Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
On vähän sama tilanne , kun mitattaisiin aikaa allakalla sekuntikellon asemasta . : )
#”Jokainen hoitamattoman metsän myyjä maksaa itse sen hinnanalennuksen. Niinhän se menee.
Ei siinä jonkin toisen leimikon hinta sen takia laske. ”#Vaan kun ei mene ihan näin . Hankalammissa kohteissa siirrytään usein tuntiveloituksen käyttöön . Kasvaneet kulut huomioidaan vasta myöhemmin alentamalla yleisesti kantohintaa .
Hoitorästien lisääntyminen näkyy vuosi vuodelta enemmän korjuukustannuksia nostavana tekijänä . Lehtipuun lisääntyminen leimikoilla ja järeä huonolaatunen puuaines lisäävät voimakkaasti hakkuun vaatimaa työmäärää . Esim. koivuvaltainen ylispuuhakkuu
vaatii saman kuutiomäärän valmistamiseen kaksin- jopa kolminkertaisen työpanoksen verrattuna hoidetun ja samankokoisen männikön harvennukseen . Lisäksi ylispuutyömailla joudutaan käyttämään entistä järeämpiä koneita , kun poistettavan puuson koko näyttää kasvavan koko ajan . Ennustan , että koivukuidun hinta tulee laskemaan nykyisestään , kun koivua aletaan korjata enemmässä määrin metsänhoidollisesti heikommilta kohteilta .Tahtoo noiden ”korjuuvaurioiden” esiintyminen liittyä tilanteeseen , jossa puuta ei löydykään kauppasopimuksessa olevaa määrää eli kauppa jää vajaaksi . Siinä tilanteessa lähdetään rahastamaan muilla keinoilla.
Toinen todennäköinen syy vaurioihin on liiallinen hakkuuta haittaava aluskasvos.
Näkyi tuo energiatouhukin saaneen lisää sulkia hattuunsa huonon korjuujäljen tiimoilta . Vaurioita ei voi kuitenkaan välttää , jos runkolukua on liikaa ja näkyvyyttä liian vähän .Jesse onkin valinnut tilanteeseensa oikean (mutta hikisen) tien . Puut omatoimisesti tien varteen . Jälki kelpaa varmasti ja homma jatkuu niin kauan , kun hartiat ja perse kestää… ja Valtra : )
Lukijoiden kuvista löytyy hiukan aihetta liippaava kuva . Siinä on nähtävissä , kuinka huonosti muokkaamaton maa taimettuu , ja mitä siellä lopulta kasvaa . Arvopuuta tuskin tullaan alueelta korjaamaan koskaan .
Jk-metsät kasvavat jossakin vaiheessa runsaasti lehtipuuta , jos heinä ei ole saanut valtaa . Koivujen alle syntyy harvoin kunnon taimikkoa .
Aukkopaikkoja jää runsaasti ja taimien laatu on usein huono . Lisäksi taimien määrä on niin vähäinen , että huonompia ei ole varaa edes harventaa pois . Väitänkin , että jk-puiden parempi laatu on puhtaasti mielikuvituksen tuotetta .Vielä tuohon korjuupuoleen sen verran , että on kaikunut vahvoja kannanottoja siihen suuntaan , että keräilytaloudesta on syytä luopua sekä energiapuun , että ainespuun kohdalla . Järkevämpiäkin vaihtoehtoja on olemassa .
#”Tietääkseni myyjä voi milloin vain sanoa että nyt noiden kahden rungon kuutiot tänne ja minä mittaan onko oikein.”#
Tässä tilanteessa on kuitenkin mitattava osoitetut puut samalla
menetelmällä (pätkittäin) , kun kone ne mittaa . Esim . pölkyn latvasta mittaus ja taulukoiden käyttäminen ei ole kelvollinen mittausmenetelmä .
Lisäksi on käytettävä ammattitaitoista mittaajaa . Kahden eri mittaajan tuloksetkin voivat poiketa 1-3 prosenttiyksikköä samassa mittauserässä . Vasta yli 10 pölkyn tarkastusmittaus antaa riittävän luotettavan tuloksen . Yksittäisten pölkkyjen mittaustulokset voivat heittää useita prosentteja suuntaan tai toiseen.
Jos mittaero on toistuvasti samaan suuntaan , on kone kalibroitava .Sen verran vielä tuohon Lahtosen huhuun , että täyttä potaskaa koko juttu .
#”Kyllä sinne on heilläkin tarkoitus vaiheistaa taimikolla seuraaviakin polvia.”#
…ja jos /kun ei tule taimia , tehdään seuraavassa vaiheessa aukko : )
..ja edelleen , kun puita on harvassa , on kantohintakin sen mukainen .
Jk-tapauksissa on myös käytäntönä tehdä yksityiskohtainen hakkuusopimus siltä varalta , että lopputulos ei miellytäkään toista osapuolta .
Yllättävän vähäiseksi on kiinnostus jk:ta kohtaan käynyt , kun ostomies on esittänyt erityisehtojen kirjaamista kauppapapereihin . Korjuujälkien tarkastusraportitkin ovat hillinneet intoa edellä mainitun kasvatusmenetelmän käyttöön .
#”Kyllä myös tukin hinta on laskenut pitkällä aikavälillä ja sen kohtalo ei ole niinkään ollut hoitosidonnainen.”#
Tukin hinnan aleneminen johtuu kilpailusta muiden maiden tuotannon kanssa . Valuuttakurssien suhteet ovat vivunneet viimeaikoina tilannetta huonompaan suuntaan .
Mitä tulee huonojen kohteiden uittamiseen ”konemiesten iloksi ” käy lopulta niin , että vahinko pannaan kiertämään ja nostetaan korjuutaksa kohdalleen , joka kulu puolestaan vähennetään seuraavien leimikoiden kantohinnasta .Jk metsien ja hoitamattomien metsien puut tullaan ostamaan entistä enemmän hintaan , jossa korjuukulut huomioidaan . Rääseikköjen kohdalla tämä merkitsee hakkuiden viivästyttämistä vähintään kymmenellä vuodella . Tällöin on jotain, jota korjata siedettävin kustannuksin. Metsä on kuitenkin ehtinyt kärsiä tuon ajan kuluessa tuoton alenemisesta . Laadunkin kohdalla tilanne seuraavassa hakkuussa on kuituvoittoinen saanto . Toiset tekevät hoidetussa metsässä samaan aikaan tiliä avohakkuusta korkealla tukkiprosentilla .
