Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Ruotsissa on huomattavasti Suomea enemmän hirviaitoja teiden
varsilla . Lisäksi teiden lähialueden näkyvyys pidetään hyvänä .Myös Suomessa vältetään metsästystä teiden läheisyydessä , mutta sille ei voi mitään , jos hirvi jolkottelee metsästystilanteessa koiran edellä parikinkymmentä kilometriä ja ylittää kulkiessaan useita teitä .
Vuosien saatossa on ollut havaittavissa , että hirvet liikkuvat koirien saattelemana yhä enemmän jäämättä paikalleen haukuttavaksi . Näyttää syntyneen uusi kulkurihirvien sukupolvi , jotka vaihtavat jatkuvasti paikkaa . Lisäksi näiden liikkeitä ja kulkusuuntaa on erittäin vaikea ennakoida .Runsasta liikkumista selittää osaltaan hirvikannan voimakas nuorentuminen kannanleikkauksen seurauksena . Vanhemmat yksilöt pysyvät hyvinkin suppealla alueella nuorempien likkuessa enemmän hakiessaan reviiriä itselleen . Ero hirvien ikärakenteessa saattaa selittää osaksi eroja Suomen ja Ruotsin
hirvikolaritilastoissa . Vanhemmat yksilöt ovat viisaampia ja liikkuvat vähemmän . Hirvien keski-ikä on Ruotsissa korkeampi , kuin Suomessa ja eläinten kolarialttius näinollen pienempi .#”Tuo ei ole mitään talvehtimisaluetta tai alueella on hirvituhojakin. Täysin absurdia väittää, ettei hirvet söisi mäntyä.”#
Kyseinen kuva on talvehtimisalueen läheisyydestä . Keväällä lähetin kuvan ydinalueelta kilomertin päästä , jossa oli pienialainen , mutta selkeä tuhokohde . Hirvien vierailuista huolimatta sinnekin jää riittävästi kasvatuskelpoisia puita .
Sivun 66 kuvista vielä sen verran , että kuvien taimikoiden perustamisvaiheessa alueella talvehti vuosittain yli
100 hirveä . Viime talvena talvehtivien otusten määrä mahtui reilusti kahden käden sormiin .Hirvi toki syö mäntyä . Mieluimmin kuitenkin koivikon katveessa tai isomman metsän varjossa kituvia taimia . Syöminen keskittyy möhemmin jo ennestään aterioinnin kohteena olleisiin taimiin . Mitä laajempi ravintovalikoima taimikossa on , sitä halukkaammin hirvi sinne hakeutuu . Jos taimikkovaihe kestää hoidon laiminlyönnin seurauksena pitkään , on vahinkojakin odotettavissa enemmän .
Männyntaimikon suurin uhka on kuitenkin etukasvuiset lehtipuut . Ne vainoavat taimikkoa vielä senkin jälkeen , kun hirvi ei enää yletä napostelemaan latvakasvaimia .#”Ruotsalaisten tukeista 60% hirvien vikuuttamia ja aina vaan pahemmaksi menee…”#
….VAIKKA metsästys siellä on lähes 100%:sti
maanomistajavetoista .———
…ja alkuperäiseen viestiin
Kannattaa muistin virkistämiseksi käydä vilkaisemassa lukijoiden kuvista sivulta 66 24.06. 2014 lähettämiäni kuvia onnistuneesta männyn uudistusalasta hirvien tavehtimisalueen (eks) tuntumasta .
Kuvissa on kymmenien hehtaarien alue täysin vahingoittumatonta taimikkoa ja lähistöllä ainakin sama mokoma lisää . Mäntyä on kylvetty ja istutettu ihan ujostelematta : )#”Olisikohan aika pikkuhiljaa poistaa lupakäytäntö valkohäntäpeuran/
kauriin osalta?”#Tuskin kovin suuria muutoksia metsästyshalukkuuteen on odotettavissa , vaikka lupakäytännöstä luovutaan .
Joita valkohäntäpeuranmetsästys kiinnostaa , saavat siihen varmasti mahdollisuuden . On suuri joukko metsästäjiä , jotka jahtaavat vain pieniä hirvieläimiä , ei hirviä . Ongelma lienee enemmänkin siinä , että kaikki jaossa olevat luvat eivät käy läheskään aina kaupaksi .….ja varsinainen kauris ei tarvitse pyyntilupaa . Niiden määrä kasvaa kuitenkin kovaa vauhtia tästä huolimatta …tai ehkä juuri siksi .
Ruotsintauti tarttunut . Siellä hirviä on tuplasti enemmän . Myös metsätalous on ammattimaisempaa . Varmasti tarttuisivat toimeen sielläkin , jos olisi todellista aihetta .
PS. Suomalaiset ovat kovia ryhtymään , mutta vain ryhtymään . Varsinkin , kun puhutaan hirvikannan vähentämisestä .
Joka oikeasti kykenee , hän tekee jotakin asian edistämiseksi .
Kyvyttömien osa on vain valittaa.
nimim. Taas pari pois päiviltä : )Koivunvesat kannattaa sipaista ketoon välittömästi . Hakkuulle vasta parin vuoden kuuttua . Uusia versoja syntyy vähemmän , kun harventamaton puusto varjostaa vielä pari vuotta .
Ennakkoraivaus on tänä päivänä lähes ehdoton vaatimus . Juttua aiheesta löytyy Metsälehdestäkin useaan otteeseen kuluneen vuoden aikana .
Metsuri motokuski kertoi jo siitä , mitä voi seurata , jos raivauksesta tingitään . Arvokkaampaa puuainesta ohjautuu varmasti vähempiarvoiseen laatuun , kun vähänkin epävarmat tapaukset valmistetaan varmuuden vuoksi kuiduksi . Kun näkyvyyttä ei ole , on pakko menetellä näin .Hyvin valmistelluilla leimikoilla kuljettaja pyrkii yrittämään parastaan .
Päinvastaisessa tapauksessa seurataan isännän esimerkkiä ja mennään siitä , mistä aita on matalin .#”Kaikki tällainen spekulointi ja kikkailu hirvilupien kanssa, kun laskennat ovat epätarkkoja….”#
No , tässä Mehänpoika voisi ojentaa auttavan kätensä ja ryhtyä arvioimaan / laskemaan hirviä yhteistyössä metsästäjien kanssa ..
Missään muualla maailmassa ei edes yritetä laskea hirviä . Ruotsissakin pelataan arvioinneissa enemmän tai vähemmän mutu-tuntumalla . Nykyinen tulos on niin hyvä , kun vapaaehtoisvoimin on mahdollista saavuttaa . Jos tulos ei miellytä , odotan mielenkiinnolla parempia ratkaisuja .
PS. Jos tulevana viikonloppuna metsäsässä on yhtä hiljaista kun kuluneena , on vakavasti harkittava jahdin keskeyttämistä alkuunsa .
Pyyntilupia jää käyttämättä eikä pankkiluvista voi edes haaveilla .”Noh, jos tuolle kieltolinjalle lähdetään niin hirvikivääri on aika rankka
vehje kettujahtiin..”Ihan sopiva . Samaa työkalua voi käyttää kaikkeen metsästykseen .
Haastetta tosin on hieman enemmän , jos kettu sattuu juoksemaan .
Olen muuten onnistunut kopsauttamaan ketun 50 metrin päästä täyteen joksuun .. siis luotiaseella ja hirvipassin sivutuotteena . Liian lähelle pihhoo (alle 300 metriä) jolkotelleita kettuja on tullut eräksi vuosien saatossa iso joukko : ) Varsinaisella kettumetsällä en ole käynyt koskaan .
