Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Tuota…tuohon avaukseen liittyen….moni varmasti miettii tällä hetkellä , missä vaiheessa uudistetaan huonolaatuinen räkämännikkö . Sitä ei liene järkevää kovin kauaa pystyssä katsella .
lainaus:
”Pelko pois – myöskin vastapuolen oikeudenkäyntikulujen kaatuminen vääryyttä kohdanneen kontolle, ei tue Länsimaalaista oikeustajua. ”Riippumatta oikeustajusta MTK:kin on varoitellut oikeudenkäyntikulujen kaatumisesta niskaan , jos näyttö ei riitä .
Jos syytät jotakin henk .koht. ja häviät , maksat viulut .
Tutkintapyynnön kautta edettäessä tilanne voi olla toinen .Vahingon aiheuttaja oli hirvi , ei tällä kertaa Tanelin tekemiset tai toimettomuus. Aukon ympärillä tuntui kuitenekin olevan ravintoa siinä määrin , että se hirviä kiinnostaa . Jos on vielä käynyt niin , että uudistusalojen halki tai vierestä kulkee hirvien yleinen muuttoreitti , ei jonkin asteisilta vahingoilta voi välttyä mitenkään. Vasta , kun viimeinenkin hirvi on tapettu , voi olla varma , että taimet saavat olla rauhassa . Sama tilanne on varsinaisten talvehtimisalueiden kohdalla.
Vielä palatakseni esimerkkini entisen talvehtimisalueen männikköön oli hirvien aiheuttama tuho kamalaa katseltavaa sillon 30 vuotta sitten.
Kuvion lävisti pari kappaletta hirvien polkuja, jotka olivat lähes päivittäisessä käytössä . Leveys metri ja syvyys puoli metriä . Kymmeneen vuoteen niitä ei ole käytetty eikä monia muitakaan
lähitienoon hirvien perinneväyliä . Ne ovat saaneet sammaloitua rauhassa umpeen.Metsästysalueemme pohjoisen osan 2000 ha:n keskivaiheilla oli vielä pari vuotta sitten laajempialainen alue , jolla oli taimikoiden hoittarvetta . Silloin siellä vieraili yksittäisiä hirviä satunnaisesti .
Nyt hoitorästit on purettu . Samaan tahtiin ovat kadonneet hirvetkin.
Eteläisellä 2000 ha:n alueella on vielä raivaamattomia taimikoita , joita muutama hirvi käy silloin tällöin ”katsastamassa”. Asumaan ei ole jääty sinnekään.Olen muutamaan kertaan todennut , että hirviongelmat ovat monesti paikallisia .Ratkaisut niihin on siis haettava lähiympäristöstä . Keinoja vähentää vahinkoja on olemassa . Metsien asianmukainen hoito on yksi niistä metsästyksen ohella . Jos metsästäjillä ei ole riittävästi virtaa hoitaa omaa osuuttaan , on tehostettava metsien hoitoa .
Taneli :
”Ympärillä nuoria kasvatusmetsiä joissa toki on vesakkoakin. Tien takana naapurin taimikonhoitoon tulossa oleva taimikko.”No sieltähän niitä houkuttimia löytyi ihan kotitarpeiksi . Naapurille voisi vinkata , että kiirehtii raivausta . Hirvet tosin tulevat usein vielä vuodenkin ajan ihmettelemään , minne hyvä ruokamaa katosi . Varjostuksesta kärsineet männyn taimet voivat kokea kovia tuossa vaiheessa.
Pikuisen voin rauhoitella Tanelia. Ei ne hirvet kaikkea syö eivätkä vikuuta . Kyllä huonoltakin näyttävään taimikkoon jää se 400-500/ha tervettä runkoa varttumaan tukiksi . Kävin eilen männikössä , joka 30 vuotta sitten taimikkona näytti todella pahalta hirvien jäljiltä . Paikka oli talvehtimisalueella puron ja suon rajaamalla alueella. Hyvälaatuista mäntyä oli nyt kuitenkin tuhoista huolimatta runsas 450 runkoa hehtaarilla odottelemassa 10-20 vuoden kuluttua tehtävää päätehakkuuta. Kuvio oli harvennettu n. 10 vuotta sitten.
Näin muuten yhdet hirvenjäljetkin muutama sata metriä tuolta kuviolta. Elukka oli pistäytynyt pa 5 ha:n ja taimipituudeltaan noin metrisen männyntaimikon reunassa . Hirvi oli kuitenkin kääntynyt nopeasti takaisin koivumäntyvitikkoon , josta oli tullut . Totesi ilmeisesti , että ruokailu sujuu vähemmillä askelilla siellä pusikossa . Tuoreemmalla uudistusalalla oli vain mäntyä . Lehtipuuta ei ollut nimeksikään.
Hirvilaskennassa en valitettavasti pystynyt hyödyntämään hirvihavaintoani , koska eläin tuli ja poistui naapuriseuran puolelle .
Toinen puolisko maistammen(2000ha) oli tyhjää täynnä. Parin päivän haravonti tuotti vain edellä mainitun havainnon hirvistä.
