Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Leikkaukset ovat iskeneet hirviporukoihinkin .
Omalla kohdalla huomasin osallistujien vähentyneen 30 % viime
syksystä . Kun lupia on vähän , lakkaa homma kiinnostamasta .
Toisaalla yksi porukka aloittaa jahdin vasta lokakuun lopussa pienen lupamäärän vuoksi . Heillä on myös mottona , että vastaan astelevan hirven ehtii ampumaan ensivuonnakin .…hiljaista on saloilla …tosi hiljaista
Vai , että kaksioteharvestereita… On aika mielenkiintoinen kampe harvennuksella : ) (kokemusta on )
Tosin muistan elävästi tilanteen , kun eräs yrittäjä vaihtoi senaikaisen häntämoton kouraharvesteriin . Parin viikon ähellyksen jälkeen hän tuli kyselemään meiltä , että kuinka sillä tehdään rahaa .
Nämä kaksiotevehkeet työskentelivät tuohon aikaan ( 80-90-lukujen vaihteessa) vain järeillä päätehakkuilla ja kouraharvesterit tekivät vasta tuloaan . Kun sirryttiin pienemmille puille ja harvennuksille , ei luokoa syntynytkään entiseen malliin .
Tänä päivänä kourakoneissa on sen verran papua , että ne peittoavat kaksiotteisen mennen tullen . Ja yksikön paino on vain kaksi kolmattaosaa kaksiotteisen painosta …tai alle .Virheitä ei voi kukaan välttää . Paras on kuitenkin hän , joka tekee niitä vähiten .
Kovasti puhutaan traktorimoton puolesta . Kukaan ei kuitenkaan ole ottanut kantaa kuljettajan ammattitaitoon . Kenet laskisit metsääsi mieluiten hakkuulle ? Kymmenientuhansien tuntien kokemuksen omaavan konemiehen keskiraskaan koneen puikoissa vai mutaman sata tuntia vuosittain askartelevan traktorimotoilijan ?Vertailun vuoksi esim. 1 000 tunnin lentokokemuksen omaavaa lentäjää pidetään jo erittäin kokeneena . Täyttä päivää tekevillä motokuskeilla tuo tuntimäärä tulee täyteen jo puolessa vuodessa .
Minä aloitin motohommat vasta ikämiesasteella . Siitä huolimatta kokemusta on kertynyt yli 30 000 tunnin verran . Kokemusta on traktorimotoista , pienistä hakkuukoneista ja kahdeksasta järeämmästä konetyypistä . Tällä kokemuksella en nosta lippua kovin korkealle traktorimoton kohdalla .
Yksi positiivinen puoli traktorivirityksillä toki on . Aukkoja ja harvennuksia pääsee tekemään kyseisen investoinnin tehneiden metsiin suurella todennäköisyydellä . Yritystoiminta on vahvasti perämetsän varassa . : )Palaan vielä noihin kaatomääriin .
Jos ne ovat olleet vuodesta toiseen tuolla tasolla , täytyy jahdin jälkeinen jäävä kanta olla luokkaa 5-6 yksilöä / 1 000ha .
Anton on ponnekkaasti syyttänyt maattomia hirvimafioosoja hirvien suuresta määrästä . Näkyy onnistuvan maanomistajavetoinen seurakin ylläpitämään liian suurta hirvikantaa .Omassa seurassani on tällä hetkellä enää yksi maata omistava metsästäjä . Maattomia jäseniä on kymmenen . Hirvitiheys seuramme alueella on ollut jo lähes 10 vuotta tasolla 2 / 1 000 ha tai alle.
Olisimme kernaasti ottamassa maanomistajia mukaan toimintaan , mutta kukaan ei tunnu ”kiireiltään ” ehtivän . Tämä on yleinen ongelma hijenevillä ja asutuskeskuksista kaukana olevilla alueilla .
Meillä huolimatta usean vilkkaan taajaman läheisyydestä .#”Mitenköhän tämä muuten liittyy itse tähän keskusteluaiheeseen?”#
Kyselen tarkkoja lukuja , koska niistä voi päätellä kehityksen suuntaa .
Voidaan saada myös vastaus siihen , onko lupia haettu tarpeeksi .
Jos niitä jää käyttämättä , on selvä , että jatkossa kaadettavien hirvien määrä laskee tai toiminta on ollut tehotonta .Kaadettujen hirvien määrä vaikuttaa korkeahkolta . Tarkennetaan kysymystä vielä , onko kyse pyyntiluvista (yhdellä luvalla voi kaataa kaksi vasaa ) vai kaadetuista eläimistä kpl / vuosi ?
Kaikki seurueen jäsenet ovat maanomistajia . Onko tämä merkki suljetusta ja sisäänlämpiävästä porukasta , johon maata omistamattomien on turha haikailla jäsenyyttä ? Ikääntyminen saattaa tehdä piankin tepposet ja toiminnan teho laskee… ellei ole jo laskenut .
Yhteistoimintakaan ei näytä olevan seurueen ykkösprioriteettina , kun toimintoja joustavoittavaa yhteislupakäytäntöä ei ole saatu aikaiseksi . Hyvät yhteydet yhteispalavereineen lähiseudun metsästäjien kanssa ovat keskeisimpiä keinoja hirvikannan hallinnassa . Jos tieto ei kulje , on tavoitteiden asettelukin turhaa .
PS. ”Puun takaa” on toiminut niin kuin pitääkin havaittuaan hirvivahngon . Vain kirjatut vahingot lasketaan . Huhupuheet eivät riitä .
