Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Mehänpojan hirvihysteria ei ota laantuakseen , vaikka kohta kaikki on ammuttu .
Mielenkiintoista nähdä , metsästetäänkö esim . meidän pitäjässä tulevana syksynä hirviä lainkaan . Rauhoitus olisi ensimmäinen sitten 60-luvun.
Tämä selvinnee viikon kuluttua . Ainakin roima pudotus kaatolupiin on luvassa . Koira ja GPS on ollut tehokas yhdistelmä hirventorjunnassa , liiankin tehokas .Itä-Suomessa hirvet säästyvät paremmin , kun sudet pitävät huolen siitä , että koiria ei kukaan uskalla laskea irrallaan metsään.
Vasta lisääntyneen koiraharrastuksen myötä hirvikannan kasvu saatiin taittumaan ja vahvaan alamäkeen . Nousua on jälleen luvassa , kun koirat on jätettävä susien takia pirttiin.
Oli muuten ihan selvää suomea , mitä perusteilla olevan metsästyskoirayhdistyksen nokkamies sanaili . Ei pitäisi olla tulkintavaikeuksia. Tiivisti hyvin maaseutualueilla asuvien ihmisten tunnot . 50 sutta koko maan alueelle riittää ja välittömästi kotieläimiä uhkaavalta pedolta henki pois . Susi saa elää , kun pysyy oikeassa elinympäristössään – kaukana saloilla.
Eipä ole tässä savotassa käsitelty sellaistakaan asiaa , että parempilaatuisen leimikon myyjä ei välttämättä saa leimikostaan parasta mahdollista hintaa . Tämä siksi , että tilistä viilataan osa kattamaan heikompien leimikoiden korkeampia korjuukustannuksia . Olenpa henk .koht. ollut korjaamassa monestikin puuta leimikolta , joiden tekemisestä olisi pitänyt lähettää erillinen lasku maksetun kantohinnan asemasta . Tällaisten leimikoiden osuus on metsien inventointitulosen perusteella jopa kasvussa . Tämä puolestaan näkyy selvästi kantohintojen yleisessä kehityksessä.
Vielä tuohon metsämiehen autoon…
Hypätään metsästyksen puolelle ….
Meidän porukassa eniten hirviä kaatanut veteraani ajoi ensin Datsun 100A:lla , sitten Ladalla ja nyt jo pidemmän aikaa Skodalla . Ei muuten ole juurikaan veto- tai työntöapua tarvinnut , vaikka samaa tietä ajaessa joskus ”nelikkomiehiäkin” hirvittää .
Pienenä yksityiskohtana vuosien varrelta voin kertoa ,että edellä mainostamani kaveri ilmestyi ”lumisateen yllätettyä” hirvimetsälle isolla Rekordilla(Opel) , jossa oli alla kesärenkaat . Porukka kauhisteli moista ja varoitteli kolarimahdollisuudesta ja kiinnijäämisestä . Eipä jäänyt kiinni eikä ajanut kolaria (ei ennen, ei jälkeen ja ikää nyt jo yli75 vuotta). Tuo autoilu on taitolaji .Eipä ole tässä savotassa käsitelty sellaistakaan asiaa , että parempilaatuisen leimikon myyjä ei välttämättä saa leimikostaan parasta mahdollista hintaa . Tämä siksi , että tilistä viilataan osa kattamaan heikompien leimikoiden korkeampia korjuukustannuksia . Olenpa henk .koht. ollut korjaamassa monestikin puuta leimikolta , joiden tekemisestä olisi pitänyt lähettää erillinen lasku maksetun kantohinnan asemasta . Tällaisten leimikoiden osuus on metsien inventointitulosen perusteella jopa kasvussa . Tämä puolestaan näkyy selvästi kantohintojen yleisessä kehityksessä.
Jos muutama promille puunmyyjistä tuntee kokeneensa vääryyttä
puiden hinnoittelussa . Voidaan edellä esittämäni perusteella todeta vääryyden tapahtuneen , mutta ei välttämättä mahdollisen kartellin takia .
