Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
#”…ei paeta hirviasiassa vastuuta hoitamattomien taimikoidenkaan suojaan? Se on täysin eri asia, eikä taimikoiden hoidon määrä vaikuta millään tavalla hirvien tavoitekannan määrittelyyn. ”#
Hoitamattomien taimikoiden määrä ei todellakaan vaikuta tavoitekannan määrittelyyn . Sen se kuitenkin aiheuttaa , että hirvet viihtyvät paremmin siellä , missä taimikonhoito on eniten retuperällä .
Tavoitekanta ylittyy nimenomaan niillä alueilla .Kerroin jo aiemmin , että lähes puolet metsästysalueistamme on yhtiöiden maita . Viimeaikainen tehokas taimikonhoito ja metsienkäsittely on tehnyt tienoot hirville vähemmän houkutteleviksi .
Hirvistä oli niukasti havaintoja ennen jahtia ja jahdin jälkeen ei sitäkään vähää . Metsästimme kuitenkin täydellä teholla , koska alueellame oli sattunut hirvikolareita ja uskossa (lehtitiedot) , että hirvien määrä on kasvussa . Hyvien koirien ja osaavan porukan avulla kellistyy alueen viimeinenkin hirvi helposti…valitettavasti.
Saalis oli lähes poikkeuksetta muualta alueelle eksynyt eläin.Toisella puolella pitäjää (taimikot retuperällä) oli taas tavoitekannan ylittävä tapaus , kun puhutaan jäävästä kannasta . Meillä hirviä jäi
0,8 yksilöä / 1 000ha , edellä mainitussa tapauksessa luku oli 4,5 .
Kyseisen seuran naapurissa vastaava luku oli 0,4 !
Koonaisuutena pitäjämme hirvitiheys on maakunnan alhaisin ja aivan tavoitekannan alarajalla.#”Jos verotuksella halutaan ohjata elinkeinopolitiikkaa, on hyödynsaajien oltava myös suomalaisia.”#
Eiköhän ne puusta tulevat hyödyt koidu pääasiassa suomalaisten eduksi kantohintojen ja työpalkkojen muodossa . Ainoastaan osa voitoista tuloutetaan osakkeenomistajille eikä kukaan kiellä suomalaisia pitämästä puoliaan osakemarkkinoillakin .
Jos et myy puuta , et saa sentinlatia . Työpaikkojakaan ei näinmuodoin synny . Puupula on aivan aito ilmiö . Joillekin se vain on vaikea ymmärtää.
Talvileimikoita on rästissä korjaamatta edelleen . Ei liene
ihmeellistä , että ostointo on niiden suhteen laimeaa . Ymäpri vuoden korjattavista leimikoista sitävastoin on huutava pula . Samoin yleensäkin korjuukelpoisista leimikoista . Korjuukelpoisuuden puutteet hidastavat talvileimikkosuman purkamistakin. Leimikon kunnostamisella voidaan työtä nopeuttaa jopa 30-50 % !En ole erityisen innostunut verokepeistä . Jokaisen kuitenkin pitäisi ymmärtää , että puukaupan on toimittava joustavasti . Kysyntään tulee pystyä vastaamaan , kun sellainen ihme kohdalle sattuu . Tämä tarkoittaa sitä , että nopeasti korjattavissa olevaa puuta on aina tarjolla . Menetetty kauppa koituu kilpailijamaiden eduksi.
Panttaamalla ei voiteta mitään . Ainoastaan menetetään markkinaosuuksia ja mahdollisesti pahimmillaan jopa pysyvästi asiakkaita.#”Hirvien elinolojen paraneminen on hyvä asia.”#
Et tainnut osata lukea rivien välejä . Jos mennään tarkastelemaan VMI:n tuloksia , hoidon puutteista kärsivien taimikoiden osuus on kasvanut jatkuvasti . Ainoa , joka taimikoita noissa tapauksissa hoitaa , on hirvi . Kuusentaimikossa hirvi on hyötyeläin paremmasta päästä ja männynkin kohdalla olen nähnyt paljon enemmän koivun tuhoamia taimikoita , kun hirvien . Jälkimmäisten aiheuttamat tuhot ovat marginaalisia , varsinkin , kun on edetty toiseen harvennukseen saakka . Riittävästi kasvatuskelpoista puuta on varttumassa tukiksi taimikkovaiheen vahingoista huolimatta.
