Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Koirasta on tullut merkittävin apulainen hirvikannan
kurissapitämiseksi .Ilman sen apua olisimme kirjaimellisesti lirissä kamppailussa hirvikannan liiallista kasvua vastaan . Parin vuosikymmenen aikana juuri koira on edesauttanut yli 90%:sti omankin hirviseurueen kaatokiintiöiden käyttämisessä . Kun hirviä oli paljon saattoi jokunen satumahirvi löntystellä ampumahollille omine aikoineenkin – nykyisin aina koiran haukussa .
Edellä mainituista syistä kaikki keinot koirien hengen turvaamiseksi on käytettävä.Helpoin ja tehokkain konsti hoitaa asia susien osalta kuntoon on turvata mahdollisuus lailliseen susijahtiin tarvittaessa ja kannanhoidolliseen jahtiin yleisesti . Lain muutoksia voitaisiin kiirehtiä esim. vaatimalla muutosta tulevaan kevääseen mennessä . Jos muutosta ei tule , voisivat metsästäjät jättää hirvilupahakemuksensa tekemättä tulevalle kaudelle . Veikkaan , että moinen ukaasi pistäisi päätöksentekoon vauhtia . Kun hakemusten viimeinen jättöpäivä on käsillä eikä riistahallinnolle ole toimitettu ensimmäistäkään lupahakemusta , voi syntyä pieni paniikki.
lainaus:
#”Perusteilla oleva yhdistys Metsästyskoiraharrastajat ry vaatii muutoksia Suomen sudenhoitosuunnitelmaan ja sen mukaan suomalainen metsästyskoirakulttuuri on ”uhattuna järjettömän sudensuojelun takia”. Yhdistys on laatinut vaatimuksistaan tiukkasanaisen nettiadressin, joka tiistaiaamuun mennessä oli kerännyt noin 700 allekirjoitusta.– Toteamme tämän olevan viimeinen hätähuuto, viimeinen varoitus. Me allekirjoittaneet olemme rehellisiä suomen kansalaisia, mutta jos vaatimuksiimme ei pikaisesti suostuta, niin pelkäämme valtakunnallisen kansalaistottelemattomuuden – eli korpilain – astumista voimaan susialueilla, adressin laatijat kirjoittavat.
- Me allekirjoittaneet vaadimme jokaiselle sellaiselle sudelle tai koirasudelle, joka muodostaa pienimmänkin uhkakuvan metsästyskoirien käytölle välitöntä tappolupaa valtakunnallisesti ilman viranomaisvalvontaa tai lupahakemuksia, oli sitten kysymyksessä yksilö tai koko lauma.
Lisäksi Metsästyskoiraharrastajat ry ilmoittaa tarvittaessa lopettavansa kaikenlaisen yhteistyön RKTL:n kanssa.
– Emme ilmoita petohavaintoja, emmekä anna koiriamme käyttöön koskien SRVA:n toimintaa esimerkiksi kolareissa haavoittuneiden eläinten jäljitykseen. Lopetamme kaikenlaisen yhteistyön sellaisten virkamiesten kanssa, jotka vähättelevät metsästyskoirakulttuurin olemassaoloa emmekä tule ilmoittamaan virkamiehille mahdollisista susien salakaadoista – kuittaamme ne vain perusteettomiksi kuulopuheiksi, yhdistys tiedottaa.
Lisäksi yhdistys vaatii nykyisten susitutkijoiden välitöntä eroamista toimenkuvastaan. Yhdistyksen mukaan RKTL:n susitutkijat ovat valehdelleet susikannan koosta.
Yhdistyksen vaatimukset on allekirjoitettu 22. joulukuuta Imatralla.”#
Joko muuten olet allekirjoittanut adressin ?
