Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Ranelle vastaan , että vähemmällä työllä pääsee , kun raivaa kahteen kertaan tähänastista vallinnutta käytäntöä aikaisemmin . Onnistunut taimikonhoito puolestaan vähentää ennakkoraivauksen tarvetta .
Nyt saamme ”nauttia” hedelmistä , joita kemera-ehdon täyttymisen odottelu taimikoissa on tuottanut eli ikuinen raivauskierre ennen jokaista hakkuutapahtumaa .
Muutamaan kertaan olen jo todennut , että ohuempi kanto versoo vähemmän ja , että taimikko hoitaa itse iteään päästyään hyvään kasvuvauhtiin . Tätä mahdollisuutta pitäisi hyödyntää totuttua enemmän . Kysessä on vihreä vaihtoehto paremmasta päästä .En usko, että olen ainoa , joka on kompastellut kuvien kanssa .
Kirjoittelinkin aiheesta siksi , että innokkaita kuvien lähettäjiä voi olla paljonkin , mutta homma hyytyy lehden toimituksesta tulleeseen viestiin , jossa todetaan , että lähettämäsi kuva on nurinpäin emmmekä voi sitä täällä kääntää . Jos euraavakin yritys tuottaa saman tuloksen , lähettely loppuu siihen . Myös toimittajilla on varmasti parempaakin tekemistä , kun lähettää korjausehdotuksia kuvan kääntämiseksi . Yksinkertaisinta olisi kehittää palvelua niin , että kuvat voidaan pyöräyttää oikeaan asentoon myös toimituksessa .Kuvat sekä Samsung xc 1:ltä , että xc3:lta talletettuna näkyvät
windows 8 ohjelmalla läppärissä ihan moitteettomasti .Pystykuvat on pystykuvia ja vakakuvat vaakassa niin kuin pitääkin .
xc 3 tottelee ohjelmaa Android 4.4.4
Metsälehden toimittajan sähköpostissa kuvat olivat niin ikään katsottavissa ilman kuvan kääntelyä riippumatta siitä miten päin olin kuvan kamerallani ottanut .
Vanhalla Nokialla ottamani kuvat pysyivät aikoinaan Metsälehden kuvapalvelussa oikeassa asennossa .Tuolloin kuvasin pääasiassa kännykkä pystyasennossa . Iphoneen(s4) siirryttyäni kuvat alkoivat ”kaatuilla”. Sama jatkuu Samsungilla.”…että kuva näkyisi oikein mutta lähetettynä ei. ”
Kertaan vielä , että kuva näkyi oikein puhelimessa , latauksen jälkeen tietokoneessa ja lähetetyissä sähköposteissa (gmail) vastaanottajalla .
Vain Metsälehden palvelimelle lähetetyt kuvat menivät nurinniskoin .
Ongelma oli siinä , että siellä ei ollut mahdollista muuttaa kuvan asentoa. Jäivät päälleen ja kyljelleen.Joopa joo…jotkut varmasti ovat jo naureskelleet partaansa moisen pulman takia…kun ei ole oikein hyvä missään , voi käydä kuten minulle : )
Nyt pulma alkaa olla ratkeamassa . Kännykän oikea asento kuvatessa on kuvan asentoon vaikuttava seikka , kun lähetetään kuvia Metsälehteen .
Erehdyin ottamaan kuvia käyttämällä erillistä kuvausnäppäintä , joka toimii luontevasti vain puhelimen ollessa ylösalaisin verrattuna tilanteeseen , jossa painetaan ruudun kuvaketta . Paluu vanhaan kuvakkeen hipaisuun korjasi kuvan asennon vakatasossa kuvattaessa . Pystykuvat tuntuvat menevän edelleen vaakatasoon (kallistuu vasemmalle) itsestään . Tämä ongelma todennäköisesti korjaantuu , kun pystykuvaa kierrätetään 90 asetta oikealle ennen lähetystä . Tämä siis lähetettäessä kuvia Metsälehteen .On edelleenkin arvoitus , miksi kuvat näkyivät oikeassa asennossa sähköposteihin lähetettynä sekä minulla , että kuvien vastaanottajilla riippumatta siitä , missä asennossa kamera on ollut kuvaushetkellä .
Myös tietokonelle ladatut kuvat ovat oikeassa asennossa .
…vai koskiko arvoituksellisuus vain Metsälehden palvelinta , jossa ei ole kuvankiertomahdollisuutta ? Onneksi toimituksesta lähestyttiin ongelmaa koskevalla viestillä . Kiitos siitä !….tai niistä..
Jos vastaavia tapauksia tulee , on syytä mainita mitkä kuvat ovat väärässä asennossa ja mihin suuntaan . Minun tapauksessani valitsin aluksi keskenään väärin kuvat , jotka piti kääntää 90 astetta ja ne joita piti kääntää 180 astetta . Jälkimmäistä vaihtoehtoa ei olisi tarvittu ollenkaan , jos kännykkä olisi ollut alunperin ”oikeinpäin” (näppäimet oikealla) kädessä kuvattaessa .Muutaman kuvan lähettäneenä voin lohduttaa , että lähes jokaiselta tilalta löytyy sekä hyvää , että huonoa . Metsänomistajan nimeä ei luonnollisesti ole hyvä kertoa . Asiasta sitäkin enemmän . Itse olen muutaman kerran syyllistynyt maanomistajatahon nimen mainintaan , mutta uskon , että sillä on niin leveät hartiat , että kestää vähän paineita . Pinta-alaa on paljon ja yksittäisten metsikkökuvioiden historia on voinut saada alkunsa eri omistajan toimesta . Nyt paikkaillaan virheitä ja pyritään tekemään asiat paremmin . Myös kuvia onnistuneesta toiminnasta olen pyrkinyt lähettelemään .
