Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Joo! Sieltä moton kopista ja koneen näytöstä näkee valitettavasti senkin , että kun vika (viat) on sopivassa kohtaa , paksukin runko
on tehtävä kokonaan kuiduksi . Tilanne tulee korostetusti esiin metsäkuviolla , jonka rungoista on tehtävissä vain yksi tukkipölkky , mutta ei ihan kahta.Mitä tulee arvioiden ja lopullisen mittauksen välisiin eroavaisuuksiin . on arvaukset ja mittaukset pidettävä visusti erillään . Ainakaan kovin suuria otsikoita on niistä turha repiä . Isoja eroja molempiin suuntiin ilmenee. Reilusti alaspäin , jos metsää ei ole hoidettu , mutta vielä enemmän ylöspäin , jos metsässä on toimittu suositusten mukaisesti oikeaan aikaan .
##”Ihmettelen vain sitä, mikä painoarvo 1500 vuosittaisesta hirvikolarista ja niissä aiheutuvista henkilövahingoista syntyvän mielen pahoittamiselle annetaan ”##
Osa noista 1 500 vuosittaisesta kolarista johtuu myös autoilijoiden asenteista . Paljonkohan lienee peräänajokolareita . Liian lähekkäin ajaminen aiheuttaa myös sen , että ympäristöä ei seurata riittävästi .
Kaiken kukkuraksi ajellaan toisten päälle . Riittävät etäisyydet ajoneuvojen välillä pienentäisivät riskiä joutua hirvikolariinkin merkittävästi .Henkilövahingot ovat aina inhimillinen targedia , mutta oletteko tulleet ajatelleeksi millainen tragedia on , kun kymmeniltä tuhansilta luontokappaleelta riistetään vuosittain henki sen vuoksi, ettei pellit ruttaannu ja ettei muutamia taimia joutaisi eläimen ravinnoksi .
Olen joutunut lähietäisyydetä seuraaman kymmenien hirvien kuolinkouristukset hyvän osuman jälkeen siihen hetkeen , kun henki ähkäisten pakenee ja uljaan eläimen silmät lasittuvat lopullisesti . Siinä tilanteeessa on mieliin hiipinyt ajatus toimintani oikeellisuudesta toista luontokappaletta kohtaan . Toistaiseksi olen noudattanut yleisen mielipiteen vaatimusta hirvien vähentämiseksi . Jatkosta en ole lainkaan varma .
Metsänomistaja saa toki mittaustiedot yhtiön konttorilta , kun huomaa niitä pyytää . Kilpailijoille (kolmannelle osapuolelle) näitä tietoja ei luonnolliseti ole lupa luovuttaa . MHY on ottamassa roolia puukaupassa , joten on luonnollista , että yhtiöt suhtautuvat nihkeästi tietojen luovuttamiseen MHY:lle . Tästä MHY näyttää vetäneen hernettä nenään.
Työkoneilta suoraan tietoja ei ole lupa luovuttaa kenellekään . Jos tarvetta ilmenee , yhteys ostotoimihenkilöön , niin asia etenee.
Mitenkäs Jesse itse suhtautuu suosituksiin ? Metsänhoidossa lienevät käytössä omat polut , vaikka suositukset on valtakunnallisesti kokeiltu ja hyviksi havaittu . Entäpä liikenne ? Suositukset ja terve järki varottavat esimerkiksi lähtemästä ohittamaan pitkää ajoneuvojonoa . Varsinkin ,jos kaksi tai useampia autoja on tekemässä edessä yhtäaikaa saman liikkeen .
Tarvitaan vain yhden ohittajan virhe , jolla ”ovi” takaisin omalle
kaistalle sulkeutuu . Vastaan tuleekin auto ja pellit paukkuvat .
Jesse viilettää tiellä täysin muista piittaamatta . Metsästysseuroissa sentään noudatetaan yhteisesti sovittuja sääntöjä käytäntöjä .Riistahallinnolla ei ole onneksi poliisin roolia . Siihen ei käytännössä olisi mahdollisuuksiakaan . Resursseja on leikattu ja sama linja jatkuu.
Riistahallinnon tehtävä on kerätä tietoa ja saamansa tiedon pohjalta luoda erilaisia toimintamalleja , joista metsästäjät valitsevat omiin olosuhteisiinsa sopivimman vaihtoehdon. Tilanteet ja tarpeet vaihtelevat kovasti yhden pitäjänkin sisällä , saati maanlaajuisessa mittakaavassa .Mitä petoihin tulee , on niiden esiintymisalueiden hirvikanta
kasvussa . Miksiköhän ? Metsästystä on jouduttu rajoittamaan koirien joudutta susien syömäksi tai uhkaamaksi .
