Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
#”Taimikonhoitorästeihin voi olla vaikutusta sillä, että työn hinta on
noussut 25 vuoden aikana n. 5%/vuosi mutta puunhinta ei ole noussut.”#Taimikonhoitorästeihin on syynä saamattomuus tai tietämättömyys .
Kaikki muu on selittelyä . Ei liene mitenkään vähäpätöinen asia
sekään , että myöhästyessään taimikonhoidon TYÖMÄÄRÄ KASVAA10% vuodessa ja KAKSINKERTAISTUU alle 10 vuodessa . Tottakai työn hintakin kohoaa jo pelkästään hankalammista olosuheista johtuen .
Puun hinta puolestaan laahaa aivan samoista syistä . Kuka on valmis maksamaan pienemmästä ja laadultaan huonommasta puusta enemmän ? Hoitamaton metsä tuottaa vain kuitua . Parempaa kantohintaa on turha haikailla , jos metsät jäävät hoitamatta.#”LUKEN mukaan Suomessa on vajaa 800 000 hehtaaria jo PELKKÄÄ taimikonhoitorästiä. Jos lasketaan, että yksi metsuri raivaa 120 ha vuodessa pelkkää taimikkoa, tarvittaisiin vuodeksi 6666 metsuria pelkästään. Ja kun kaikki muukin pitäisi ehtiä raivata: ne oikea-aikaiset taimikot, varhaisperkaus, ennakkoraivaus, uudistusalat. Myös jonkun pitää ehtiä istuttamaan keväällä 1-2 kuukauden ajan sekä syksyllä 1kk ajan.”#
Ihan hyviä huomioita , mutta eikös maassamme ole
700 000 metsänomistajaa , joiden työpanos on käytettävissä ?
Ainakin osa pystyy huolehtimaan omatoimisesti palstoistaan . Kyse on monissa tapauksissa vain halusta / haluttomuudesta.En kommeneteistani huolimatta halua ylenpalttista torjunta-aineiden käyttöä . Ainoastaan silloin , kun parempaakaan keinoa ei ole , olen torjunta-aineiden käytön kannalla .
Luomun suhteen olen kyllä pessimisti . Luomutuotanto vaatii huomattavan paljon työtä ja peltopinta-aloja voimaperäiseen tuotantoon verrattuna . Ilman voimakasta tukemista ei homma pyörisi lainkaan .
Luomutuotteiden laadustakin voidaan olla montaa mieltä .
Eräillä ruokamessuilla sattui mielenkiintoinen tapaus . Yhdessä esittelypisteessä tarjottiin ”luomuherkkupaloja” . Luomuasiantuntijat kehuivat kilvan erinomaista makuelämystä . Sattui vain olemaan
niin , että oli tehty koe , jossa tavalliset ”mäkkärin” hampurilaiset oli pilkottu palasiksi ja tarjottu asiantuntijoiden arvioitaviksi . Täydestä meni , kuin väärä raha .Hypätään vielä noihin torjunta-aineisiin . Palstan torjunta-aineisiin kriittisesti suhtautuvat henkilöt pukeutuvat jossakin muodossa puuvillavaatteisiin . Puuvilla sattuu olemaan kasvi , jonka viljely vaatii
torjunta-aineita monin verroin enemmän muihin viljelykasveihin verrattuna . : )#”….että silloin lähes kaikki koivut joutuvat selluksi tai vastaavaan käyttöön. ”#
Tästä on kouriintuntuvia kokemuksia . Turvemaalle kasvanut koivikko oli pahasti laho . Alle oli syntynyt harvahko kuusentaimikko . 1250 kuution hakkuukertymästä vain runsas 20m3 täytti tukin laatuvaatimukset ja tukkiprosentti oli alle 2 ! Puiden tilavuus vaihteli 80- 500 litraan keskiarvona 120 litraa .
Tukin laatuun ja kokoon ylsi vain muutama ojanpenkan kivennäismaassa kasvanut yksilö . Muualla kasvoi pelkkää kuitua läpimitasta riippumatta . (lukijoiden kuvissa esimerkkejä kohteelta)
Kysynkin , että onko vähäisessä määrin laho kuusikko viisasta korvata lahoamaan tuomitulla koivikolla ?Mielestäni olisi viisasta tehdä maaperän ravinneanalyysi niillä
alueilla , joilla lahoa esiintyy . Samoin on otettava selvää puuston todellisesta iästä .Tarpeeksi tehokkaalla maanmuokkauksella voi olla myönteinen vaikutus ravinteiden saatavuuteen ja samalla puuston terveyteen . Miten muuten voi olla selitettävissä , että ojan reunoilla ojamaiden päällä kasvaa paraslaatuiset puut . Heikosti muokattu tai muokkaamaton maa vierellä tuottaa samanaikaisesti vain sekundaa.