Kuvat ja keskustelut toivottavasti auttavat vähemmän kokeneita tekemään oikeita päätöksiä metsänsä suhteen . Tämän päivän tekemiset ja tekemättä jättämiset näkyvät monesti vasta vuosikymmenten kuluttua ja monessa tapauksessa vasta seuraavan omistajan ollessa vastuussa tilasta . Kuvien avulla on mahdollista havainnollistaa , mitä mistäkin toimenpiteestä seuraa .
Kohdallani havaintoaineistoa erilaisista toimintatavoista on paljon .
On tiloja , joita on hoidettu markkinatalouden ja biologian ehdoilla .
Myös niitä , joita on hoidettu tukiin turvautuen . Valitettavasti on yhä suurempi joukko niitä tiloja , joille ei ole tehty mitään.Ostajia voi olla vielä niukemmin , kun ensiharvennuksille .
Risujen keräily on syytä vähitellen unohtaa ja tehdä kaikki voitavansa , että puu on järeämpää korjuuvaiheessa . Kuitua on tarjolla yllinkyllin , kun lähdetään purkamaan harvennusrästejä järeämmästä päästä .
Energiayhtiöt ovat puolestaan varsin selvästi ilmaisseet , että pieniläpimittaiselle puulle ei ole käyttöä . Hinta on liian korkea ja hakkeen laatu ei täytä vaatimuksia .#”…niin tukkikannosta pitäisi kasvaa koivu ihan sika nopeasti, mutta todellisuudessahan näin ei ole vaan ne kasvaa omaa tahtia ja suurinpiirtein samalla nopeudella kuin pienemmästäkin kannosta.”#
Kasvutahti on toki sama kannon koosta riippumatta . On kuitenkin tutkittu , että läpimitaltaan yli 5 sentin lehtipuun kannossa on selvästi enemmän ravintopotentiaalia tuottamaan vesakkoa , kun tätä pienemmässä .
Sormenpaksuisena raivattaeessa kahteen kertaan saman kasvukauden aikana kasvuvoima tyrehtyy kannon osalta täysin .
Varsinkaan kuusentaimikossa ei raivaustarvetta tämän jälkeen ole .Männiköiden raivaus on tehtävä tehokkaammin , koska lehtipuuvesakko ottaa ravinteet männyn juuriston yläpuolelta ja harvennuksen jälkeen valoa on tarjolla enemmän , kuin
kuusikoissa . Mäntyjen järeytyminen ei pysty hillitsemään vesakon kehitystä .Vielä vesakon kasvunopeudesta sen verran , että kaikkein nopeinta kasvu tuntuu olevan kaupanteon ja hakkuutapahtuman välisenä aikana . Vaikka työt aloitetaan kahden viikon kuluessa
kaupanteosta , on alueelle ehtinyt kasvaa jopa 4 metrinen läpinäkymätön tureikko , vaikka kauppakirjassa on maininta , että raivaustarvetta ei ole : )#”Miä en ihan tiedä tosta vesoihin potkua kantojen koosta, eihän vesat kasva hirveästi nopeammin vaikka lähtisvät tukkipuun kannosta.”#
Mitä isompi kanto , sitä enemmän ”virtaa” . Yli läpimitaltaan 5 sentin kannossa puhti on suurin. Myöhään syksyllä raivatulla alueella uuden vesakon syntyminen on rajuinta .
Mutta…
Kasvit ja puut tuottavat vartta ja lehtiä kasvukauden alussa . Tämän vaiheen jälkeen alkaa juuriston kehittyminen ravintovirran kääntyessä lehdistä juuriin myöhemmin kesällä . Selkeimpänä esimerkkinä tästä on peruna . Puilla mekanismi toimii samalla periaatteella .
Tätä tietoa voidaan hyödyntää raivauksissa ajoittamalla työ
hetkeen , jolloin vesakko on vielä pientä ja puissa on täysi lehti (Juhannuksen tietämillä) .
Uusia kantovesoja syntyy vielä samana kesänä . Ne on kaadettava joko muutama viikko ennen lehtien varisemista tai seuraavana kesänä , kun lehti on tullut täyteen kokoon . Näin kantojen tarjoama vararavinto on kulutettu loppuun , jonka seurauksena uusien versojen sytyminen alenee 10 prosenttiin .
Tämä on käyttökelpoinen keino keskivertometsänomistajan
kohdalla . Työ ei ole fyysisesti ylivoimaista ja onnistuu lähes jokaiselta . Raskaita pro-luokan raivusvälineitäkään ei tarvita . Kaiken lisäksi ennakkoraivauksen tarve on olematon hakkuiden tullessa ajankohtaiseksi . Tähän asti vallinnut raivauskäytäntö on tuottanut jatkuvan raivauskierteen . Kerran myöhässä – aina myöhässä !