Täysin lehtipuun valloittamasta havupuutaimikosta ei riittävää määrää terveitä runkoja tahdo löytyä.Ja mitä hirvien määrään tulee , oikea vastaus siihen tulee kiertämällä metsissä , ei pekästään lukemalla lehtiä tai tilastoja . Päivän tilanne ratkaisee toimenpiteet kussakin tilanteessa . Meidän kohdallamme se tarkoittaa metsästyksen rajoittamista . Viime syksyn havaintomäärillä ei seurueemme olisi päässyt metsälle moneen vuoteen 70- ja 80 -luvuilla . Sama tilanne olisi edessä monilla minimipinta-alan hirviseurueilla ilman yhteislupamenettelyä . On turha hoputtaa metsästämään , jos hirviä ei ole .
Toisessa ääripäässä ei myöskään hoputuksesta ole apua , jos riittäviä voimavaroja metsästykseen ei ole . Tämä tilanne on käsillä monen syrjäisen ja autioituvan kylän kohdalla. Taimikot ovat rempallaan ja hirviä vaikka muille jakaa. Metsästäjät ovat joko siirtynet tai siirtymässä autuaimmille metsästysmaille.PS. En ole suinkaan pakenemassa Ruotsiin . Vertasin vain tilannetta maahan , jossa edellytykset hoitaa hirvikantaa metsätalouden kannalta edullisemmalle tasolle ovat huomattavasti paremmat , kuin Suomessa . Vaikea tuntuu se rasti olevan sielläkin.
#”Minäkin ihmettelen meteliä, jota metsästäjien tekemän vahingon korjaamisesta pidetään. Itse olisin hyvin hiljaa saavutuksesta, jossa olisin tehnyt tuhansiin omaisuusvahinkoihin, satoihin henkilövahinkoihin ja kymmeniin kuolemiin johtaneen munauksen, mutta hoitanut tilanteen sellaiseksi, että tilanne ei enää jatku.”#
Onko suomalainen metsästäjä kenties onnistunut ruotsalaista harrastusveljeään huonommin hirvikannan rajoittamisessa ? Olosuhteet naapurissamme vastaavat omiamme , muutta siellä hirviä on paikoin moninkertainen määrä meidän kantaamme verrattuna.
Jos vauraassa Ruotsissa ei onnistuta tuon paremmin , miten sitten köyhässä Suomessa ! Metsästäjät Suomessa ryhtyvät toimiin välittömästi saatuaan OIKEAN TIEDON hirvikannan koosta . Ruotsissa ihmetellään edelleen , vaikka metsästysporukat ovat pääasiassa maanomistajavetoisia.#”Joko muuten uusimmat VMI-tulokset on julkistettu? Voitaisiin arvioida edes jollain luotettavuustasolla hirvien aiheuttamia vahinkoja metsille?”#
Se on ainakin selvää , että hirvien elinolot ovat parantuneet . Suunta on ollut tämä jo kolme vuosikymmentä .
Tein muuten mieenkiintoisen havinnon ”ulkoiluttaessani kettua”
runsaan viikon ajan perinteisen talvehtimisalueen ympäristössä . Siellä talvehti pahimmillaan kolmatta sataa hirveä . Nyt näkyy vain yksittäisiä hirven jälkiä . Toinen havainto oli , että kylvömännikössä oli edelleen runsaasti kasvatuskelpoista puuainesta . Hirvet olivat tyytyneet harventamaan vain alle jääneitä tiheitä taimiryhmiä . Yhtään lehtipuuta ei ruokailualueelle ole jäänyt . Näytti suoraan sanoen pirun hyvältä .Harventamani kuvio oli keskellä talvehtimisaluetta . Ainoa vika siinä oli se , että oli päässyt riukkuuntumaan .. Himpun alle sata mottia kahdeksaan tuntiin 130-litraista puuta oli saaliina eikä ollut tarvetta raivata. 500-600 runkoa jäi kasvamaan hehtaarille.
