Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
#” mikä on pienin savotta (ha/m3) jolle kannattaa isoja koneita kuljettaa?! ”#
Hehtaari aukkoa tai kolme hehtaaria harvennusta alkaa olla jo erikseen kipurajalla .
Sopimuksia on myös erilaisia . Jos yrittäjä ei saa erillistä siirtokorvausta , on leimikon luonnollisesti oltava huomattavasti
isompi . Jo muutama vuosi sitten pelkkä koneketjun siirtäminen leimikolta toiselle maksoi tutkimuksen mukaan keskimäärin
450 euroa /leimikko .Pienkoneet ovat omatoimisen metsänomistajan ratkaisu . Varsinkin silloin , kun ne on jo hankittu . Varta vasten niitä on kuitenkin turha lähteä ostelemaan (konekauppiaat tosin eri mieltä : ) ). Jos hommat vielä joutuu opettelemaan alusta alkaen , voi vahinko olla huomattavasti hyötyä suurempi . Valitettavan moni tuntuu edelleen ajattelevan , että ”raudassa ei ole raha hukassa” , vaikka se rauta seisoo ensi innostuksen jälkeen toimettomana liiterin takana jopa vuosia.
Yksiselitteistä värisapluunaa pölkkyjen merkitsemiseen ei ole olemassa . Kyseessä on pääasiassa keino ilmaista ajokoneen kuljettajalle mitä rungosta on valmistettu . Väri voi olla merkkinä eri tavaralajista tai jopa dimensiosta . Jälkimmäisessä tapauksessa tiettyjä tukin läpimittoja voidaan merkitä eri väreillä . Yleensä merkitään vain tukki ja pikkutukki . Myös lahot ja vajaalaatuiset kuidut saatetaan merkitä .
Avauksessa esiintyvässä tapauksessa voi olla kyse siitä , että sahalle menevä ja sorvattava tukki on merkitty eri värillä . Molemmat luetaan mittaustodistuksessa tukiksi . Väri puolestaan kertoo , että puut kuljetetaan eri osoitteeseen ja on tästä syystä pinottava eri kasoihin.
Se , mitä väriä kulloinkin käytetään , riippuu yleensä hakkuukonekuskin ja ajomiehen keskinäisestä sopimuksesta (tai siitä , mikä värisuutin sattuu toimimaan : ) )Yhteisluvasta on kokemusta yli 20 vuoden ajalta . Pitäjän kaikki 13 seuraa yhteispinta-alaltaan 44 000ha ovat yhteisluvan piirissä .
Yhteislupa-alue voisi toki olla hirvitalousalueenkin kokoinen . Tämä saataa olla piankin täyttä totta . Siirtyminen reaaliaikaiseen sähköiseen tiedottamiseen hirvihavainnoista lisää yhteislupamenettelyn mahdollisuuksia .Hirvikannan leikkaaminen alueellamme ei olisi toteutunut niin
ripeästi , jos ei olisi ollut tiivistä yhteistyötä seurueiden kesken . On toimittu jopa yli odotusten , kun hirvien määrä pitäjätasolla jahdin jälkeen oli alle 2 / 1 000 ha ja kaatoprosenttikin oli reilusti alle valtakunnan keskiarvon eli 77 . Keski- Suomessa kaadettujen hirvien määrä putosi 15 % edellisvuodesta .Taitaa tuo susien huono viihtyvyys keskisessä Suomessa johtua jo huonosta ravintotilanteesta . Idempänä on toinen tilanne . Susille riittää purtavaa , kun metsästäjät eivät uskalla käyttää koiria jahdissa ja hirviä jää tämän vuoksi kaatamatta. Susi näyttää varsin tehokkaasti estävän hirvien määrän putoamisen liian alas : )
#”Voidaan viedä ajatuskulkua vielä pitemmälle: tämän määrän yli menevä kanta eli 50 000 – 60 000 hirveä on periaatteessa meidän metsänomistajien ruokittava metsästysharrastusta varten.”#
Ja ruokkiminen lisääntyy , jos susimäärää kasvatetaan ja tärkeintä hirvikannan kurissapidon apuvälinettä eli koiraa ei voida petovaaran vuoksi käyttää .
Tärkein hirvikantaa ylläpitävä /kasvattava tekijä on lisääntynyt ravinto.
