuin että talvella ei sataisi lunta . : )
#”Hirvivahinkojen ilmoittamiskynnystä on todella paljon korottanut vahingonkorvauksen 170 euron omavastuu ja vielä 100 euron maksu tarkastuskäynnistä.
Mikähän taho nämä summat on määritellyt ja minkä takia? ”#Vahinkoja tarkastaneiden kertoman perusteella on toisinaan yritetty hakea korvauksia kovin löyhin perustein . Varsinainen vahinkokin on johtunut suurelta osin muusta , kun hirvien tekosista .
Tahtoo olla niin , että korvauksia herätään hakemaan pelkän tiedotusvälineissä olevan uutisoinnin perusteella . Viimeisen sysäyksen päätökselle lähteä hakemaan korvauksia antaa pari katkennutta latvusta taimikossa .
Kun vahinkoaluetta aletaan tutkia tarkemmin , törmätään huonolle hoidolle jääneeseen taimikkoon , jossa ensin heinä ja myöhemmin
vesakko on tuhonnut taimikon kehittymisen edellytykset . Minulle on kerrottu myös tapauksesta , jossa ”hirvivahinko” onkin osoittautunut myyrän tekemäksi .Tuo kynnysraha on siis syntynyt käytännön tarpeista . Väärät hälyytykset pyritään karsimaan pois tarkastusmaksun ja tietyn omavastuun avulla . Maksu kattaa nipinnapin toiminnan kustannukset .
Korvausten sinäänsä ei pitäisi olla rahasta kiinni . Vain kolmannes metsästäjiltä kerätyistä korvauksiin tarkoitetuista varoista käytetään kyseiseen tarkoitukseen . Kaksi kolmannesta odottaa ilmoituksia korvauskelpoisista vahingoista .
PS. Keskiverto metsästäjä joutuu maksamaan vuosittain seurueelle runsaat 200 euroa jo pelkästään siitä , että pääsee metsästämään . Tämän päälle tulevat vielä matkakulut , aseet ja varusteet ja harjoitusammunnoista aiheutuneet kustannukset (omalla kohdalla yli 1 000 laukausta ruutiaseilla kesän kuluessa) Omalle ajalle kokouksissa ja eri tominnoissa ei edes uskalla laskea hintaa . Koiranohjaajan/ omistajan kulut edellä mainitun lisäksi ovat tonnin luokkaa . Luonnolisesti tälle rahamäärälle on lupa odotta jotain vastikettakin . Moni onkin ripustanut erävehkeet naulaan , kun vastiketta ei saa .
##”Toisin sanoen, metsästyskortin omaavalla maanomistajalla olisi aina lisääntymiskauden ulkopuolella oikeus kaataa ko. eläimet omalta maaltaan. ”##
Tämä on kohtalaiset sosiaaliset taidot omaavalle maanomistajalle mahdollista jo nytkin . Riittää , kun kuuluu hirviseurueeseen ja omistaa metsästystarkoitukseen sopivan koiran . Koiranohjaajalle sallitaan monissa seuroissa tiettyjä erivapauksia . Esim. vasoja koiranohjaajat voivat metsästää yksinkin .
Kenelle tahaansa ei voida antaa lupaa kaataa suurriista ominnokin .
Ainakin henkilön on pystyttävä osoittamaan kykynsä hallittuun riistalaukaukseen ja saaliin käsittelyyn asianmukaisesti . Hirvijahdista eri toimenpiteineen tulisi olla vähintään 5 vuoden kokemus . Jälkeä seuraava tai varsinainen hirvikoira tulee myös kuulua yksin metsästävän varustevalikoimaan pakollisena .Mutta miksi metsästää yksin , kun homma onnistuu porukalla paljon paremmin ? : )
#”Riittääkö tämä vai lasketko tämänkin kylillä huuteluksi? ”#
Riittää toki ! Hirvikolarien lisääntyminen on huomioitu jo kuluvan kauden kaatolupamäärissä . Niitä on annettu keskim 10 % edellisvuotta enemmän . Jossakin päin lupamääriin on tullut jopa kolmanneksen korotus . Meillä sen sijaan kolmanneksen alennus .
Vahinkojen määrä ja tehdyt hirvihavainnot ovat vaikuttaneet päätöksiin kummassakin tapauksessa .
..Kokonaan eri asia on , saadaanko kaikkia lupia käytettyä .#”Metsästäjiä on turha syyttää koska kaatokiintiöt tulee valtiojohtoiselta viranomaiselta.”#
Täydentäisin edellistä sen verran , että viranomaisten päätökset perustuvat sovittuun hirvitiheyteen , metsästäjiltä kerättyyn seuranta-aineistoon hirvikannan koosta ja rakenteesta metsästyksen jälkeen sekä tilastoituihin hirvivahinkoihin ja arvioituun luonnonpoistumaan (esim. petojen syömävara ) .