On ollut kyseessä normaali tapa tasata tappioita tekemällä toisten kanssa kauppoja vähän ”edullisemmilla” ehdoilla .…muuten , olen sitä mieltä , että kartelli-case ei ole loppusuoralla. Se on jo kivillä.
Lukaise mmk se vetoomus . Muuallakin on samaa henkeä .
Veikkaan että Perhon tapahtumien jälkipyykki ja sen tulokset tuovat omat sävynsä toiminnan aktiivisuuteen tulevaisuudessa.Jesselle toistan , että srva-toiminnassa on kyse vapaaehtoistoiminnasta . Kukin toiminnan piirissä oleva tekee tahollaan omia siviilitöitään , eikä sinkoa välttämättä palokunnan vauhtia tapahtumapaikalle .
(Se ihme on toki koettu , että srva henkilö oli kolaripaikalla ennen ambulanssia . Ei ole sen koommin pitänyt ihan niin kiirettä )Toisekseen tilanteen on hyvä antaa rauhoittua ainakin tunnin verran
kolarin jälkeen . Pahasti loukkaantunut hirvi käy tuon ajan sisällä makuulle , eikä välttämättä enää nouse ylös . Jos loukkaantunutta lähdetään heti ahdistelemaan ,voi tilanne kestää pitkäänkin .
Yön selkään ei myöskän ole viisasta lähteä operaatiota jatkamaan . Varsinkaan , jos tilanteessa on havaittu useampia hirviä .
Seuraavana aamuna koira lähtee todennäköisimmin seuraamaan loukkaantuneen eläimen mahdollisesti veristä jälkeä . Muut hirvet ovat tuossa vaiheessa jo muualla ja jälkien hajut haihtuneet . Jos verta ei tule , käy homma huomattavasti vaikeammaksi.Päähän loukkaantuneen eläimen jahti voi kestää kauankin . Omalle kohdalle sattuneessa tapauksessa loukkaantunutta eläintä jahdattiin kolme päivää usean seurueen voimin neljässä eri pitäjässä . Kun eläin saatiin vihdoin hengiltä , voitiin havaita , että alaleuka oli murskana. Paikkaan , josta tilanne sai alkunsa oli matkaa lähes 40 kilometriä.
…..viittasin muuten edellisessä kommentissani srva:n apuun taajamaan eksyneiden petojen poistamiseksi : )
Tasapuolisuuden vuoksi sopii niitä karhuja kaupunkiinkin.
Mikäli oikein ymmärsi koiramiehet ovat kieltäytymässä SRVA toiminnasta . Kaupunkiin ja taajamiin eksyvät karhut saanevat katsella näyteikkunoiden valoja tulevaisuudessa vähän nykyistä pidepään.
Koirien kanssa niitä tuskin tullaan hätyyttelemään .
Suurristavirka-apu perustuu vapaaehtoisuuteen . Homman paikallinen vetäjä saattaa avustuspyynnön saatuaan todeta , että on vähän muita kiireitä , palataan asiaan huomenna… : )Tositapahtuma muutaman vuoden takaa..
Pari kaverusta oli hirvimetsällä . Toisella oli Lada ja toisella vielä siihen aikaan harvinaisempi neliveto Hiluxi. Päivän kuluessa pöllytteli kymmenen senttiä lunta . Ehtoo alkoi jo lähestyä ja oli kotiinlähdön aika . Siinä sitten Lada-mies edellä ja Hiluxi -kaveri perässä lähdettiin köröttelemään kotia kohti .
Pienessä vastamäessä Ladan vauhti hiipui ja perä lipsahti ojaan .
Kuljettaja tuli autosta tielle ihmettelemään . Samassa hiluxi ajoi rauhallista vauhtia ohi , kuljettaja ruuvasi ikkunan auki , pyöräytti nortin suupielestä toiseen ja totesi rauhallisesti : ” KÖYHYYS LIVETTÄÄ”