Minä olen.. ja tarvittaessa valmis pidättäytymään hirvijahdistakin siihen asti, kun lailinen susijahti on mahdollista tarpeen niin vaatiessa.#”Minua on hieman ihmetyttänyt, ketä kaikkia vastaan Lahtonen sotii?”#
Eikö kukaan ole huomannut , että herra L raivaa vain kyynärpäätaktiikkaa käyttäen markkinarakoa suunnittelemalleen metsäpalveluyritykselle . Tämän vuoksi herra L ampuu kaikkea , mikä liikkuu…myös välillä itseään jalkaan. : )
..taitaavat pääasiassa autojen eteen kyöräillä …ympäri vuoden
#”Kyllä pihkatappi oikeassa ettei tämä mo:lle kuulu pätkääkään missä tekoasennossa kaupattu palsta on. Jos nimet alla kauppakirjassa pulinat pois”#
Kun yhtiön ja korjuuyrityksen välisessä sopimuksessa lukee , että kohteilla ei saa olla työskentelyä haittaavaa aluskasvosta , niin sitä ei todellakaan saa olla . Jos ehto ei täyty , metsänomistajalla ei ole nokan koputtamista sen suhteen , jos palsta jää em. syystä tekemättä.
Motokuski on tähän tilanteeseen kaikkein vähiten syyllinen joutuessaan muiden tekemien päätösten seurauksena sopimattomaan kohteeseen . Oman isäntänsä ohjeita kuunnellen ja korjuuesimiehen suosiollisesti kannustamana kuljettaja siirtyy vähin äänin kriteerit täyttävälle leimikolle ja piste ! Tilanteessa ei jäädä isännän kanssa kinaamaan ….eikä itkemään . Tilanne on sama , jos maasto alkaa upottaa . Työ keskeytetään vahinkojen välttämiseksi . Työtä jatketaan vasta kun olosuhteet sallivat töiden jatkamisen .Olen pitänyt asiaa esillä siksi , että työ voitaisiin tehdä suunnitelman mukaan ilman turhia keskeytyksiä . Se raivaamatta jättäminen pyrkii nimittäin kaatumaan juuri metsänomistajan päänsäryksi , ei motokuskin – viime aikoina erityisesti . Puukauppa käy nimittäin hiljaisenkin kysynnän aikaan niillä , jotka ovat pitäneet tuotantokoneistonsa (=metsänsä) kunnossa . Muiden kohdalla on esiintynyt vain sitä päänsärkyä : )
Jos ei itse pysty metsästä huolehtimaan , voi työn teettää toisella . Se toinen tässä tapauksessa voi olla joko metsäyhtiön hoitopalvelu tai mhy:n vastaava.
Naputtelen parasta aikaa kohtalaisen isoa leimikkoa , jonka omistaja on ohittanut jo 90 vuoden iän . Palstat on korjuun kannalta hyvässä mallissa , tosin aktiivisempi ote metsän hoitoon olisi ollut aikaisemmin paikallaan. Kasvutappioita on havaittavissa.
Omalta kohdaltani pidän raivausasioita esillä siksi , että olen käytännössä havainnut ja VMI:en tuloksia lukiessani voinut päätellä , että raivaustarve tulee lisääntymään .
Teollisuuden puuntarve toivottavasti kasvaa , joten raivauksiin on tartuttava toden teolla. Uusien investointien esteenä voi olla huono puun saatavuus . Epäkelvot olosuhteet on saatava korjattua niin , että homma toimii , kun puuta tarvitaan . On mahdollista , että työntekijöiden määrä puunkorjuussa ei lisäänny nykyisestään , joten kasvavat puuvirrat on saatava hoidettua nykyisellä miehityksellä ja kalustolla.
Tätäkin taustaa vasten korjuuolosuheita on kehitettävä .
