Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset

…vielä tämä Reijon omalta palstalta….

#”itse uskon, että pääsemme sovitteluratkaisuun – koska ryhmä 1 ja tämä uusi ryhmä tukkivat Hki käräjäoikeuden 5-10 vuodeksi – ja se tuksin on eduksi koko yhteiskunnalle.

Lisäksi kun nyt paljastuu että Äänekosken sellutehtaan rahoitus – mikäli on kiinni eu rahoista – jäädytetään. Koska metsäyhtiöt ovat tukikelvottomia – – yhteiskunnallinen katastrofin on jo syntynyt. Nyt ei tarvita enää yhtään lisää pimittämistä.”#

…eli vaikuttaa jo kiristykseltä ! Oikeuslaitos toimintakyvyttömäksi ylisuuren (ja mahdollisesti perusteettoman) jutun takia ja Äänekosken biotuotetehdashanke nurin keskeneräisen (ja mahdollisesti vailla perusteita olevan) oikeusprosessin vuoksi. Isänmaallista , eikö totta ?
Murheellista , että sotaveteraanit ja vanhuksetkin on höynäytetty mukaan . Tästä on valitettavasti joulumieli kaukana !

Varsin moni riistaneuvostojen metsästäjäjäsenistä omistaa myös metsää. Luonnollisesti aktiivisimmat ja kyvykkäimmät on valittu neuvostoon.
Tuo alueellinen riistaneuvosto on kuitenkin jatkossa se elin , joka säätelee suosituksin metsästyksen voimakkuutta saamiensa havaintojen ja vahinkotietojen pohjalta . Lopullinen vastuu on kuitenkin paikallisilla metsästäjillä . Riippuu siis viimekädessä heidän haluistaan/ kyvyistään , mikä paikallinen hirvitiheys tulee olemaan.

On seuroja/kyläyhteisöjä , jotka ovat investoineet hirviharrastuseen rakentamalla kokoontumistiloja ja riistan käsittelyyn soveltuvia rakennuksia . Kokoontumistilat palvelevat monesti koko kylää.
On luonnollista , että edellä mainitussa tapauksessa riistaa vaalitaan koko kylän voimin harrastuksen jatkuvuuden turvaamiseksi . Tämä tarkoittaa hirvikannan pitämistä VAPAAEHTOISESTI vahvana kyseisellä alueella.

Toinen ääripää on ,että metsästystoiminta on hiipumassa tai hiipunut tietyllä alueella kokonaan . Maaseudun autioituminen ja väen muuttaminen kauas kotiseudultaan on syynä tähän. Satojen kilometrien päähän ei olla valmiita matkustamaan syksyisin joka viikonloppu hirvijahtiin . Monille jopa yksikin viikonloppu esimerkiksi metsänhoitotöissä tuntuu levan jo liian suuri ponnistus. Puhumattakaan , että olisi kulutettava pahimmilaan kolmen kuukauden viikonvaihteet sään armoilla hirviä jahtaamassa kaukana kotoa .

Tämä jälkimmäinen tilanne johtaa vääjäämättä ongelmiin hirvikannan hallinnassa . Ensimmäisessä tapauksessa tilanteeseen voidaan vaikuttaa . Talouden taantuma ja metsien etäomistus luovat pohjaa hirvikannan hallitsemattomalle kasvulle . Tämän asian edessä ollaan voimattomia . Metsästysoikeus ja siitä päättäminen on
maanomistajan asia . Ei vai tahdo olla enää riittävästi niitä , jotka olisivat valmiita tai kykeneviä tätä oikeutta käyttämän.

lisää faktaa…

Alueelliset riistaneuvostot

”Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman. Jatkossa alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvikannan hoidon tarkemmista tavoitteista yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Näin alueelliset erityispiirteet tulevat huomioitua aiempaa paremmin ja eri tahojen vaikutusmahdollisuudet paranevat. Hirvikannan säätelyllä halutaan ennaltaehkäistä hirvien metsä-, maa- ja porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja sekä liikenneonnettomuuksia.

Sopiva hirvikannan taso ei ole sama ympäri Suomen, koska olosuhteet vaihtelevat paljon eri puolilla maata. Tämän lisäksi eri tahoilla on keskenään ristiriitaisia tavoitteita hirvikannan suhteen. Suunnittelussa huomioidaan myös suurpetojen vaikutukset hirvikantaan. Hirvikanta on osassa maata liian naarasvoittoinen, joten kannan eroja pyritään tasaamaan. Tavoitteisiin pyritään ohjaamalla metsästystä.

Ajantasainen ja luotettava tieto hirvien lukumäärästä on ehdoton edellytys, jotta kannansäätely onnistuu mahdollisimman hyvin. Tulevaisuudessa hirvisaalis- ja havaintotiedot kerätään viikoittain sähköiseen tietojärjestelmään, josta ne ovat kaikkien saatavilla.

