Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
..jep jep…
otteita väitöskirjan(/Osmo Mattila) tueksi tehdystä
kyselytutkimuksesta :Lähes 600:lle metsänomistajalle tehdyn kyselyn mukaan metsätulot ovat tärkein tavoite maaseudulla asuville , vähän kouluteuille sekä miespuolisille metsänomistajille .Akateemisesti koulutetut ja naiset sekä yli 20 000 hengen taajamissa asuvat eivät pidä metsätuloja metsänomistuksensa päätavoitteena . Näille metsämaiseman vaaliminen ja suojelu oli ylvoimaisesti yleisin metsätaloudelle asetettu tavoite .
—–
Tätä taustaa vasten demokratia voi toimia täysin talouden lainalasuuksista poiketen . Monimuotoinen metsämaisema ja runsaat riistakannat voivatkin olla yllättäen enemmistön kannattama vaihtoeho . Näihin kuvioihin hirvikin sopii mainiosti ja jopa nykyistä runsaslukuisempana .
Kymmenkunta vuotta sitten oli työparina entinen Fendt -urakoitsija .
Ei paljon kiitellyt kapistusta .(Ranelle : silloin ajettiin vielä kahdessa vuorossa )
Traktorimoton voi toki harrastevälineekseen hankkia , mutta tuottavaan työhön siitä ei ole . Maasto-ominaisuudet eivät riitä alkuunkaan ja aina saa olla jotain paikkaa tinaamassa .
Traktori on myös joskus vaihdettava . Siinä tilanteessa metsäkäytössä olleen traktorin arvo on olematon .#”…mutta hoitamattomuus ei välttämättä ole varsinainen altistava tekijä.”##
Hoitamattomuus on valitettavasti erityisesti altistava tekijä vahinkojen syntyyn .
Varjossa kasvava männyntaimi maistuu hirvelle useiden tutkimusten mukaan huomattavasti paremmin verrattuna runsaasti valoa saaneeseen taimeen .
Hirvi vierailee myös halukkaasti taimikossa , jossa on paljon erilaista syötävää . Pihlaja , paju ,haapa ja kataja muodostavat yhdessä varmasti hirvelle mieluisan ravintokokonaisuuden . Niiden (ja hieskoivujen) katveessa mehevöitynyt männyntaimi on myös vaaravyöhykkeessä .
Neljä ensimmäistä eivät juurikaan paranna taimikon
kasvuedellytyksiä . Kituva männyntaimi edustaa puolestaan kasvukilpailun hävinnyttä osapuolta .
Luonnon valintaa tämäkin . Vain vahvat yksilöt menestyvät ja heikommat tulevat syödyksi .Peltoviljelypuolella pyritään edistämään kaikin keinoin tuotantokasvien nopeaa kehittymistä . Metsäpuolella tämä käytäntö tuntuu edistyvän tuskastuttavan hitaasti .
Tilaukset tulevat liian myöhään
Koneyrittäjien suurimmat puunkorjuupalveluita ostavat asiakkaat ovat metsäteollisuus, metsähallitus ja metsänhoitoyhdistykset. Nämä tahot hallitsevat puunkorjuun varantoa. Koneellisen puunkorjuun kustannustehokkuus ja riittävä kannattavuus on mahdollista saavuttaa vain, jos puunkorjuutyömaat tiedetään riittävän ajoissa, jotta koneiden käyttö ja koneenkuljettajien työvuorot voidaan koneyrityksissä suunnitella järkevästi. Koneyrittäjien mukaan tiedon tulevista työmaista tulisi tehokkaan toteutuksen kannalta olla yrittäjällä noin 7–8 viikkoa ennen hakkuuta. Kyselyn mukaan asiakkaat toimittavat työmaatiedot (tilaukset) 2–4 viikkoa ennen työn aloittamista. Merkittävä osa toimittaa tiedot vain 1–2 viikon varoitusajalla.
– Liian vähäinen ennakointiaika aiheuttaa tempoilua ja heikentää työmaiden ketjuttamista järkeviin työjonoihin. Tämä heikentää työn tehokkuutta, lisää kustannuksia ja alentaa kannattavuutta koneyrityksissä, Timo Tolppa sanoo.
Pari tuntia oheistöitä viikossa merkitsee hakkuukoneella parin tunnin pysähdystä viikossa. Kustannuksia syntyy tällöin koneen seisoessa silti liki 200 euroa ja sen lisäksi jää hakkuuta tekemättä keskimääräisissä oloissa noin 30 kuutiota. Keskimääräisellä kuutiohinnalla laskien tämä tarkoittaa ansaitsematta jäävää urakointituloa yhteensä noin 350 euroa viikossa. Vuositasolla puhutaan 8 000–10 000 euron kustannusrasitteesta ja 15 000 euron tienaamattomista urakointituloista.