Minä todennäköisesti katselen kyseistä aikaa jo eläkevaarin silmin , mutta metsänomistajille ja metsässä työskeneteleville asia pysyy aina ajankohtaisena.#”Suorittavan kannattaisi harkita alan vaihtoa, jos ei kerran homma onnistu. Turha täällä on itkiä syyttömälle osapuolelle, eli metsänomistajalle. Yhden kerran on minun metsissä motomies vaatinut ennakkoraivausta, silloinki kulin raivaussahan kanssa moton edellä ja raivattavaksi vaadittiin ainoastaan kaadettavien puiden ympäriltä pienet koivurisut.”#
Iloksesi en ole aikeissa vaihtaa alaa , enkä muuten itkekään . Joitakin tosin saattaa itkettää(kuten Jesseä kuluvan vuoden aikana kolmeenkin kertaan) leimikon jääminen hakkaamatta tai kesken edellä kertomani perusteella .
..ja raivaussahan kanssa moton edellä…
Satutko tietämään , että koneen turvaetäisyys , jonka alueella ei saa olla saati työskennellä , on 90m !Metsänomistaja vastaa yksin siitä , missä kunnossa metsänsä pitää , ei motokuski eikä koneyrittäjä . Syyllisiä on siis turha peiliä kauempaa hakea .
Vaatii muuten aika vilkkaan mielikuvituksen , jos avauksessa käsitellystä videosta voidaan päätellä kaikkien asioiden olevan kohdallaan leimikolla . Raivausta tehdään videokuvassa laitteella , jonka hinnalla saataisiin n. 500 kpl pro-luokan raivaussahaa tai vastaavasti 1000 kpl kyseiseen kohteeseen sopivia puoliammattilaisten sahoja . Jo yhdellä sellaisella raivaus on tehokaampaa , kun puolen millin hintaisella motolla (kuvassa).
Jäi vielä kertomatta , että se ”toinen” yhtiö raivuuttaa leimikon myyjän lukuun , jos työ on vielä tekemättä kaksi viikkoa ennen hakkuun aloittamista .
Se kolmas (SE) yhtiö puolestaan raivuuttaa kaikki rinnan korkeudelta alle 8cm:n rungot sekä harvennuksilta , että energiapuuleimikoilta ennen hakkuun aloittamista.
Metsälehtikin käsitteli kuluneena syksynä ansiokkaasti
raivausasioita . Jutusta kävi selkeästi ilmi koneyrittäjien ja metsäyhtiöiden välisten sopimusten ehdot ennakkoraivauksen suhteen.…että ei jutut ihan hatusta vedettyjä ole 🙂
Vielä vähän noista sopimuksista…
Yrittäjät ovat vuosia vaatineet tekotaksoihin korotusta kehnonevien työolosuhteiden johdosta . Teollisuus on sitkeästi vastustanut asiaa.
Raivaamattomuudesta ei haluta ottaa kuluriskiä yhtiön taloudelle .Neuvottelupöydässä on tarjottu yrittäjille erilaisia vaihtoehtoja- metsäyhtiöstä riippuen- korjuukustannusten pitämiseksi ennallaan.
Yksi yhtiö maksaa työvaikeuslisät tunti -ja siirtokorvauksina , mikä lopulta tarkoittaa sitä , että aiheutuneet kulut jakautuvat möhemmin puukauppoja tekevien kesken . Näissä tapauksissa metsiensä korjuukunnosta huolehtineet maksavat myös ”mustien lampaiden”
aiheuttamat normaalia suuremmat korjuukustannukset . Kantohnnat alenevat yleisesti kustannusten verran.Toinen yhtiö toimii siten , että pyrkii välttämään ostamasta huonoja kohteita . Jos tällainen on kuitenkin työohjelmaan eksynyt , voi korjuuyrittäjä harkintansa mukaan joko tehdä tai olla tekemättä kyseistä työmaata . Urakkasopimuksesta löytyy maininta edellä mainitusta mahdollisuudesta . Korjuutoiminnasta piiritasolla vastaava toimihenkilö on lisäksi palavereissa ilmoittanut , että esim. talvisaikaan ei aikataulullisista syistä ole viisasta kajota edes puutteellisesti ravattuihin kohteisiin .