Korjuussakin ja sen hallinnassa olisi paljon kehittämistä .
Vuoden 2014 aikana sattui kaksikin pidempää seisokkia , jotka alkoivat hyvin lyhyellä varoitusajalla . Pahimmillaan 1,5-2 :n kuukauden seisokista ilmoitettiin edellisenä päivänä . Nämä seisokit eivät välttämättä ajoittuneet sovittuun loma-aikaan ja aiheuttivat monille perheellisille melkoisesti päänvaivaa . 4-5 kuukautta vuodesta ilman työtä ei myöskään naurattanut .
Tuntuu jotenkin kummalliselta , että vuoden pimeimpien kuukausien aikana korjataan jopa 6 milj. kuutiota puuta kuukaudessa . Kesällä , valoisaan aikaan , kuukaudessa kaatuu vain 1,5- 2miljoonaa kuutiota puuta. Työmäärää tasaamalla työvoimakin saataisiin riittämään paremmin . Kalustosta puhumattakaan. Luonnonvaloakaan eivät parhaatkaan keinovalot voita.Tuossa kaksivaiheisessa kasvatuksessakin käy helposti niin , että koivujen poistamisen jälkeen jäävä taimikko on jo valmiiksi päätehakkuutiheydessä . Uutta puuainesta ei ole syntynyt tarpeeksi.
Muokkaamattoman maan uudistuminen itsekseen on hyvin
epävarmaa . Hyviä kasvupaikkoja on harvassa ja niissä kohdissa kaikki puulajit kipailevat armottomasti keskenään . Voiton vie luonollisesti nopeakasvuinen lehtipuu . Palstalla on myös isoja
alueita , joilla ei kasva juuri mitään . Korkeintaan jokunen kieroonkasvava tai monihaarainen lehtipuu susipuina .
Kun taimia varjostavat ja vajaalaatuiset puut on poistettu , saattaa jäljellä olla enää 400-500 kasvatuskelpoista havupuun tainta .
Halvalla saadaan vain halpa taimikko .Työohjelmiini on sisältynyt ylispuuhakkuita vuosittain . Nyt aluetta on ollut niin paljon , että pitälti yli 1 000 kiintoa koivua on kertynyt kasalle pelkiltä ylispuukohteilta 2kk:n aikana . Muita puulajeja hieman vähemmän .
Tuoreimmat kokemukset ovat vain vahvistaneet käsitystä siitä , että kaksivaiheinen kasvatus jk:sta puhumattakaan tarjoaa lähes poikkeuksetta yksinomaan epämiellyttäviä yllätyksiä .
Korjuu on kallista ja työn jälki kovasta yrityksestä huolimatta korkeintaan välttävää . Kylillä vielä puhuvat , että harvaksi on
mennyt leimikko , kun palstalla huojuu vain muutama rujo kuusentaimi . Tyhjästä on kuitenkin paha nyhjästä.
Onneksi on varmempiakin uudistusmenetelmiä .Kantokäsittelyn työkustannuksista 2/3 on laskelmien mukaan tähän saakka otettu koneyrittäjien pussista ja 1/3 on maksettu kemeravaroista . Nyt nämä rahoituslähteet ovat varsin epävarmoissa kantimissa . On jopa kaikunut kannanottoja kantokäsittelystä luopumiseksi , kunnes työstä saa kulut kattavan korvauksen . Kantorahoista ei hommaa ole rahoitettu senttiäkään.
#”Taisi joku taitamaton motokuski olla kai suutuspäissään toivomassa kortistoon pääsyä.”#
Ihan yleinen käytäntö , että saadaan pöljyydet loppumaan . Se moto ei todellakaan ole raivaussaha . Kortisto tuskin on päällimmäisenä mielessä .
Varminta työstää ne pusikot omatoimisesti , että tulee hyvä . Mitä aiemmin , sen parempi …ja helpompi.
: )