Salonpojalle..
näin meillä …
-koko pitäjän jäävä kanta / vuokratut alueet 44 000ha /94kpl
(n. 2 / 1 000ha )
(20% vähemmän , kun vuonna 2013)
– jahtiin käytetty 1665 miestyöpäivää ja saaliiksi saatu 22 urosta , 24 naarasta ja 43 vasaa
– lupien käyttöaste pyyntiluviksi muunnettuna
..myönnetty 85
..käytetty 67,5
..kaatoprosentti 77Moneen vuoteen ei ole saatu kaikkia lupia käytettyä. Kaatoprosentit
80 pinnassa.
Ensi syksylle onkin motto , että älä ammu sitä hirveä tänään , minkä voit ampua vielä tulevana vuonna.Joopa !
Kerrotaan tarinaa , jossa kaveri havaitsi varkaita autotallissaan .
Hän soitti välittömästi poliisille hätäänsä . Vastaukseksi soittajalle
todettiin , että emme ehdi , ei ole resursseja . Kaveri piti pienen tauon ja soitti minuutin kuluttua hengästyneenä uuden puhelun samaan osoitteeseen ja kertoi , että oli ampunut tunkeilijan .
Muutamassa minuutissa pihaan ajoi ”Pasi” ja viisi vilkkuautoa . Helikopterikin ilmestyi pörräämään yläpuolelle .
Konnat saatiin kiikkiin , muutta poliisit kyselivät tuimana , että eihän täällä mitään ruumiita ollut !? Siihen ryöstöyrityksen kohteeksi joutunut totesi , että eihän teilläkään pitänyt olla resursseja…Tähän uhkaavien tekijöiden (murhamiehet) listaan näkyvät mahtuvan nykyään myös kunnialliset metsästäjät . Vai olisiko metsästäjiä suojeltu kiihkeiltä susiensuojelijoilta ? : )
Tuo metsästäjien oikeuteen johtanut ”väljä ” käytäntö saattaa johtaa pahimmillaan yhteisluvista luopumiseen . Tätä on joku lakimies väläyttänyt . Seurauksena saattaa olla metsästyskäytäntöjen kiristäminen ja jahdin palauttaminen entisiin kankeisiin kaavoihin.
Avauksessa moititaan riistakeskusta pyyntilupa-asioista aivan
turhaan . Se noudattaa vain yhteisesti sovittuja pelinsääntöjä .
Tällä hetkellä jokainen seurue voi hakea lupia lähes ilman
rajoituksia . Hirvikannan verotussuunnitelmat ja suositukset tehdään kuitenkin ilmoitetun jäävän hirvikannan , kolaritiheyden ja tehtyjen vahinkoilmoitusten perusteella .Kolareiden määrä on kasvaneesta liikennemäärästä huolimatta laskenut alle puoleen huippuvuosista .
Samoin on käynyt hirvien määrän suhteen . Ihmettelen meteliä , jota pidetään hirvien aiheuttamista metsävahingoista . Niiden määrä on tuoreimpien tilastojen mukaan laskenut tasolle , jolla oltiin 1980-luvun alussa !Metsästyksen voimakkuudesta ja hirvitiheydestä päättää tällä hetkellä paikallinen metsästysseura ja se kyläyhteisö , jonka alueella toimitaan . Tämän päätöksen riistakeskus ainoastaan siunaa .
Taneille vastaan , että keskijäreydeltään alle 50 litran koivikoissa ei ole paljon hurraamista. Kun vielä lisätään , että ne riu´ut kasvavat tiheissä ryhmissä , on haastetta riittävästi . Monesti käy niin , että motokouran karsintaterä katkaisee rungon mukavasti parin metrin etäisyydellä tyvestä olevasta mutkasta . Pölkky sinkoaa 6 metrin sekuntivauhtia jonnekin lepikkoon / hankeen ja lopusta rungosta ei enää kuitua saa . Nämä eivät luonnollisesti näy mittaustuloksissa . Vahinko isännälle ja vahinko työntekijälle . On tehty turhaa työtä.
Jossakin tehtaan porttien sisäpuolella tällaistet ”tuotantohäiriöt ” toistuessaan aiheuttaisivat varmasti jyrkkiä toimenpiteitä . Motolla ne huonoimmat rungot kuitenkin käytännössä seulotaan pois jatkojalostuksesta .
