Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kilpailu valmiiden tuotteiden markkinoilla on kiristynyt . Mihinkä oikeasti perustuvat odotukset paremmasta kuitupuun hinnasta ? Onko raaka-aineen laatu ja saatavuus kenties parantunut , mikä toimisi perusteena paremmalle hinnalle ?
Kokonaisuutta ajatellen , myös metsänkasvatuksessa olisi pystyttävä
tehostamaan toimintaa ja parantamaan tuotteen laatua . Yksikköhinnan asemasta olisikin ruvettava tarkastelemaan puusta satavaa hintaa enemmän pinta-alaperustaisesti esim. € / ha. Tavaran yksikköhinnat ovat pudonneet muilla aloilla kautta linjan kehityksen edetessä .
Näin olisi ajateltava metsänkin kohdalla . Jos tuotteen yksikköhinta alenee on tuotantoa järkiperäistettävä ja tehostettava .Jotkut tuntuvat tyytyvän vain odottelemaan , harvalukuisempi joukko
(ammattimaisempi ote) tekee jotakin toiminnan tehostamiseksi . Tämä jälkimmäinen porukka ei kuitenkaan pysty parantamaan kokonaistilannetta , kun välinpitämättömien ja perässävedettävien osuus kasvaa . Lisäksi joukossa on toimijoita , jotka kiilaavat epäkuranttia tuotetta väkisin toisen ostettavaksi . Missä kaupankäynnissä muualla tällainen käytäntö on mahdollista ilman säröjä asiakassuhteisiin ? Tuotetta ei siis yritetäkään saada kauppakelpoiseen muotoon . Sitä vastoin se sujautetaan viekkaudella ja vääryydellä paremman tuotteen kylkiäisiksi .Puukaupassa olisi odottelun sijasta ryhdyttävä toimiin tuotteen laadun ja saatavuuden parantamiseksi . Siinä sivussa tuotantomääräkin pinta-alayksikköä kohden lisääntyy ja perusteet paremmalle hinnallekin ovat aidosti olemassa .
Ps. Puun hinta on pitänyt olosuhteisiin nähden aika hyvin pintansa verrattuna moneen muuhun tuotteeseen /raaka-aineeseen . Vertailuun voi ottaa esimerkiksi arkisen kodintekniikan . Kannattaa myös katsoa , miten maidon , lihan ja muiden elintarvikkeiden raaka-aineiden hita on kehittynyt.
Vielä tuohon autossa istumiseen sen verran , että ajon alkuvaiheessa on todellakin viisasta seurata tilanteen kehittymistä autosta käsin . On nimittäin hyvä olla jo jalka kaasulla , kun koira suunta ajoa vilkasliikenteistä tietä kohti . Hauva voi olla pelastettavissa kolarilta , kun on mahdollista ehtiä reitille vastaan .
Saalis pyrkii eksyttämään seraajansa juoksemalla tielle . Näin tekee jänis , kettu ja joissakin tapauksissa hirvikin on oppinut käyttämään tätä kikkaa .
Määrään omassa seurassani aina tietyt metsästäjät autoon odottamaan , jos metsästetään lähellä teitä . ”Koirakopparit” ovat valmiina , jos suunta on väärä .
Joitakin vuosia sitten ei kaikki mennyt ihan putkeen . Jahdattu hirvi oli jo törmännyt autoon , kun koiranpelastajat ehtivät paikalle . Koira saatiin onneksi terveenä talteen . Lähtötilanteesa toinen hirvi lähti länteen ja toinen itään . Koira seurasi jälkimmäistä . Parin kilometrin päässä lähtöpaikasta kolahti.Tuohon ”Timpan ” kommenttiin on vielä lisättävä, että jotkut pyydystävät kettuja jopa kahdessa vuorossa . Päivävuoro ajattaa ketun luolaan ilta-/yövuoro kaivelee sen ylös maan uumenista .
Tuo kaivu-urakka käy joskus ihan työstä . Ei tarvitse sen urakan jälkeen kuntosalille lähteä . Ei kyllä jaksaisikaan .Korjuun kannalta nuo koivikot ovat todellakin ongelma . Monet kohteet olisi pystyttävä korjaamaan kokopuuna . Mutkaa mutkan perään ja haaroja toisensa jälkeen on hoitamattoman koivikon ilmiasu . Monihaaraiset ovat runsaan vihreän osan vuoksi hyväkasvuisia . Vieressä kasvukisassa hävinneet puolestaan riukuuntuvat ja tuhoutuvat lähes totaalisesti vähänkin lumisempana talvena .
Koneellisessa korjuussa , jossa puut on karsittava , syntyy huomattava hävikki teknisesti heikkolaatuisessa metsässä . Paksuakin puuainesta jää metsään karsinnan vaikeuden ja puiden pirstoutumisen seurauksena .