##”Nokka Jokeri olisi ollut kehityskelpoinen laite…..”##
Tokkopa sentään . Itsellänikin on lyhyt oppimäärä kyseisestä vehkestä kahtena eri versiona . Ei oikein hyvä missäään , varsinkaan lumessa .
Profi on Jokerin jälkeläisiä ja senkin tuotteen valmistajat ovat juuttuneet likviditeettikapeikkoon toinen toisensa jälken .Metsuri motokuski kertoi nykytilanteen koneiden kokovaatimuksista .
Pienet metsätilat käsitellään yhtenä kokonaisuutena harvennuksista pätehakuisiin . Saman koneen on sovelluttava näihin kaikkiin vaihtoehtoihin .PS
Ranelle:
Helmikuun alun jälkeen on ollut neljä eri leimikkoa . Konetta ei ole tarvinnut turhaan siirrellä . Kun kone vietiin metsään , on sitä käytetty vain kaksi kertaa tukikohdassa . Toinen kerta oli määräaikaishuolto ja toinen 5 viikon kesäloma .( Loman pituus johtui
urakanantajasta ei urakoitsijasta eikä minusta .)
Kesälomasta tähän päivään asti on puitu samaa leimikkoa ja homma jatkuu toisen määräaikaishuollon jälkeen samalla (harvennus) kohteella .
Nisulaisella olisi voinut tulla ikävä . Puuston koko vaihtele 50 litrasta 1,5 kuutioon . Tavaraakin on kertynyt ”jonniiverran” : )”Puun takaa” tuntee siis läpikotaisin alueellaan toimivan metsästysseuran kuviot .
Esitänkin pari kysymystä .
1. Metsästysalueen pinta-ala ?
2. Jos kuuluu yhteislupa-alueeseen , sen alueen
kokonaispinta-ala ?3. Seurueen hirvestykseen osallistuvien metsästäjien lukumäärä ?
4. Suhde maanomistajat /maattomat ?
5 . Keski-ikä ?
6 . Kolmen viime vuoden aikana VUOSITTAIN a ) anotut ,
b ) myönnetyt ja c ) käytetyt hirviluvat ?7 . Seurueen ilmoittama hirvien jäävä kanta metsästyksen jälkeen kolmen viimeisen vuoden ajalta VUOSITTAIN ? (kolme eri lukua )
ja vastaus… Puun takaa : ”n. 3000 ha / 10 / 100% / 50 v / 10-12 kpl / v / tarkistan”
—–
Pinta-ala n 3000ha OK
metsästäjä 10 OK
joista maanomistajia 100 %…..OKKohtiin 2. , 6. ja 7 odotan edelleen vuosikohtaisia täsmällisiä lukuja .
Näihin ei ole vaikea vastata , jos on vähänkin tietoa seuran toiminnasta . : )Puun taakse :
En usko minäkään olevan . ..ainakaan aktiivisten metsänomistajien osalta . Ne passiviset pahukset vaan eivät hae korvauksia vaikka olisi mahdollista . Jos 2/3 metsänomistajista on enemmän tai vähemmän passiivisia , vika piilee myös siellä .Vahinkoilmoitukset ovat yksi keskeinen lupapolitiikkaan vaikuttava tekijä . Jos ilmoituksia tehdään vähän , tämän tekijän vaikutus nollaantuu ja jäljelle jää vain tilastoidut liikennevahingot ja metsästäjien arviot metsästyksen jälkeen jäävästä kannasta . Viranomaiset perustavat antamansa kaatosuositukset näinollen vain kahten viimeksi mainittuun tekijään .
Metsästäjien keskuudessa oli paljon porua pienistä lupamääristä petojen kohdalla . Tähän oli kuitenkin yksinkertainen syy . Havintoilmoituksia ei oltu tehty riittävästi . Kun havainnot kirjattiin ja toimitettiin viranomaisille , alkoi pyyntilupiakin tulla enemmän . Samaa käytäntöä kehottaisin noudattamaan hirvivahingon kohteeksi joutuneitakin . Vain kirjatuista vahinkoilmoituksista on todellista hyötyä , mikäli hirvien määrää on tarkoitus alentaa .
##”2010 maan eteläpuoliskon HIRVILLE kelpaavista taimikoista (mänty, rauduskoivu) HIRVET ovat tuhonneet 67,86%”##
MUTTA…
Hirviupamaksuista kertyviä varoja kuuluu käyttää ensisijaisesti vahinkojen ehkäisemiseen ja hirvituhuhoistan aiheutuviin korvauskuluihin.
kaatolupamaksut vuonna 2012
3,7 milj €
vahingonkorvaukset
1, 2milj€kaatolupamaksut vuonna 2013
3,3 milj.€
vahingonkorvaukset
882 000 €kaatolupamaksut vuonna 2014
3,3 milj.€
vahingonkorvaukset
460 000 €….että lainauksen vahinkomäärät on napattu enemmän tai vähemmän hatusta maksetuista korvauksista päätellen .
Jotkut ovat jo ehdotellet alennuksia katolupamaksuihin , kun korvauksiin ei näytä enää olevan suurempaa tarvetta . Viimeisestä lupamaksupotista on jäänyt käyttämättä lähes kolme miljoonaa euroa . Vain vajaa 1/7 on käytetty korvauksien maksamiseen .
Se on kuitenkin maksettu , mitä on anottu ..