Tänäänkin mittarissa vilahteli 15- 20 litran tilavuuksia ja osasta koivurungoista tuli silppua . Jos terillä aiotaan karsia , on niiden oltava kunnossa , ja kun ne ovat kunnossa , mutkaisista koivuista tulee helposti silppua , vaikka kuinka teriä aukoisi syötön aikana. Kun koivurungon tilavuus olisi vähintää 100 litraa , voisi pinoonkin kertyä enemmän tavaraa ja tavaraa , josta saanto on jo
kohtuullinen.Palataanpa kuitupuun hintaan vaikuttaviin tekijöihin .
Taneli kertoi ansiokkaasti tuotantolaitoksen vaatimukset raaka-aineen suhteen toisaalla:#”Tärkeämpää on puun koko ja se että se on tuoretta, tehtaalle tullessaan. Pieni koko ja hyvin mutkainen puu, haittaavat kuorintaa ja haketusta ja ovat siksi harmillisia tehtaalla. Kaskisissakin esim. paikallinen vänkkyräinen hieskoivu oli todella hankalaa kuoria. Joskus kun tuli junalla koivua Venäjältä, niin kyllä kuorimatuloskin oli ihan toista luokkaa. Puu oli suoraa ja latvoissa ei juuri alle 10 cm menty.”#
Tästäkin löytyy joukko perusteita sille , miksi suomalaisesta kuitupuusta maksetaan vähemmän , kuin venäläisestä ja kyseessä on nimenomaan koivu .
Monesti paha ongelma on runkojen alhainen järeys ja heikko tekninen laatu. Ongelma vaivaa koko tuotantoprosessia hakkuusta jalostukseen . Tilannetta voisi parantaa merkittävästi kasvattamalla puut hieman harvemmassa ja järeämmiksi . Mutkaisuus on usein seurausta liian tiheästä alkukasvatuksesta .
Jos puu on järeämpää , se kestää paremmin käsittelyä . Pienet muotovirheet eivät haittaa paksummassa rungossa , mutta mutkainen ohuempi runko pirstoutuu viimeistään jalostuksessa , useimmin jo hakkuun yhteydessä .Hoitorästien lisääntyminen näkyy nimenomaan kuitupuun hinnassa . Energiavillitys oli viedä koko metsänhoidon sivuraiteille . Onneksi suunta on muuttumassa .
Oikea-aikaisilla hoitotoimilla on mahdollista tuottaa arvokkaampia leimikoita jo harvennuksista alkaen . Teollisuus voisi näyttää esimerkkiä ja kertoa , mitä oikeasti haluaa ja maksaa sopivasta , helposti saatavilla olevasta raaka-aineesta selkeästi nykyistä parempaa hintaa . Euro on hyvä konsultti !Tuohon varsinaiseen kysymykseen on kyllä vastatava suoraan , että ei nouse . Puuta on ostettava nykyistä heikommista kohteista ja niiden kunnostukseen on jostakin raha löydyttävä . Lähin osoite on luonollisesti kantohinta .
Toivon kuitenkin , että hinnanalennus ei koskisi niitä , jotka ovat panostaneet metsien hoitoon . Enemmänkin tulisi painottaa alennusta sinne , missä lisäkustannuksia aiheutuu .Näitä ylimääräisiä kuluja syntyy , kun leimikot eivät ole hakkuukelpoisia . Keskustelin juuri eilen työkaverin kanssa , joka oli runsas vuosi sitten jättänyt leimikon hakkaamatta niinkin yksinkertaisen asian , kun ennakkoraivauksen puutteiden takia . Nyt hän oli samaisella työmaalla , kun raivaukset oli tehty. Ylimääräinen siirto ja raivaus luonnollisesti rasitti puutavarayhtiön taloutta ja kulu vähensi kantohintaan suunnatun rahan määrä .
Harjavallan suunnalla näköjään elää usko , että harvennuksia ei tehdä tällä hetkellä lainkaan . Putki punaisena painetaan harvennuksilla , mutta vain sellaisilla , joilta lähtee puita tehokkaan toiminnan edellyttämällä tavalla . Risukot kierretään korjuuesimiehen ja urakoitsijan toiveiden mukaisesti kaukaa . Puuta ostetaan ja korjataan , kunhan leimikko on kelvollinen . Ilmeisesti Harjavallassa on homma tökkinyt jo pidemmän aikaa kelvollisten leimikoiden puutteessa. No , pysyypähän vyötärölinjat kohdillaan puita hankinnalla tien varteen touhutessa. Paljon mainostettu energiapuukin on poltettava omassa kattiassa .
