Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä siltä junnulta pelisilmää löytyy . ”Possujunan veturi ” napataan välittömästi tien sivuun tarkastettavaksi ja matka jatkuu vasta ,kun ajokunto on todettu ja riittäväksi havaittu . : )
Itselläkin on tapana ohittaa reippaasti . Väärälle kaistalle ei jäädä asumaan eikä toisen eteen matelemaan . Jos sakko napsahtaa , ei siihen ole nokan koputtamista. Vielä (yli 40 vuoteen) ei ole napsahtanut . Harakiriohituksiin en lähde .
#” Kun jokainen meistä varmasti pystyy jopa itessään tunnustamaan ottavansa ennemmin kuin antavansa rahaa. ”#
Juuri tästä syystä kokenut metsäkoneyrittäjä ei risuvehkeisiin sekaannu : )..ja Fixterikö kevyttä teknologiaa.???
Painaa yhtä paljon , kun järeimmät motot .Kannattaa miettiä , onko pieniläpimittaiselle energiapuulle todellista kysyntää . Toimintaan tarkoitettuja kemeravaroja on jäänyt viimevuosina käyttämättä merkittäviä määriä . Tämä siksi , että eneriapuukauppa ei ole käynyt . Kotimaisen energian käytön lisäys tapahtuu tulevaisuudessa uusissa biolaitoksissa
(mm Äänekoskella) . Sinne toimitettavien puiden valmistamiseen ei tarvita erikoiskoneita , Fixtereistä puhumattakaan . Puuta korjataan vasta sitten , kun sato on kypsää ja korjuu voidaan tehdä tuottavasti .
Olkoon sitten jokaisen oma asia , haluaako tilin ennemmin vai myöhemmin . Jos raivaus ei kiinnosta , on tiliväli pitkä.
.Jesse voi toki elää uskossaan. Onhan hänellä terveet kädet ja Valtra .
Hoitamattomien pusikoiden kohtalona on jatkossa valitettavasti kasvaa sellaisenaan luonnon hoitaessa harvennusta . Puuta ostetaan vasta sitten , kun korjuu on taloudellista . Tämä tarkoittaa
sitä , että puuston ikä on neljänkymmenen vuoden pinnassa , kun ensimmäinen hakkuu toteutetaan .Hoitorästejä aletaan purkamaan järeämmästä päästä .
Jos taimikonhoito ei kiinnosta , siirtyy ensimmäinen hakkuutapahtumakin 15 -jopa 20 vuotta eteenpäin . Luonto on hoitanut (ilmaiseksi) raivauksen tavallaan ja sitä korjaillaan , mitä on jäljellä . Monestikaan ei kovinkaan paljon , laadusta puhumattakaan.#”Tämä paalikone on alkanut todella tehdä kauppaansa ja kun se alkaa löytyä joka puolelta maata tasaisesti osaavalla koneyrittäjällä on karu totuus edessä ammatikseen raivaavilla ”#
Joka puolelta maata ei löydy paalivehkeitä pitkään aikaan – tuskin koskaan . Tätä ihmelaitetta on kehitelty jo toistakymmentä vuotta ja tuotanto on hädin tuskin kivunnut yli kymmenen koneen .
Ikiliikkujakin on helpompi keksiä , kun saada keppien paalaus kannattavaksi ilman poppakonsteja . Vaikka laitetta markkinoidaan raivaamattomiin kohteisiin , sekin alkaa toimia ja tuottaa vasta raivatuilla ja runkotilavuudeltaan ensiharvennuskokoisilla kohteilla .
Energiayhtiöt ovat todenneet pieniläpimittaisen puun liian kalliiksi
heidän tarkoituksiinsa . Tämän seurauksena on siirrytty käyttämään kivihiiltä . Kun nuori metsä on korjuutyön ja materiaalin laadun kannalta sopivaa , on se biologiselta ja taoudelliselta kannalta jo pilalla .Korjuun yhteydessä syntyvät maasto- ja puustovauriot
pahentavat metsän tilaa entisestään . Korjuujälkien seurannassa ei ole havaittu vaurioiden vähentymistä , vaikka arvosteluasteikkoa on hilattu rajusti lievempään suuntaan ja työntekijät ovat kokeneempia.Taimikonhoidossa parempiin tuloksiin pääsemiseksi ainoa toimiva tapa on tehdä työ ajoissa . Paljon aikaisemmin , kun tähän asti on ollut tapana . Työmäärä on kohtuullinen , samoin kustannukset . Konevoimaan siirtyminen hoidon pitkittymisen myötä johtaa väistämättä korkeampiin kustannuksiin . Kuka on valmis maksamaan enemmän siitä , että konetyön tulos ei täytäkään odotuksia taloudellisessa eikä metsänkasvatuksellisessa mielessä?
Työvoiman riittävyyskin on ongelma . Kaikki nykyiset ja tulevat konekuskit tarvitaan ainespuuhakkuille ruokkimaan joko uusia tai laajentuvia tuotantolaitoksia . Kokemuksesta voin sanoa , että risuvehkeille ei tule olemaan tungosta.
Voi jäädä metsät hoitamatta , jos ruvetaan nojautumaan isommalti risujen kapalointiin . Kaupallinen tiedoite on näköjään mennyt Jessen kohdalla täydestä , kuin väärä raha. Mainoksissahan ei ole kielletty lupaamasta melkein mahdottomia. Saha ja Valtra riittää risutalkoisiin vallan mainiosti .
Eipä tuolla alle litran turbollakaan jää jalkoihin . Samat tehot , kun 1,8:ssa kymmenen vuotta sitten ja bensalasku paaaljon pienempi .
Autoverokin on naurettavan pieni verrattuna esim. 3-litraisiin .
Normaaleissa olosuhteissa tälläkin mennään kevyesti marjaan ja metsätöihin . Metsästyskeikoilla auto on helppo parkkeerata ja kääntää missä tahaansa ketteryytensä ansiosta . Isot pyörät ja kohtalainen maavara ovat ekstraa tavalliseen henkilöautoon verrattuna .On tietysti eri juttu , jos joutuu ajelemaan akseleita myöten kurassa.
Niihin talkoisiin on eri vehkeet . Pikkaisen oli usko koetuksella , kun oli tonni tavaraa lavalla ja kurakon läpi oli päästävä töihin ja takaisin(olin liikkeellä ”eri vehkeellä” : )) .
Nissanilla siitäkin selvittiin ja nyt jäljet on tasattu metsäkoneella.
Kuorma-autolla tuota tietä tuskin ajetaan ainakaan kuukauteen .
