Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
#”Hinnan nousua saat seurailtua vaikka tämän Metsälehden tilastosta.
Ja mikähän sitä nostaa ellei kysynnän lisääntyminen?
Vaiko?”#Lehtipuun kysyntään Äänekosken hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta . Sen sijaan havukuidun tarve kasvaa vuositasolla n . 4 miljoonalla kuutiolla . (Jordan Keskisuomalaisessa tänään )
———-
Raaka-aineen merkittävimmän saatavuusongelman aiheuttaa Jordanin mukaan kelirikko . Tässä kaikkien toimijoiden ongelmat kohtaavat .
Tiestö onkin saatava kuntoon ensimmäisenä . Nyt on hyvä hetki aloittaa myös tulevien leimikoiden ennakkoraivaukset .#”Olen siis edelleen sitä mieltä, että valitusoikeutta ei saa heikentää. Suomessa riittää kiveä sellaisilla paikoilla, joista ei ole luonnolle tai asutukselle haittaa”#
Ei ole kysymys valitusoikeuden kaventamisesta , vaan siitä , että aiheettoman valituksen tekijän tulisi osallistua aiheuttamiinsa lisäkustannuksiin . Tästä valittamisesta on ainakin näillä kulmilla muodostunut eräänlainen kansanhuvi . Lähes kaikki maa-ainesluvat saavat valitusryöpyn peräänsä .
Jos valitukseen on olemassa lailliset perusteet ja toiminta aiheuttaa todellista haittaa , ei monellakaan ole mitään valitusta vastaan . Jos/kun valitetaan ”fiilispohjalta” , on tilanne toinen .Esimerkkitapauksessa maanomistajalla ei ole vähäisiäkään kytköksiä vallankäyttöön /käyttäjiin . Hankekin on ikioma, ei ylikansallinen .
Samassa pitäjässä on murskattu maa-ainesta jo vuosikymmen aivan asutuksen tuntumassa , valtatien välittömässä läheisyydessä ja lähimmilään 60 merin päässä pienen järven rannasta . Tutkimuksissa ei ole todettu mitään vesistöhaittoja ja naapuritkin tulevat keskenän toimeen ilman marinoita . Nyt se alue alkaa olla loppuun kaluttu ja kiviainesta on saatava seudun tarpeisiin jostakin muualta . Homma kuitenkin kangertelee , kun kaikista luvista valitetaan .Luvan haku on esimerkkitapauksessa tehty asianmukaisesti , mutta nykyän lähes kaikista pitäjän maa-aineksenottoluvista on valitettu .
Lautakuntakäsittelyssä ei ole löydetty perusteita evätä lupia , mutta joidenkin mielikuvituksessa perusteita löytyy . Valitusten läpimenolle ei löydy laillisia perusteita . Toiminnan aloittaminen ainoastaan viivästyy ja naapurisopu saa pysyviä kolhuja .Esimerkkitilalla on vaihdettu tuotantosuuntaa vuosien kuluessa useita kertoja . Kesämökkitonttikin lienee vaihtanut omistajaa jo vuosikymmeniä sitten . Petoksesta ei siis ole kysymys missään tapauksessa .
Tiedän mökkiläistenkin hyötyvän välittömästi murskaustoiminnan tuloksista parempikuntoisten teiden muodossa . Mökille voi hurauttaa rajoituksitta ympäri vuoden , kun nykyisin liejuiset ja kelirikosta kärsivät tiet saavat kunnon murskekerroksen pintaansa .
Valittajan tulisi myös kantaa vastuuta tekemisistään . Jos valitus todetaan aiheettomaksi , olisi tarpeen saattaa valituksen tekijä osavastuuseen hankkeen viivästymisestä aiheutuneista kustannuksista . Nyt perusteettomankin valituksen voi tehdä täysin ilman seuraamuksia . Tästä mm. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja käytti kipakan puheenvuoron , kun esimerkkitapausta käsiteltiin eräässä vaalitapahtumassa .Hänkään ei nähnyt pienintäkään syytä valitukseen , kun asia oli jo saanut sitä käsitelleen lautakunnan siunauksen .