Edellä mainitun perusteella laaditaan metsästäjiä varten useita vaihtoehtoja siitä , kuinka erilaiset lupamäärät vaikuttavat hirvien määrään tulevaisuudessa .Kukin hirviseurue /yhteislupa-aue tahollaan valitsee lopulta itselleen sopivan kaatolupamäärän .
Myös kantaa alentavat vaihtoehdot ovat tapauskohtaisesti
mahdollisia . Näiden edellytyksenä on kuitenkin suositusta suurempi hirvitiheys ja /tai runsaat ILMOITETUT HIRVIVAHINGOT .
Jos vahinkoja ei ilmoiteta , ei synny perustetta alentaa hirvien määrää . Pelkkä kylillä huutelu ei siis ole peruste lupamäärien lisäämiseen . Siihen tarvitaan kirjattua tietoa .#”Jos metsästys aiheuttaa hirvikolaritkin ajattamalla ”viisaat hirvet” autojen alle. Miksi hirvikolareita sattuu läpi vuoden? Lisäksi syksyllä on kiima-aika, joka pistää uroksiin kummasti liikettä.”#
Kun onnettomuustilastoja katselee , käy ilmi , että yli puolet (52 %)
onnettomuuksista tapahtuu ajanjaksolla syyskuu-joulukuu . Kukautta kohden laskettuna onnettomuuksien määrä kaksinkertaistuu tuona aikana . Metsästys siis tuplaa hirvikolarriskin . Olisikin mielenkiintoista nähdä , mitä tapahtuu kolareiden suhteen , jos jahtikautta lyhennettäisiin yhdellä kuukaudella . Nykyiset kaatomäärät on täysin mahdollista saavuttaa lyhyemmässäkin ajassa .Peurakolareiden kehitys on ollut todella hurja . Niiden määrä on lisääntynyt vuoden 2002 2586:sta 5297:ään vuoteen 2014 mennessä . Vuosittainen onnettomuuksien määrä on siis tuplaantunut . Kaatolupiakaan ei ole pihtailtu , mutta onnettomuudet ovat kaikesta huolimatta lisääntyneet . Metsästys ei näytä kinnostavan eikä ketään voi siihen pakottaa . Onkohan sama kehitys menossa hirvenkin kohdalla ?
Eiköhän se kantokäsittely tehdä tietyillä alueilla (lähes koko
Suomessa ) pyytämättäkin ja tulevaisuudessa ihan pakon sanelemana . Homman maksaja tuntuu vielä olevan hakusessa , mutta toivottavasti sekin asia ratkeaa ennen tulevaa kevättä .Kuluvalta vuodelta kantokäsittely on tällä korkeudella ohi . Viimeiset tankinrippeet roiskin kantoihin tänään . Ennen eilistä aloitetut kohteet kuitenkin käsitellään vielä kokonaisuudessaan .
Kyllähän ne hirvet aikoinaan minultakin kuppasivat puolen hehtaarin koivunuudistusalan huonoon kuntoon . Kaksi hirveä ja yksi yö riitti .
Ehkä siitä jotakin jäi hampaan koloon . Silmä ei nykyisin värähdäkään , kun painan liipasinta sopivan hirven osuessa turvallisessa paikassa kiikarin ristikkoon ….ja niitä on osunut aika monta kyseisen tapahtuman jälkeen…..mutta siihen kasvattamiseen…
Koivua en olisi istuttamassa kovin syrjäiseen paikkaan . En myöskään sinne , missä hirvet luonnostaan oleskelevat . Muuttoreitin läheisyyskin on syytä ottaa huomioon , jos mielii istuttaa koivua .
Pajukot hapavesakot ja pihlajapensaat houkuttelevat hirviä . Niitä ei saa olla juuri lainkaan koivuntaimikoiden läheisyydessä .Hajusteet taimikon ympärillä alentavat vahinkoriskiä huomattavasti . Voisin väittää , että varsin vähällä vaivalla tuota keinoa käyttäen taimikko on täysin turvassa hirviltä .Tähän liittyviä hyviä ohjeita on ollut lähiaikoina luettavissa Metsälehdessäkin . Hajustesuojaus kannattaa tehdä aina materiaalia säästämättä . Varmuuden vuoksi .
…ja jos vahinko kuitenkin sattuu , on eduksi , että omaa metsästyskortin , käypäisen aseen ja kuuluu hirviporukkaan .
Tällöin on mahdollista lievittää tuskaa ja kostaa tuholaisille riistämällä niiltä henki . Jos itseltä ei satu onnistumaan , joku porukan jäsen tekee sen puolestasi : )