Näin on ollut muinaisista ajoista alkaen . Kun luonnosta riippuvaisia osaavia metsästäjiä vielä oli runsaasti , saatiin hirvi metsästettyä sukupuuton partaalle parantuneesta ravintotilanteesta huolimatta.Viimeisin myönteinen muutos hirvien elinolosuhteissa ja toisaalta aleneva kiinnostus metsästystä kohtaan , on johtamassa kuitenkin Suomessakin samaan tilanteeseen kun Ruotsissa .
Kehitys voi käydä täälläkin hallitsemattoman nopeaksi , jos koiria ei voida käyttää metsästykseen. Tänä päivänä hirvi päätyy saaliiksi yli 90%:sti koiran ansiosta. Susien suhteen puolestaan kansalaisten sietokyky on ylittynyt lähes 90 %:sti . Ainakin , jos kysytään niiltä , jotka asuvat susilauman vaikutuspiirissä.
Susi ei metsänomistajaa hirviltä suojele . Tehokas ja oikea-aikainen metsien /taimikoiden hoitaminen sitävastoin kyllä. Tämä on jopa ainoa keino siellä , missä metsästäjiä ei yksinkertaisesti ole . Tämä vaihtoehto tulee korostetusti eteen sielläkin , jossa metsästäjät eivät voi käyttää tärkeintä apuvälinettään , koiraa , metsästykseen. Tämän mahdollisuuden puuttuminen voi lopettaa metsästysharrastuksen joiltakin alueilta kokonaan. Koira paitsi , että avustaa saaliin pyynnissä , myös sitouttaa harrastukseen ainakin koiran eliniäksi .
Jos koiraa ei voi käyttää tai sitä ei ole , on metsästäjien sitoutumisaste harrastukseen paljon alempi .Luin saman uutisen , mutta silmiini osui myös toinen vähän erisävyinen uutinen Transporterista. Kaveri oli ostanut vähän käytetyn transun (aj 250 000km) taksikäyttöön ja ajatellut hankkia pikapuoliin uuden . Auto oli kuitenkin pelittänyt huolellisella kaverilla moittettomasti ja vaihtoaikeet unohtuivat .
Vähän aikaa sitten autoon oli tullut vika . Matkamittari oli mennyt jumiin . Tämä tapahtui , kun 999 999 km tuli täyteen . Olivat autohuollossa asentaneet uuden mittarin ilmaiseksi ja toivottaneet hyvää matkaa. Menestyksen salaisuus oli säännölliset huollot ja öljynvaihdot puolta tiheämpään suosituksiin verrattuna.Itselläkin kokemusta vanhemmasta transusta . Ei saavuttanut luottamustani . Golf toimi kuitenkin hienosti yli 5 vuoden ja 130 000 km:n ajan . Ransakalaisilla olen ajellut lähes puoli miljoonaa kilometriä ilman suurempia murheita . Ohjausniveliä kun muistaa vaihtaa , matkat sujuvat mukavasti. Toisaalta , jos joskus joutuisi odottelemaan apua tien poskessa , viiksettäisi paljon vähemmän , kun Audi-kuskia samassa tilanteessa : )
Vai kusetusta…???
Harventelin viime talvena jaksollisesti kasvatettua kuusikkoa , jonka hoito ei ollut leppien kannoista päätellen osunut ihan nappiin . Kaikesta huolimatta poistuma oli 120m3 hehtaarilta . Palsta jäi harvennuksen jälken suosituksia tiheämmäksi . Suurimpien poistettujen puiden tilavuus oli 1m3 ja vuosilustojen määrä 45 !
Samalla kuviolla oli toki alle 100 litran runkojakin , mutta ne olivat jääneet kitumaan koivujen juurelle .
Voin sanoa , että isännällä on herkkuhetki 10-15 vuoden kuluttua , kun palsta avohakataan.Kestävään talouteen kuuluu , että tuotetaan tuotteita , joilla on kysyntää . Jk-lla aikaansaatu tuote vastaa tällä hetkellä samaa , kun edelleen tuotettaisiin esim. maitoa hinkki- ja tonkkamenetelmällä pienissä yksiköissä . Tuotekehittely puun kasvattamisen osalta on jämähtänyt tasolle, joka oli vallalla kolme sukupolvea sitten.
#”Jatkuvan kasvatuksen leimikossa ei ole sitä pihviä, mikä houkuttelisi ostajaa, hinnassa sen sitten näkee”#
Normaalissa markinataloudessa pyritään tuottamaan tuotteita , joille on kysyntää . Jk:ssa menetellään juuri päinvastoin , mutta siitä huolimatta kehutaan toimintamallin taloudellisuutta .