PS. Itse olen ottanut sen kannan , että en jakele nimikirjoitustani valituslistoihin . Naapurisopu ja asioiden sujuminen on paljon tärkeämpää .
Esittämässäni tapauksessa kyse oli maatilan tuotantosuunnan muutoksesta ja alueellisesta kiviainekseen kohdistuvasta tarpeesta .
Paikallisilla asukkailla on paremmikin hanketta kannustavia
mielipiteitä . Muutaman sadan metrin päässä lomailevat kesäasukkaat ovat puolestaan hanketta vastaan . Murskaustoimintaa lähinnä on yrittäjän oma koti .Vesistöön on etäisyyttä useita satoja metrejä ja samalla paikkakunnalla on harjoitettu murskaustoimintaa paljon lähepänäkin vesistöä . Vain valtatie on välissä . Esimerkkitapauksen murskaustoiminta sijoittuu lähes keskelle ”ei mitään” vakituisen asutuksen puolesta . Lähistöllä on vain kesämökkejä.
Samalla suunnalla muutaman kilometrin pääsä asuu turveyrittäjä , joka mielellään käyttäisi yllä mainitulta tilalta louhittua kiviainesta teidensä kunnossapitoon . Samoja tarpeita on monella muullakin . Äänekosken tehdashanke lisää teiden kunnostustarvetta esimerkkitapauksen lähialueilla . Murskeella olisi kysyntää.
Tämä turveyrittäjäkin joutui jokin aika sitten kärsimään perusteettomasta valituksesta . Hanketta valitus ei estänyt . Viivytti vain muutamia vuosia ja aiheutti merkittävät korkotappiot toimintaan sijoitetun pääoman seisoessa tuottamattomana valitusprosessin ajan.
Lisätäänpä mausteita vanhaan keitokseen…
Tänä päivänä törmätään edelleen yllättävään ”naapuriapuun”.
Laillista yritystoimintaa ja sen kehittämistä yritetään estää valituksia tehtailemalla . Esimerkkinä tästä on tapaus , jossa isännän omalle maalleen sunnittelemasta kiviaineksen ottopaikasta on valitettu varsin ponnekkaasti verraten toiminnan vaikutuksia jopa Talvivaaraan. Lehtien palstoilla paikallis-ja maakuntatasolla on toinen toistaan hysteerisempiä toiminnnan aloittamista vastustavia kirjoituksia .
Hanke jumiutuu luonnollisesti pitkäksi aikaa valitusten takia.
Harmillista tässä on se , että valituksten asiaperusteet ovat varsin huteralla pohjalla .
Valituksen ”pääarkkitehti” asuu vakituisesti kaukana toisella paikkakunnalla , mutta jarruttelee mökkiläisenä sen tilan kehittämistä ja yritystoimntaa , josta mökkitontti on alunperin lohkaistu. Mökkiläinen on luonnollisesti kerännyt myös pitkän nimilistan valitustaan tukemaan .Maaseudun alempi tieverkko tarvitsee kunnostusta ja kestävää materiaalia pintaan . Nämä yllä mainitut tapahtumat kuitenkin jarruttavat tai jopa estävät paikallisen ja edullisen ”lähimateriaalin” käyttämisen . Valituksissa vedotaan yhtenä tekijänä haitalliseksi kasvavaan liikenteeseen lähialueilla . Ei kuitenkaan oteta huomioon sitä , paljonko kilometrejä ja liikennettä tulee lisää , kun materiaalia hankitaan kauempaa . Moni tienparannushanke jää toteutumatta viimeksi mainitusta syystä.
Tuli tässä mieleen ”perunapeltoa” pitkin palstalle kulkiessa , että moni korjuukelpoinen leimikko jää mottiin kehnojen tieolosuhteiden takia .
Tien kantava kerros on usein luvattoman ohut ja tie rikkoutuu helposti.