Tämä vain täydennyksenä kommenttiin , jossa kehotettiin viemään raivausasiat yhtiön ja yrittäjän välisiin neuvotteluihin . Asiat on neuvoteltu ja sovittu .
Pirtin pöydän ääresä isännän ja ostomiehen kesken tapahtuneden neuvottelujen sisältö ja niistä aiheutuneet toimenpiteet ovat kuitenkin videon tapauksessa jääneet vähän vailinaisiksi .
Toki oikeaoppinen ennakkoraivaus pitää tehdä vähintään vuosi ennen hakkuuta . Tuolloin kauppaa ei välttämättä ole edes tehty , joten toimenpide on myyjän vastuulla. Monilta murheita vältytään , kun raivaukset tehdään ajallaan.Susista päästiin eroon jo lähes kymmenen vuotta sitten , mutta karhuja on muutama .
Hirvikato on sekeästi yliverotuksen tulosta . Hirvet ovat liikkuneet koirajahdessa runsaasti ja samat hirvet on laskettu moneen kertaan niiden vieraillessa metsästystilanteessa usean seuran alueella . Samat otukset on merkitty helposti kolmenkin seuran havaintokorttiin yhden päivän aikana . Kun tähän lisätään ilmiö , jossa nopeat syövät hitaat , eli joku seurue onnistuu kaatamaan kiintiönsä heti alkukaudesta ja jahdin päättymishetkellä ilmoitetut hirvet ovatkin siirtyneet ammuttaviksi muille alueille , on tulos edellisessä kommentissani mainitun kaltainen . Vasta lumien sataminen paljasti karun totuuden.
Hirvistä ei näy jälkeäkään.#”Suorittava ei näköjään suostu ymmärtämään sitä tosiseikkaa että metsänomistaja on vastuussa raivaamattomuudesta vain jos kauppakirjassa on merkintä ”myyjä raivaa”.
Jos ostomies ostaa pöheikön ja merkitsee kauppakirjaan ”ei raivaustarvetta”, niin silloin vastuu on siirtynyt ostajalle. Onko tämä niin vaikeaa ymmärtää. ”#
Ymmärrän tämän varsin hyvin , mutta edellä mainittu ei kuitenkaan edellytä sitä , että kuljettaja olisi velvollinen poikkeamaan yhtiön ja puutavaraa korjaavan yrityksen välisestä sopimuksesta .
Jos siinä lukee , että raivaamattomia työmaita ei tehdä , niin niitä ei sitten tehdä . Kun epäselvä tapaus tulee eteen , kuljettaja kysyy ensimmäiseksi neuvoa työnantajaltaan sekä tarvittaessa korjuuesimieheltän . Nämä viimekädessä päättävät , miten toimitaan.
Näissä aluskasvostapauksissa omalla kohdallani on poikkeuksetta
kehotettu siirtymään uudelle kohteelle . Siirtoauto on parhaimmillaan ollut alle puolessa tunnissa paikalla ja uusi työohjelma sähköpostina koneella jo tuota ennen.Muistutan vielä varmuuden vuoksi , että metsänomistajalla ei ole suoraa työnjohto-oikeutta korjuukoneen kuljettajaan nähden . Toiveet ja mahdolliset poikkeukset hakkuuohjelman työohjeisiin on hoidettava joko puutavarayhtiön korjuuesimiehen tai varsinaisen korjuuyrittäjän kautta.
PS. Koneenkuljettaja ei myöskään liene vastuussa siitä , että puukauppasopimuksen raivausta koskevassa osiossa ”täppä”
on väärässä ruudussa. Tämä on niitä asioita , jotka kaupan osapuolten on huolehdittava oikealle tolalle . Jos niin ei menetellä , on kyseessä petos kolmatta osapuolta eli korjuuyritystä kohtaan.PPS. Aloituksen videossa esiintyy rautainen ammattilainen . Tämän voi todeta , kun käy katsomassa hänen työskentelyään
videokohteilla , joissa olosuhteet ovat kelvolliset.