Mitähän kuulunee ”Pihkaniskan” jk- palstalle , joka oli korjuun kohteena kelirikkoaikaan pari /kolme vuotta sitten . (Juttu aiheesta Seura-lehdessä). Siinä näytti toteutuneen kysynnän ja tarjonnan laki kaluston suhteen . Työhön sopivia järeämpiä koneita oli vapaana vasta kelirikkoaikaan . Kuvista päätellen maasto- ja puustovaurioiden riski oli ilmeinen .
Kannattaa miettiä metsän kasvatustapaa suunniteltaessa myös
sitä , kuuluuko tietyllä tapaa kasvatettu metsä korjuuohjelman kärki- vai häntäpäähän tai jopa lykättävien hankkeiden listalle . Tämä ainakin silloin , jos halutaan metsästä säännöllisiä tuloja.Jos vähän sotketaan UMO:n kiinnostuksen kohteena olevaa jatkuvaa kasvatusta puukaupallisiin kuvioihin…
Tänä päivänä jatkuvat kasvattajat pääsevät nihkeästi puukauppoihin pl hankintakaupat . Poikkeuksen muodostavat lisäksi jk:n valmisteluvaiheen jaksollisena kasvatettujen metsien voimakkaat yläharvennukset . Niistä puuta saadaan korjattua miltei yhtä vaivattomasti kuin aukosta . Tosin harvennuspuun hinnalla. Näissä tapauksissa on vielä allekirjoitettava yksilöllinen sopimus hakkuutavasta . Näin yhtiö välttyy korvausvelvollisuudesta , mikäli
(= KUN)hakkuualue ei alakaan taimettua säädetyn ajan kuluessa.Mitä tulee varsinaisiin jo jatkuvan kasvatuksen tilassa olevien metsien puukauppakuvioihin , voi varautua saaman tuloja vain satunnaisesti .
Kauppoja voi olla vaikeaa saada aikaan kysynnän vähäisyydestä johtuen ja lisäksi mahdolliset kaupat venyvät helposti sopimuskautta pidemmälle ajalle sopivien olosuhteiden tai työn tekijöiden puutteessa . Nämä ongelmat ovat harvinaisia oikein toteutetun jaksollisen kasvatuksen kohteilla.
Sopivaa kalustoa on saatavissa jatkuvan kasvatuksen (jatkuvan ylispuunpoiston) työmaille monesti vasta kelirikkoaikaan .Yrittäjien taloudellinen vastuu sopimusehdot ylittävistä korjuuvaurioista saattaa vähentää kiinnostusta ryhtyä tekemään poimintahakkuita. Jk-palstalla korjuuvaurioiden määrä on helposti kaksinkertainen jaksollisen kuvion korjuuvaurioihin verrattuna .
Metsää on mahdollista yrittää kasvattaa jatkuvan kasvatuksen periaatteella , mutta osallistuminen puukaupalliseen toimintaan voi olla haastavaa . Puuston arvo määräytyy lopullisesti vasta puukaupan jälkeen . Arvo on nolla niin kauan , kun kauppoja ei synny.
Suomalainen keskivertometsätila on pieni . Samoin metsäkuviot sen alueella . On syytä ottaa laskelmissa sekin huomioon , että pienipuisia kohteita ei osta kukaan ennen kun se on jo metsätaloudellisesti pilalla. Isolla koneella työ ei ole kannattavaa eikä pienempää laitetta myöskään kannata käyttää alueen pienuuden takia .
Edellä kertomani nyrkkisäntö mahdollistaa saman koneen käytön sekä harvennuksella , että avohakkuulla . Yhdellä vierailulla on mahdollista hoitaa tilan kaikki hakkuukohteet .
Suuri osa hakkuurästeistä on torjuttavissa tulevaisuudessa panostamalla riittävästi taimikoiden hoitoon ja antamalla puuston järeytyä rauhassa poistettavien puiden osalta 100 litran tuntumaan . Ei tarvita erikoiskoneita eikä metsää kuluttavia monia korjuukertoja .
Järkevällä raivauksella päästään parempaan lopputulokseen .”Omiksi vehkeiksi ” riittää raivaussaha , eikä ajouristakaan tarvitse kantaa huolta. On vain raivattava taimikkoa vähintään sen verran , että jokaisesta välistä mahtuu itse reilusti sahan kanssa kulkemaan .