Kunnon ojat ja karkeaa mursketta tien pintaan ! Pelkästään näillä eväillä kelirikko voidaan selättää kokonaan tai ainakin sen kestoa lyhentää useita viikkoja.Ongelmallisimpia ovat läpi talven käytössä olleet vanhemmat
metsäautotiet . Pinnassa on soraa vain nimeksi ja sen alla velloo savi. Roudan sulaminen kestää viikkoja , eikä tuona aikana tielle ole mitään asiaa . Kunnon murskekerros tien pinnassa pitäisi tien käyttökunnossa läpi kelirikkoajankin . Murske on edullisinta levittää tielle kuivaan aikaan . Kelirikkoaikaisen puunkorjuun jäljiltä toimenpide voi olla paljon hankalammin toteutettavissa . Tien runkokin voi olla pilalla . Tuntuu siltä , että nykyiset talvet ovat jatkuvaa kelirikkoaikaa.Lähiaikoina imestyy kuva , jossa murskepintainen tie päättyy ja jatkuu ”kevyempänä” versiona . Murskepintaista tietä on liikennöity läpi talven , eikä kelirikosta ole tietoakaan. Tilanne muuttuu dramaattisesti , kun sorapinta alkaa .
Moton mittalaite mittaa jatkuvasti . Ohjelma ei kuitenkaan salli kasvavia mittoja. Oksakyhmyn kohta ”oikaistaan” niin , että vasta edellistä mittauspistettä alempi läpimitta hyväksytään . Tämän takia tarkistusmittauksessa mittaus tehdään oksakyhmyjen välistä .
Runsasoksaisten puiden todellista suurempi mittaustulos moton kohdalla saattaa johtua siitä , että terät eivä ehdi sulkeutua täysin runkoa vasten oksakyhmyjen välillä . Toisaalta karsintaterän ja puun väliin jää helposti oksanpätkiä , jotka kasvattavat mittaustulosta todellista suuremmaksi .
Sitten tuohon terien vuolemiseen…
Aina , kun terä vuolee puuta , se vuolee samalla puun tilavuutta todellista pienemmäksi . Mutkaisten runkojen kohdalla kone mittaa tästä syystä pölkyt helposti liian laihoiksi .Viellä kalibroinnista..
Varsinainen koneen kalibrointi on tehtävä aina karsimalla ja katkomalla tarkastusmittauserään vain suoria ja hyvälaatuisia runkoja . Jokainen puulaji on kalibroitava erikseen .Se manuaalisesti latvasta mittaus ei ole alkuunkaan verailukelpoinen moton mittaustavan kanssa . Kone mittaa pölkkyä jatkuvasti määrävälein millin tarkkuudella.
Manuaalisesti pölkyn latvasta mitattaessa puhutaan 2cm:n tarkkuudesta (2 sentin tasaava luokitus) . Esim 5 metrisen tukkipöllin(kuusi / E-Suomi) 500/17-luokan tilavuus on taulukon mukaan 152 liraa ja seuraavassa 500/19- luokassa
180litraa. Tilavuusero kahden läpimittaluokan välillä/sisällä on lähes 20%suuruinen !
Motolla yksittäistenkään pölkkyjen tilavuuspoikkeama kontrollimittaukseen verrattuna on harvoin yli 4%.
Jos manuaalisesti mitattu erä on tarpeeksi suuri (=satoja pölkkyjä) , voidaan päästä kohtuullisen tarkkaan tulokseen virheiden tasatessa toisiaan ja leimikon puiden ollessa runkomuodoltaan
keskimääräisiä .
Kone kuitenkin mittaa lahjomattomasti joka pölkyn millin tarkkuudella pölkyn muodosta ja metsän sijainnista riippumatta.Pölkyn latvasta mittaus on hankintaeriä varten . Koneen kalibrointia ajatellen menetelmä ei ole kuitenkaan riittävän tarkka . Toisaalta hankintapuutkin voi mitata nykyisin sähköisillä saksilla samalla periaatteella , kun motokin mittaa. Tällöin pästän huomattavasti latvasta mittausta tarkempaan lopputulokseen jo pienissäkin mittauserissä.