Suden suojelijat kertovat mielellään petojen syövän vain heikkokuntoisia yksilöitä . Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä hirven kohdalla , että kanta jalostuu entistä elinvoimaisemmaksi petojen toimesta : )Hirvikannan alentaminen ei valitettavasti ole kiinni minun eikä sinun mielipiteistä . Totesin vain , että pienet seurat eivät pääsisi joka vuosi metsälle alle 4 hirveä / tuhat ha tiheyksillä .
Monet seurat omaavat pitkät perinteet , ovat tehneet isoja investointeja harrastuksensa turvaamiseksi ja ovat keskeinen osa -jopa ainoa toimiva – kyläyhteisöä . Jos käyt esittämässä , että hirvien määrää on alennettava nykyisestään ja joka johtaisi harrastuksessa välivuosiin , voi vastaus olla aika tikkuinen .
Muistutan , että tilanne muistuttaa tällä hetkellä 20 vuotta sitten vallinnutta tilannetta . Laman seurauksena metsästysinto hiipui . Riistantutkimusmäärärahoja ja virkoja leikattiin . Myös vastuuta metsästyksestä alettiin siirtää maakuntiin . Lisäksi luottamus ja yhteistyö eri tahojen kesken ontui murroksen seurauksena .
Tällä hetkellä tilanne ei onneksi ole niin paha jälkimmäisen elementin kohdalla .Gla vaatii kovasti hirvikannan alentamista . Yllä mainitut tekijät on syytä ottaa huomioon . Toiveita ei kannata asetella kovin korkealle .
Kuinka onnistuu asennemuokkaus hirvikannan alentamiseksi , kun suositukset esim . naarasvoittoisesta hirvikannan verotuksestakin monen vuoden rummutuksen jälkeenkin kaikuvat kuuroille korville .
Alueittainen resurssipula ja toisaalla hirvikannan yliverotus tuottavat myös omat haasteensa tilanteeseen. Eläkkeelle jäävä riistapäällikkö totesi , että pakottaminen johonkin ei ole ollut toimiva ratkaisu.##”Te, joiden mielestä hirvikantaa valtakunnan tasolla ei pidä alentaa, mikä on syynä mielipiteeseenne? Nyt ei kannata tuijottaa oman seuran hirvityhjiötä, vaan katsoa asiaa laajempana kokonaisuutena”##
Alueemme riistapäällikkö kertoi vastuun hirvikannan hoidosta ja määrästä siirtyvän paikallistasolle (= hirvitalousalueet , rhy:t)
Hirvitiheyttä ei enää ohjailla valtakunnallisilla suosituksilla . Kullakin alueella määritetään metsästyksen voimakkuus tapauskohtaisesti .
Riistahallinto hyväksyy alueiden hyväksi näkemät kaatomäärät saamansa esityksen pohjalta.
Riistahallinnon rooli onkin entistä enemmän tukea metsästäjiä neuvonnallisin keinoin ja kertoa metsästäjille eri vaihtoehtojen vaikutukset . Toiminta on samankaltaista , kun metsäneuvonnassa .
Vaihtoehdot kerrotaan ja esitellään , mutta toteuttaja valitsee parhaaksi katsomansa vaihtoehdon vallitsevaan tilanteeseen nähden.On selvää, että jokainen hirviseurue haluaa metsälle vuosittain .
Päätökset hirvien määrästä tehdään tältä pohjalta . Valitettavasti on paljon pinta-alaltaan pieniä seuroja . Näiden kohdalla hirvitiheyden on oltava lähempänä 4:ää/1 000 ha , jotta harrastus voisi jatkua vuosittaisena tapahtumana . Mitä pienempi seura , sitä suuremmat hirvitiheydet vaaditaan . Kaikki eivät yhteislupahankkeisiin suostu.#”Hirviporukoitten sijaan tai rinnalle on löydettävä uusia tapoja metsästää. ”#
Nopein lääke on seurueiden yhteistyön lisääminen ja tarvittaessa jopa seurojen ennakkoluuloton yhdistäminen .Seurueiden rutiinienkin pyörittäminen vaatii voimavaroja . Isommasta porukasta löytyy tekijöitä kaikkiin tehtäviin . Mitta tulee helposti
täyteen , jos väki vähenee niin , että koko seuran hallinto , metsästysksen organisointi ja suhdetoiminta kaatuu yhden henkilön harteille. Metsästys on kärsinyt ”työvoimapulasta” jo kauan . Varsinkin , jos jahtikausi venyy pitkäksi ja tulokset ovat laihoja.Yhteislupamenettelyn laajentaminen hirvitalousalueen käsittäväksi toisi liikkumavaraa metsästyksen aikaiseen metsästyspaineen kohdistamiseen . Tekeillä olevat metsästyslain uudistukset voivat tuoda ratkaisun edellä mainittuun. Sähköinen reaaliaikainen kannanseuranta toimisi työkaluna resursien suuntaamisessa .