– Yhtä konetta kohden summa on yhteensä 25 000 euroa. Se on sama summa kuin keskimääräisen metsäkoneyrityksen oikaistu nettotulos. Kyse on siis merkittävästä rahamäärästä, joka valitettavasti näkyy kannattavuustilastoissakin ja jota pitäisi yhteistyössä kyetä pienentämään, Timo Tolppa toteaa
Koneyrittäjien liitto teki kesällä 2015 kyselyn, jolla selvitettiin koneellisen puunkorjuutyön käytännön toiminnan sujuvuutta ja työn muutoksia asiakastahoittain. Vastaajina olivat koneyrittäjät ja kysely koski sekä heidän omaa toimintaansa että etenkin heidän asiakkaidensa toimintaa.
Puunkorjuu-urakoinnissa syntyy tuloja, kun metsäkoneella työskennellään. Metsäkoneenkuljettaja käyttää viikoittain merkittävän määrän työajastaan sellaisiin töihin, jotka aiheuttavat katkon metsäkoneella tehtävään tuloja tuottavaan puunkorjuutyöhön. Tällaiset työt liittyvät muun muassa työmaan suunnitteluun, työmaarajojen etsintään, asiakkaan sähköisten toiminnanohjausjärjestelmien käyttöön, puutavaran tuotannon seurantatietojen keruuseen ja raportointiin asiakkaalle, laadunmittauksiin sekä puutavaran mittauksen valvontaan. Kyselyn mukaan koneenkuljettajilta kuluu ainakin kaksi tuntia viikossa em. töiden tekemiseen. Samalla rahan tulo koneyritykseen katkeaa, koska näistä töistä ei kyselyn mukaan makseta korvausta erikseen. Tilanne on seurausta siitä, että perinteisten metsäorganisaatioiden säästöjen nimissä on siirretty aiemmin toimihenkilöiden tekemää työtä koneyritysten ja koneenkuljettajien tehtäväksi.
Metsäkoneenkuljettajan päätehtävä on metsän hakkuu ja puutavaran metsäkuljetus tehokkaasti ja laadukkaasti. Viime vuosina koneenkuljettajien tehtäväksi on määrätty monenlaisia muitakin kuin metsän käsittelyyn liittyviä tehtäviä.Sillä aikaa , kun ”Puun takaa” hakee vastauksia esittämiini kysymyksiin , kannattaa miettiä todellista ongelmaa ….
ote Markku Remeksen kolumnista MT:ssa
”Taimikoita hoidetaan Suomessa reilut 150 000 hehtaaria vuosittain, vaikka vuotuinen hoitotarve olisi Valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan 250 000 hehtaaria vuodessa.
Rästissä olevaa taimikonhoitoalaa on jo 750 000 hehtaaria, mikä on yli puolet Keski-Suomen tai Pohjois-Savon maakunnan metsämaan alasta. Rästiala on kasvanut 1980-luvulta lähtien mittavasta neuvontatyöstä huolimatta.Miksi taimikonhoito viivästyy tai jää kokonaan tekemättä?
Asiaa kannattaa pohtia yksityisten metsänomistajien näkökulmasta, sillä he omistavat 60 prosenttia Suomen metsäalasta ja heiltä tulee 80 prosenttia markkinoille tulevasta puusta. Metsänomistajat ilmoittavat tärkeimmäksi syyksi sen, että työ on liian kallista. Metsänhoidon kustannukset ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 15 vuoden aikana.
KUSTANNUSTEN NOUSU JOHTUU osittain siitä noidankehästä, jonka hoitotöiden viivästyminen aiheuttaa: KOLMEN vuoden viivästyminen sopivasta hoitoajasta LISÄÄ kustannuksia 30-100 prosenttia.
PS. Viimeksi mainittu kasvattaa hirvivahinkoriskiä samassa suhteessa .
##”Kyllä sen valvoo ihan sama taho kuin metsätuholakia yleensäkin valvoo. Tärkeintä tässä on se, että konehakkuissa käsittely tehdään jatkossakin. Puunostajat ovat sitoutuneet lisäksi sertifiointiin joka yksiselitteisesti edellyttää kantokäsittelyä.”##
Sertifiointi koskee toimintaa myös sosiaalisessa taloudellisessa mielessä . Työtä ei saa teettää alihintaan . Jos hehtaarin kantokäsittely tuottaa yrittäjälle kuljettajan päiväpalkan verran
tappiota , ei voida puhua toiminnan olevan taloudellisesti sertifikaatin edellyttämällä kestävällä tasolla .Lue Metsälehti nr:o 16 alkaen sivu 11 .