Hirvivahingot ovat vähentyneet viime vuosina. Viime vuonna niitä oli jälleen vähemmän kuin sitä edellisenä. Vuonna 2013 maksettiin noin 870 000 euroa korvausta hirvien aiheuttamista metsätalousvahingoista. Viljelysvahinkoja korvattiin noin 176 000 eurolla. Korvaukset maksetaan hirvenmetsästäjiltä pyyntilupamaksuina kerätyistä varoista, joita käytetään myös vahinkojen ennaltaehkäisyyn, hirvitutkimukseen sekä kannan seurantaan.”

Hoitosuunnitelman valmisteli Suomen riistakeskus, ja työtä ohjasi maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä. Valmisteluun osallistui laaja joukko kansalaisia ja eri sidosryhmiä, sekä asiantuntijoita esimerkiksi riistantutkimuksen, metsäntutkimuksen, liikenteen ja metsätalouden alalta.

#”Tarkoitat, että riistahallinnon 10 vuotta rakentama virhe saatiin korjattua 10 vuodessa. ”#

Korjataan sen verran , että ajanjakso , jolloin hirvikanta kasvoi voimakkaasti , oli 30 vuotta. Lopullinen kannan suuruus oli yllätys kaikille . Edes metsissä vuosia samoilleet metsästäjät eivät uskoneet
niin suuren kannan olevan olemassa.

#”Juurihan sanoit, että hirvet ovat niin liikkuvaisia, että tyhjiöt täyttyy rajan takaa olevilla tulijoilla niin tehokkaasti, että ilman metsästystä seurauksena on hetkessä ylisuuri hirvikanta. Jos puheet pidetään linjassa, tuo ongelma ratkeaa ihan itsestään.”#

Jos alueelle muodostuu tyhjiö , se johtaa rauhoituksiin ainakin paikallisesti . Toisaalta niiden seurueiden mailla , joiden pyytiteho nykyisissä olosuhteissakaan ei ole riittävä hirvikannan kokon nähden, tianne kärjstyy entisestään . Hirvien rauhoittaminen merkitsee jonkin seurueen tasolla helposti toiminnan hiipumista tai loppumista kokonaan .
Näistä seikoista johtuu , että hirvikannan säätely on vaikeaa . Olosuhteet kannan kasvulle ovat kuitenkin pysyvästi olemassa tai paranevat.
Entistä enemmän on olemassa alueita , joilla ei ole tarpeeksi metsästäjiä riittävän metsästyspaineen luomiseksi. Ongelmat syntyvät siis paikallistasolla . Jossakin hirviä on liikaa , mutta suurimmassa osassa maata ei . Olisikin viisasta keskittyä lähympäristön tilanteeseen mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi .
Välttämättä ei tarvitse mennä edes omien tilusten rajojen ulkopuolelle …. .

”Lisäksi kustannuksia aiheutuu mm. pelastustoimelle ja ne rahat menee verovaroista.”

Eipä taida mikään harrastajaryhmä vastaavia kuluja joutua kustantamaan.
Ei edes rattijuoppo(=juopotteluharrastus) henkilökohtaisilla toilailuillaan aiheutuneita kuluja , puhumattakaan liiallisen hyvinvoinnin terveydenhoito puolelle aiheuttamista kustannuksista.

Kerrataan vielä , että hirvien jahtaaminen ”virkamiestyönä” maksaisi nykyoloissa 150milj. ekua vuodesa . Jos elukoita ei olisi metsästetty vapaaehtoisvoimin lainkaan , olisi lasku vielä suurempi.

Edelleen kertauksena…Hirvikantaa lähdettiin pelastamaan sukupuuton partaalta . Tämä oli seurausta liiallisesta
metsästyksestä .

Autuaasti unohdetaan se , että hirvien elinolosuhteet paranivat huimasti samanaikaisesti metsänkasvatuksessa tapahtuneen kehityksen seurauksena. Tämän tekijän vaikutusta kukaan ei osannut arvioida ennakkoon . Tilanteen oivalsi onneksi riistahallinto , joka lupapoliittisin keinoin sai ohjattua metsästäjiä vähentämään hirvien määrää . Mikään muu taho ei olisi vastaavaan pystynyt .
Hirvikannan puolittaminen vajaan vuosikymmenen kuluessa on vertaansa vailla oleva suoritus .

Tällä hetkellä ollaan hieman toisenlaisten haasteiden edessä .
Jotkut ovat ”onnistuneet” hävittämään hirvet alueiltaan lähes yhdettömiin. Toiset puolestaan pitävät halusta tai tahtomattaan
alueellaan yllä korkeampaa hirvitiheyttä , jotta keskimääräinen 2-3 eläimen tiheys / 1 000ha toteutuisi . Mitä enemmän tyhjiä alueita on , sitä suurempaa hirvitaakkaa muut seudut joutuvat kantamaan .
…ja onhan kasvavalle petokannallekin varattava oma osuutensa.
Yksi susilauma vaatii elääkseen lähes viitisenkymmentä hirveä. Ja tämän tietysti metsästettävän kannan lisäksi.