Metsästyksen aloitus on siirtymässä takaisin lokakuun puolivälin paikkeille . Kaatolupiakin tullaan anomaan nykystä harvemmalla aikataululla eli kolmen vuoden välein . Päätösvalta metsästyksen voimakkuudesta siirtyy paikallistasolle ja riistakeskus toimii vain ammattiapuna informoimalla siitä , miten kunkin alueen metsästystoimenpiteet vaikuttavat hirvikannan kehitykseen .
Tämän ketjun avaajan onkin kerrottava jatkossa mahdolliset murheensa paikalliselle metsästysseuralle . Siellä on lopullinen päätösvalta . Eri asia on riittävätkö resurssit.#”Mm. viime syksynä olisi ollut useitten metsästäjienkin mielestä varaa kaataa enemmän hirviä.”#
Näissä tapauksissa yhteislupa-alueella tarvitaan vain soitto
seurueelle , jolla on lupia käyttämättä .Seurueen voi toivottaa tervetulleeksi yhteisjahtiin . Käytännöt maanomstajien suuntaan hoituvat vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti , jos jahti tuottaa
tulosta .
Saalis on mahdollista jakaa osallistujien kesken tai tehdä ,kuten meillä oli tapana eli luovuttaa se kokonaan vierailevalle seuralle.
Jostakin syystä tätä mahdollisuutta käytetään harvoin . Se on kuitenkin
yksi keino estää hirvitihentymien syntymistä . Ilman yhteislupaa edellä mainittu ei onnistu ja kukin seurue joutuu toimimaan vain sille myönnettyjen lupien puitteissa . Pankkihirvetkin ovat pois omasta kiintiöstä.#”Kyllä pitäisin jälkilaskentaa luotettavana. ”#
Jos keskustellaan riistakolmioihin perustuvasta jälkilaskennasta , tulos pitää paikkansa vain kolmioiden (sivut 3km+3km+3km )
alueilla . Niitä ei kovin monta pitäjää kohti ole . Määrä riippuu pitäjän metsästäjien yleisestä aktiivisuudesta . Otanta tältä osin ei ole välttämättä edes suuntaa-antava .
Aktiivisessa pitäjässä havaintoja saadaan runsaasti . Siellä , missä resursseja on niukemmin , havaintoja on vähemmän riistan määrästä riippumatta . Hirviseurueiden ilmoitukset metsästyksen jälkeen jääneestä kannasta ovat luotettavampia , kun laskennan / arvioinnin peittävyys on laajempi.Yliarvion riski on valitettavasti suuri tässäkin tapauksessa , koska seuraavan syksyn kaatolupamäärät ovat sidoksissa ilmoitettuun talvehtivaan kantaan . Jotkut ilmoittavat todellista suurempia lukuja runsaan lupamäärän toivossa , että” jos niitä elukoita jostakin siunautuisi . ”
Tehokkaan metsästyksen mahdollistaneen yhteislupamenettelyn yllä on synkkiä pilviä . Joku ”fiksu” lakimies on erään epäselvän metsästystapahtuman seurauksena valittamassa metsästäjät vapauttaneesta päätöksestä ylempään oikeusasteeseen . Jos valitus mene läpi , yhteislupamenettely on uhattuna koko valtakunnassa .
Jos näin käy , kannattaa alkaa varautumaan hirvikannan kasvuun , jopa halitsemattomaan sellaiseen .PS.Aihetta käsittelevä uutinen oli tänään Keski-Suomen alueuutisissa. Viimeinen lause oli oma näkemykseni tulevasta.
Yksi yhteisluvan osakas oli ilmeisesti omin päin ylittänyt oman kiintiönsä yhteisluvan sisällä . Muitakin epäselvyyksiä oli . Sanktiolta vältyttiin (toistaiseksi) , kun koko yhteisluvan käytössä olevaa lupamäärää ei ylitetty . Syyttäjä kuitenkin totesi , että kyseisellä menettelyllä yksi osakas voi ampua vaikka kaikki koko yhteisluvan hirvet ja valitti päätöksestä ylempään oikeusasteeseen. Jatkoperusteluna oli , että oikeuslaitoksissa ratkotaan jatkossa eri seurojen kiintiöiden ylityksiä enenevässä määrin jos esillä ollut menettely yleistyy . Koko yhteislupamenettely joutui siis liipasimelle
muutaman yli-innokkaan metsästäjän takia.Tarkennettakoon kuitenkin vielä , että seurueiden kesken sovitaan aina kirjallisesti yhteisluvan ehdoista .