Taisi tulla käytettyä tänä syksynä ensi vuodenkin lupakiintiö , eli se tarkoittaa sitä , että muillakin kun minulla aseiden piiput pysyvät rasvassa ensi sysynä .Tanelile vastaan , että ei ihan heti olisi kuvaamassasi tiantessa tullut mieleen karkotteet . Oliko uudistusala isokin ja oliko lähettyvillä tai palstalla pajukkoa yms. Olivatko syönnökset kuvion rajalla isomman metsän varjossa ?
Voi olla , että se varsinainen hirveä kiinnostava houkutin onkin uudistusalasi läheisyydessä , jonne mennessään muutama taimen latva on mennyt hirven suihin alkupaloiksi.Mitä tuohon esimerkkini tuhoalueeseen ja sen raivaukseen tulee , oli yhtiö sen autuaasti unohtanut tai odotellut sopivaa ajankohtaa isompaan työkokonaisuuten liittyen. Kymmenien hehtaareiden koivuvitikosta oli muodostunut hirville mieluisa piilopaikka , mutta nyt se tarina on ohi.
Alue oli ojitettu vuosikymmeniä sitten , ojat vesakoituneet ja alueelle tehdyt uudistusalat jääneet herran haltuun aivan liian kauaksi aikaa. Nykymuotoiset taimikoiden hoitokäytännöt yhtiön mailla estävät vastaavien virheiden toistumisen . Taimikot perataan huomattavasti aikaisemmin , kun 15-20 vuotta sitten. Lehtipuuvesakkoakaan ei jätetä hirville houkuttimeksi.Moni on tainnut jo unohtaa , että vain muutamaa vuotta ”kartellijaksoa” aikaisemmin 90-luvulla tukki ja kuitu olivat keskenään lähes samoissa hinnoissa ja ylijäreä tukki ohjautui kuiduksi kuidun hinnalla . Myös mäntypölkky , jossa oli vähänkin oksia , tehtiin
kuiduksi . Valituksia hinnoista ei juurikaan kuulunut . Myyjät olivat tyytyväisiä , kun saivat edes jotenkin puunsa kaupaksi . Kaikkien puut eivät edes kelvanneet.Taisi lopulta tuossa epäillyssä kartelliajanjaksossa olla se tilanne , että puuta myytiin silmät ummessa ja verojen kierto mielessä , kun oltiin siirtymässä pinta-alaverotuksesta verotukseen puun myynneistä .
Varsin pientäkin kalikkaa pistettiin pinoon tuohon aikaan verokarhun pelossa . Voi puhua jopa sirppihallasta . Tarjonta oli kova , joten hintakin oli sen mukainen . Kyse ei välttämättä ollut edes kartellista.No ..sitten noihin käytännön asioihin…
Jos ja paino sanalla JOS , korvauksia määrätään maksettavaksi , maksetaanko korvaukset (a) teollisuuden investointeihin varaamista varoista vai (b)maanomistajien pussista taspuolisesti alentamalla sopivasti kantohintoja ? Jostakinhan ne miljardit on kaivettava : )
…tämäkin on syytä ottaa huomioon…
#”23.11.2014 16:33 (Keskisuomalainen)
Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan muistuttaa Talouselämä-lehden haastattelussa, ettei Äänekoskelle suunniteltu metsäteollisuuden jätti-investointi ole vielä varma.– Ei ole. Tästä tehdään ihan aito päätös ensi keväänä, Jordan vakuuttaa Talouselämän haastattelussa.
Jordan ei ota kantaa, mikä Äänekoskelle suunnitellun miljardiluokan biotuotetehtaan voisi vielä mahdollisesti kaataa.
– Emme spekuloi riskeillä. Selvitämme juurta jaksaen koko hankkeen ja arvioimme ensi keväänä, voidaanko tästä tehdä päätös, Jordan sanoo haastattelussa.”#
Tähän saumaan kartellihärdelli sopii varsin huonosti . Liikkuu myös huhuja siitä että nykyisten tuotantolaitosten heikko tekninen kunto lisää niin paljon huollon tarvetta , että puutavaran korjuu on pysäytettävä aika-ajoin kertyneiden katkotun puutavaran varastojen sulattamiseksi . Se tilanne on monilla käsillä tällä
hetkellä ja tilanteen kesto on yhdestä kahteen kuukauteen.Investointeja siis tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa . Onko siis mielekästä tonkia menneitä ja sammuttaa toivonkipinä paremmasta tulevaisuudesta ? Mahdolliset korvaukset voivat lämmittää hetken , mutta toteutumattomat investoinnit takaavat sen , että kyyti on tulevaisuudessa todella kylmää .
Unohtui mainita , että ilman sitä koivupöheikköä hirvet olisivat suorittaneet vain nopean ohimarssin , eivätkä jääneet asumaan .
Hirvi on syönyt esimerkkitapauksessa vain kasvukilpailussa hävinneitä ja koivujen varjostuksen mehevöittämiä taimia . Riittävän varhain tehty varhaisperkaus olisi riittänyt torjumaan tuhon .Tiheässä kolme-neljä-metrisessä koivikossa metrisen männyn taimen tulevaisuudenennuste on hyvin huono iman hirviäkin.