Tästä aiheesta voisin antaa live-esitykse halukkaille . Olen varma , että innostus koivun kasvattamiseen laimenee huomattavasti sen kokemuksen jälkeen. Parempi tietysti olisi , jos kokemus kannustaisi pyrkimään parempaan laatuun . Se tosin vaatii työtä , mutta pelkästää katselemalla ja seurustelemalla ei metsä laatu eikä tuotto parane.
Hirvien määrä on jo suurimmassa osassa maata alhainen . Jotkut ”menneisyyden vangit” ovat ainoastaan toista mieltä .
Metsästysaikaa voisi lyhentää sen kuukauden . Jahti kannattaisi aloittaa entisaikojen malliin vasta lokakuun puolivälin tienoilla ja joulurauhan voisi toivottaa hirville jo joulukuun puolessa välissä .
Hirvien oikean määrän toteamiseksi ja petovaaran vuoksi olisi myös perusteltua aloittaa hirvijahti vasta lumikeleillä .Mitä tulee kaatolupamaksuihin , voi käydä niin , että lupia haetaankin vähemmän , jos käyttämättömästä luvasta joutuu maksamaan . Nykyiselään lupien suhteen ollaan avokätisiä ja niitä jaetaan
enemmän , kun hirvet lisääntyvät . Kukin seura sitten metsästää sen verran , kun alueen hirvikanta mahdollistaa . Jotkut jopa liikaakin , mikä ilmenee jäävän kannan alhaisina lukuina. Mielenkiinnolla odotan nimenomaan viimeksi mainittua tietoa kuluneen jahtikauden
tuloksista .Otsikkoon liittyen on vielä kerran muistutettava , että petovaaran vuoksi joillakin alueilla hirviin kohdistuva metsästyspaine jää alhaiseksi . Lisäksi on ylläpidettävä syömävaraa pedoille . Hirvikanta kasvaa varmasti alueilla , jolla koiraa ei voida käyttää apuna metsätyksessä .
No joo . ”Peura” vaihtui ”Repolaiseen ” ja siinä tehostetaan polttoaineen palamista urealla. Kaverit viisastelivat , että ainakin mäyräkoira on tuhottava vuorossa ja liruteltava
”juoksevat asiat” suoraan säilöön . Viitisen litraa tuota ainetta tuntuu kuluvan päivässä . Jos aine loppuu, kone hyytyy. Maksa on kovilla , jos meinaa luomu-urealla ajella…
….taidan kuitenkin tyytyä synteettiseen tuotteeseen ja keskittyä hankkimaan se sixpäkki vyötärölle luonnollisin keinoin , halkoja hakaten , umpihangessa hiihtäen ja uistinta soutaen.
: )”#Kaikki seurat eivät kai vieläkään kuulu edes mihinkään yhteislupa alueeseen. Monet yhteislupaalueet ovat lisäksi auttamattoman pieniä.
Seurojen välistä kisaa hirvistä ja hirvilupa-alueista voisi piristää lupa-alueen minikoon pienennys.”#
Kaksi ensimmäistä lausetta on asiaa . Jälkimmäinen vaihtoehto ei toimi . Yhtenä syynä aiemmin tapahtuneen hirvikannan kasvuun oli hirviseurueiden pirstoutuminen liian pieniksi . Ahneus ja kateus synnytti monta tarpeettoman pientä seuraa ja samat syyt olivat jarruttamassa seurueiden välistä yhtestyötä .
Rajat lisäävät tunnetusti kitkaa ja mitä enemmän rajoja muodostetaan , sitä enemmän toimintaa häiritsevä kitka kasvaa.
Mitä tulee siihen , että ”joku porukka” tulee ilman neuvotteluja metsästämään toisen alueelle , on ajatus kuolleena syntynyt .
Vieraita hiippareita ei kukaan tunnu haluavan mailleen. Tämän olen joutunut henkiöohtaisesti kokemaan tehdessäni vuokrasopimuksia maanomistajien kanssa . Yhteislupaan kuuluminenkin on ollut monelle mo:lle vaikea asia sulattaa.
….ettei vaan se kumminkaimanserkku , joka pahoitti mieleni , missään nimessä astu askeltakaan meidän maalle … puhumattakaan , että metsästäisi siellä …. tai riitaisan tiekunnan kelvoton osakas tekisi samaa ….
Pienikin virhe metsästysseuran taholta näissä tilanteissa voi johtaa ketjurektioon , joka lopettaa sen pienen seuran metsästyksen kokonaan vuosiksi.Hirvet kyllä hoidellaan , kun saadaan metsästää , ja kun ei tarvitse syöttää koiria susille.
